Mies tai teinit eivät ostaneet minulle edes pientä huomionosoitusta joululahjaksi kaikesta siitä raatamisesta ja työstä mitä olen perheen eteen tehnyt
Kyllä siitä paha mieli vaan tuli. Kaikki otetaan itsestäänselvyytenä. Siivotakin pitäisi kohta.
Kommentit (69)
Kuka sinut käski "raatamaan", trolli? Eivätköhän kaikki olisi tyytyväisempiä, jos ottaisit rennosti etkä uhriutuisi.
Toinen teineistä ei varmaan olisi tajunnut hankkia lahjoja perheenjäsenille ellen olisi tästä sanonut.
Hän saa meiltä tosi kivat ja mietityt lahjat. Mitään arvokasta ei tietenkään odoteta lapselta, mutta pitää nähdä edes vähän vaivaa.
En siedä ihmisiä, jotka käsi ojossa aina ottamassa kaiken vastaan ja itse ei anna koskaan mitään kenellekään. En halua omasta lapsesta tollasta loisijaa.
En ole ikinä ymmärtänyt aikuisten lahjavouhotusta enkä sitä että loukkaannutaan jos ei mitään saa. Me aikanaan päätettiin ettei osteta ja se on pitänyt.
Ei aikuisille lahjoja tarvitse ostaa,joulu on lasten juhla.
En usko, että ap on trolli. Yllättävän normaalia monessa perheessä. Mieheni yritti samaa joskus ja ilmoitin hänelle että minä haluan myös muistamisen hänen puoleltaan. Kerrasta oppi.
Näitä trolleja riittää, koko av taas täynnä kuka pilasi joulun ja miten, mutta sehän on av:n jouluperinne.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos oppisit arvostamaan itse itseäsi ensin?
Miksi raadat niiin kauheasti? Vähemmälläkin pääsee. Jos teinit eivätkä mies tee mitään. lopeta sinäkin. Mulla oli hiukan vastaava tilanne joskus. Kyllästyin ja tein siivouslakon. Otti lujille katsoa, kuinka pyykkikasa vaan kasvoi eikä puhtaita astioitakaan löytynyt. Päätin pistää kovan kovaa vastaan. Hommasin läjän keikkuvia kertakäyttölautasia. Kun jatkoin lakkoani, johan rupesivat kotitöihin aikansa kaaosta ihmeteltyään. Kokeilu raastoi hermojani mutta kannatti.
En hankkisi yhtään lahjaa ensi vuonna. Jos et itsekään nyt mitään saanut. Sanoisin vain, että ajattelit että tää on nyt näköjään tapana. Tänään taas lähtisin johonkin muualle, jos ei hotelliin raaski, niin ulkoilemaan, sitten kävisi jossain syömässä ja kuluttaisin aikaa jossain koko päivän. Läppäri vaikka mukaan ja johonkin kahvilaan tai pubiin, mikä nyt vaan auki on. Yöksi vasta kotiin. Ja mitään en siellä tekisi.
Miten perhe reagoi kun et saanut yhrään lahjaa? Yllättyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis etkö saanut perheenjäseniltä yhtään joululahjaa?
En minä ainakaan saanut. Sen sijaan laitoin muiden lahjoihin n. 100 euroa per naama, vanhimmalle lapselle vielä vähän enemmän.
T. Perheenäiti
Sama vika. Pari pahvilaatikkoa kantoivat säilytykseen ja yhden maton imuroi yksi lapsista. Mun piti ottaa se yöllä uusiksi, oli vielä näkyviä roskia. Pesin lattiat, kokkasin, leivoin. Lapsia kolme ja lahjat n. 800-900 per nuppi ja vielä lisäksi seurustelukumppaneille ja heidän perheilleen muistamisia n. 100 perhe. Mutta oli mulla kyllä kivaa. Musta on ihana antaa lahjoja ja tehdä juhlaa!
Tuli paha mieli apn puolesta :/ Mun porukat on eronnu, mutta lahjat oon ostanu teinistä asti molemmille. Jotenkin karua olla ostamatta (miehestä nyt puhumattakaan).
N24
Vierailija kirjoitti:
Sanon aina miehelle hyvin tarkkaan mitä haluan, ja hän hankkia sen lahjan minulle. Teineiltä en odota lahjoja, mutta vanhempi oli kuitenkin ostanut.
