Vanhempi, miten toimisitte 6-vuotiaan lapsen kanssa, joka paiskoo saamiaan joululahjoja seinille?
Kommentit (128)
Meillä eivät kakarat ota yliotetta perhe-elämästä!
Veisin metsään ja unohtaisin sinne.
Ihan normaali 6 vuotias. Turhaa draamaa täällä ja kummallisia kommentteja. Tuon ikäinen pystyy jo itse käsittelemään pettymyksensä jos on normaalisti kehittynyt. Vanhemman kannattaa jättää huomiotta ja sanoa korkeintaan että siivoaa sotkunsa kun ne on itse tehnytkin. Ja lisätä että lahjoitetaan lahjat pois toisille jotka niistä tykkäävät. Kyllä se ipana siitä tokenee.
Meillä 6 vuotias kiukkuaa ihan "joka asiasta". Mutta kun tietää että on minimurrosikä niin kestää sen. Ens syksynä kouluun ja siellä on oltava jo vahvempi oma tahto ja pieni irrottautuminen vanhemmista jotta pärjää.
Silloin lahjoja on liikaa ja kasvatus mennyt pieleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö lapsi, että lahjat tulevat lähipiirin ihmisiltä, vai uskooko että ovat joulupukilta kaikki? Vaikea vaatia empatiaa ostajia kohtaan, jos lapsi luulee että lahjojen alkuperä on Korvatunturin taikaseinä.
Näin juuri. Lapsi on yrittänyt olla kiltti ja kuvitellut, että hän sillä tavalla saa toivomansa lahjan tai paljon paketteja. Sitten lahjoja jaettaessa hän huomaa, että ei auttanut, vaikka kuinka yritti parhaansa mukaan. Onko vaikea ymmärtää, että lapsi on sitten pettynyt?
Tämä ei tarkoita sitä, että lasta ei estettäisi paiskomasta lahjoja. Mutta lapsen pettymykseen voi silti suhtautua ymmärtäväisemmin ja auttaa häntö käsittelemään sitä.
Hyvin sanottu.
Joulu on meidän porukoiden lapsille erittäin kovaa stressiä. Se voi purkautua monella tapaa. Auttakaa nyt hyvänen aika lapsia käsittelemään näitä tunteita!
Ei ihan normaali 6-vuotias käyttäydy tuolla tavalla. Jokin on kasvatuksessa mennyt pahasti pieleen.
Keräisin tavarat rauhallisesti. Olisin ystävällinen lapselle. Arkipäivän koittaessa lahjat vietäisiin yhdessä hyväntekeväisyyteen.
Lapsi saisi jatkossa vain pehmeitä paketteja.
Ihanko itse kasvatit? Olisit selkeästi tarvinnut ohjeita kasvattamiseen jo about 6 vuotta sitten
Minä 6-vuotiaalle itkupotkuraivaritenavalle: - Kuule, nyt sinä joudut keräämään lahjasi tähän mustaan jätesäkkiin. Sen jälkeen ne lahjoitetaan vähävaraisten lasten joulukeräykseen. Capisko?
Laittaisin hyllyn päälle/ Kaappiin lukkojen taakse. Saisi takaisin kun tekisi hyviä tekoja/kotiaskareita.
Jos aikuinen ihminen riehuisi kännissä (verrattavissa lapsen kiukkukohtaukseen) esimerkiksi kaupassa heittelemällä tavaroita, tämä joutuisi korvaamaan rikkoneensa tuoteet ja luultavasti poliisi hakisi putkaan yöksi. Saisikohan siitä jotain sakkojakin.
Tämän jälkeen elämä jatkuu.
Silloin kun meidän mukulat hajottivat tavaroita tahallaan otettiin kaikki tavara pois. Siivottiin siis ihan kaikki laatikoihin ja kellariin. Oli viikon ilman lelujaan. Ei ole sen koommin niitä heitellyt. Oli tuolloin 4v, nyt 6v
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapselle pitää opettaa sitä pettymyksensietokykyä nöyryyttävästi?
Koska Suomi, suomalaisuus. Prkl.
Vanhemmat kusipäisiä narsisteja-ei oo omena kauaks pudonnut...
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat kusipäisiä narsisteja-ei oo omena kauaks pudonnut...
Da!
Toisilla lapsilla on 6-vuotiaana voimakas eskaristressi. Ei tuota ikää turhaan kutsuta kuningasvuodeksi. Vanhempien ei auta muu kuin pysyä rauhallisena ja auttaa lastansa tunnekuohujen keskellä. Tuskin enää vuoden kuluttua paiskoo yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pienenä päästiin tilapäisturvaan vastahakoisen sukulaisperheen luo aatoksi, kun kotona oli "tilanne päällä".
Pienen veljeni kanssa katseltiin silmät pyöreinä arkana häpeillen sohvannurkassa istuen perheen joulunviettoa, herkkupöytää, upeaa joulukuusta, lasten lahjavuorta ja joulupukin vierailua.
Huomasin kuinka perheen äiti kävi eteisessä häthätää kietaisemassa jotain lahjapaperiin.
Joulupukki antoi sitten pikkuveljelle paketin.
Vieläkin muistan miltä velipojan pienet innokkaat kasvot näytti ja pienet sormet kun ne avasivat kääröä.
Siellä oli saippua. Perheen äiti painotti että lahja oli sitten tarkoitettu molemmille.
Voi itku. Lämpimät ajatukset sinulle ja veljelle
En kannata väkivaltaa, mutta pieni pelko takamuksessa on tehokasta lastenkasvatusta: vanhemmat päättävät muutenkin suurimmasta osasta alaikäisten lastensa asioista.