Olen lapsilleni jo muutaman vuoden ikäisenä alkanut opettaa antamista. Vaikka heidän rahansa oli silloin mitättömiä, he antoivat toisilleen ja meille vanhemmille jotain, tyyliin karkkiaski, heijastin tms. Kun vanhenivat, rahaa oli enemmän, tarvittaessa saivat lisää kotitöistä, ja lahjat kasvoivat. Nyt teinit hankkivat kaikille perheenjäsenille lahjat ilman patisteluja. Mielestäni lahjojen antamisen opettaminen kuuluu kasvatukseen ja on osa sosiaalisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Toinen teineistä ei varmaan olisi tajunnut hankkia lahjoja perheenjäsenille ellen olisi tästä sanonut.
Hän saa meiltä tosi kivat ja mietityt lahjat. Mitään arvokasta ei tietenkään odoteta lapselta, mutta pitää nähdä edes vähän vaivaa.
En siedä ihmisiä, jotka käsi ojossa aina ottamassa kaiken vastaan ja itse ei anna koskaan mitään kenellekään. En halua omasta lapsesta tollasta loisijaa.
Just näin!
Mulla on kolme teinipoikaa, ja todellakin tein selväksi, että se joka toivoo jouluna saavansa lahjoja, myös hankkii niitä muille. Ja jos haluavat viettää joulua, niin osallistuvat sen laittoon.
Jos ei näitä halua, niin se on mulle täysin ok. Mutta sitten ei sovi mitään odottaakaan.
Joo, en selvästikään ole hyvää naismatskua, kun ei kiinnosta vaan raataa toisten puolesta ja ostella itselleni lahjoja, että jotain edes saisin. Jos ei muita kiinnosta, niin hyvin voin käyttää ne toisiin ajatellut rahat itseeni.
Ja tottkai teinien kohdalla se ajatus on tärkeintä. Kunhan osoittavat osaavansa vähän ajatella muitakin ja ymmärtävät vastavuoroisuuden päälle.
Miten huonosti te olette kasvattaneet lapsenne? Ja miksi olette kitsaan ja inhottavan miehen kanssa yhdessä?
Ehkä oot sellanen pirttihirmu ketä kaikki vihaa ja tää on sun miehes ja lapses tapa koittaa sanoa se.
ostivatko muut toisilleen lahjoja?
vai ostitko sinä kaikki lahjat?
Martta touhusi ja marttyroi.
Maria valitsi hyvän osan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis etkö saanut perheenjäseniltä yhtään joululahjaa?
Jos on näin, niin tosi surullista. Kyllä vanhemmille ostetaan joululahjat. Ja puolisolle.
No meillä ei. Ihan aidosti en tarvitse enkä halua mitään. Sovimme aikuisten kesken, että ei lahjoja. Lahjat on lapsia varten.
Kerroitko perheellesi lahjatoiveistasi? Jos et, niin ensi jouluna suu auki. Lähetä toivomuslistasi myös ystävillesi ja sukulaisillesi, jos tuntuu siltä, että miestä ei kiinnosta.
Suun voi avata myös joulun valmistelun osalta. Ei lapset itsestään laita edes lautasta tiskikoneeseen, jos sitä ei heille opeta. Joten turha kuvitellakaan, että he huomaisivat sinun tarvitsevan apua laatikoiden väsäilyssä.
Ja ota mies vakavaan puhutteluun, moni mies pitää vaimoa äitihahmonaan, ellei heitä toistuvasti muistuteta, että niin ei ole
Vierailija kirjoitti:
En usko, että ap on trolli. Yllättävän normaalia monessa perheessä. Mieheni yritti samaa joskus ja ilmoitin hänelle että minä haluan myös muistamisen hänen puoleltaan. Kerrasta oppi.
Oikeastiko normaalia? Onneksi mulla on sit epänormaali perhe. Varmaan ap:n housuissa tekisin kuten joku aiemmin ehdotti, eli en mitään seuraavana jouluna. Itselleni ostaisin ehkä hyasintin ja muutaman kinkkuviipaleen, ja ehkä jonku kivan jutun lahjaksi.
Valitettavasti Ap taitaa olla pahasti kynnysmaton roolissa parisuhteessaan. Keskustele harmituksestasi miehesi kanssa, hyvä ap! Muuten ei mikään muutu. Marttyyrius ei auta mitään -on pakko avata suu ja kertoa suoraan, koska ei hän muuten ymmärrä.
Olisit ansainnut joululahjoja ja on väärin ja erittäin huonoa käytöstä mieheltäsi ja muilta läheisiltäsi, että et niitä saanut. Tuntuu ettei sinua arvosteta ja pidetään itsestäänselvyytenä, mikä on sydäntäsärkevän surullista.