Miksi ajatellaan, että akateemiset olisivat jotenkin käytännöntöissä avuttomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Miten voit opettajana olla noin fixed mindset -asenteella liikkeellä? Toivottavasti tuo ei välity oppilaille.

Kyseessä ei taida olla asenne, vaan havainto, jonka me kaikki opettajat teemme, mutta mistä ei ole sopivaa puhua ääneen. Ja kyllä me kaikkia kannustamme.

Mulla oli sun kaltainen opettaja alakoulussa. Ja kyllä, sen mielestä mun vanhemmat oli huonot, minä olin kaikessa huono ja yleisesti lahjaton ja surkeasti kasvattettu ja kavereitakaan en osannut hankkia.

koska meidän kunnassa ei ollut yläkoulua, pääsin isompaan kouluun ja siellä huomattiin, että olinkin oikeastaan aika lahakas aivan kaikessa. Sosiaalisen kehitykseni alakoulu oli jo tuhonnut, mutta mun ysiluokan viimeisen todistuksen keskiarvo oli 9,5 ja lukion päästötodistuksen 9,8, molemmat helpolla saatuja. Samaan aikaan opiskelin pukuompelua. Nykyään olen yliopstolla (ei Suomessa) professorina ja teen itse omat vaatteeni

Mullakin on 9,5😁.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Miten voit opettajana olla noin fixed mindset -asenteella liikkeellä? Toivottavasti tuo ei välity oppilaille.

Kyseessä ei taida olla asenne, vaan havainto, jonka me kaikki opettajat teemme, mutta mistä ei ole sopivaa puhua ääneen. Ja kyllä me kaikkia kannustamme.

Mulla oli sun kaltainen opettaja alakoulussa. Ja kyllä, sen mielestä mun vanhemmat oli huonot, minä olin kaikessa huono ja yleisesti lahjaton ja surkeasti kasvattettu ja kavereitakaan en osannut hankkia.

koska meidän kunnassa ei ollut yläkoulua, pääsin isompaan kouluun ja siellä huomattiin, että olinkin oikeastaan aika lahakas aivan kaikessa. Sosiaalisen kehitykseni alakoulu oli jo tuhonnut, mutta mun ysiluokan viimeisen todistuksen keskiarvo oli 9,5 ja lukion päästötodistuksen 9,8, molemmat helpolla saatuja. Samaan aikaan opiskelin pukuompelua. Nykyään olen yliopstolla (ei Suomessa) professorina ja teen itse omat vaatteeni

Mullakin on 9,5😁.

Musta tuli DI ja esimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Toinen opettaja valitettavasti samaa mieltä. On niitä, jotka ovat hyviä kaikessa, ja niitä, jotka heikkoja kaikessa. Ja niitä, jotka ovat melko keskivertoja kaikessa. Ja pieni vähemmistö niitä, joilla on joku erityinen lahjakkuus, vaikka olisivat jossain muussa heikkoja.

Joo ei sitä turhaan puhuta kympin tytöistä ja pojista: ei sitä määritettä saa pelkällä liikunnan kympillä vaan siihen vaaditaan varsin laaja-alaista osaamista. Harvoin tulee vastaan oppilaita, jotka ovat pelkästään akateemisesti lahjakkaita. Kyllä ne lahjakkaat ovat yleensä lahjakkaita ihan kaikessa, myös niissä taito- ja taideaineissa.

En kyllä muista kouluajoilta ainuttakaan tällaista renesanssi-ihmistapausta. Ja olin ns. hyvässä koulussa. Ainakaan ne kuuden ällän tyypit ei olleet tuommoisia. Kirjoitin itse ällän yleisarvosanan paperit lähinnä hyvän muistin avulla, lukiohan on hyvin helppo koulu. Liikunnassa ja käsitöissä olen täysin lahjaton.

Kokemukseni mukaan esimerkiksi hyvä ompelutaito tai kaunis lauluääni ei korreloi kumpaankaan suuntaan koulumenestyksen kanssa.

Varmasti tällaisia yleisnerotyyppejä myös on, esim. Leonardo da Vinci. Hän ei ollut meidän koulussa.

No minä olen sitten näitä poikkeuksia ja moni muukin meidän koulussa oli. Olen erittäin taitava ompelemaan, kudon ja virkaan ja olin luokan paras laulaja ja 10 piirustuksessa. 9 matikassa ja puhun 5 kieltä sujuvasti ja 4 muuta auttavasti. Niin ja urheilin aikanaan sm-tasolla. Enkä minusta ollut mitenkään erikoinen verrattuna muihin. Hyvä kehon hallinta ja koordinaatio auttaa urheilussa ja käsitöissä. Matikka, kielet ja musiikki tukevat toisiaan ja hyvä muisti helpottaa ja nopeuttaa oppimista.

Mitä vähemmän osaa sitä vähemmän asioita voi hyödyntää muuhun, mitä enemmän osaa sen helpompaa kaikki on.

No eipä sinulla ainakaan suomen kielioppi tai pilkkusäännöt ole hallussa. Eli olet sitten ainakin siinä asiassa tumpelo. Luulisi kyllä, että pilkkusäännöt oppii 12 kouluvuoden aikana. Ne eivät ole kovin vaikeita, ja opettaja varmasti korjaa pilkut kouluaineisiin. Isäni ei ollut ylioppilas, mutta kirjoitti virheettömästi keskikoulupohjalta (kysyin itsekin häneltä usein neuvoa).

Aina kun sivulauseella on eri subjekti, niin väliin tulee pakollinen pilkku. Sinulta puuttuu järjestelmällisesti nämä kaikki. On aika hassunkurista sanoa, että olit 10 piirustuksessa. :) Englannin kielessä pilkkusäännöt ovat aivan toiset, ne pitää opetella erikseen.

(Minullakin oli muuten lukion päättötodistuksessa 9 kuvaamataidossa, vaikka en osaa piirtää kovin hyvin. Se johtui siitä, että istuin kahden hyvän piirtäjän välissä. Eivät kympin piirtäjätkään olleet mitään taiteilijatasoa. Ja muuten isälläni, joka ei ollut ylioppilas eikä osannut vieraita kieliä tai matematiikkaa oli myös kymppi piirustuksessa. Hän kyllä oikeasti piirsi todella hyvin.)

Onhan ne. Eivät ole edes käyneet kouluja joissa opittaisiin tekemään käsillä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Olisin aika yllättynyt jos jostain yliopistosta löytyisi 3 ihmistä, jotka osaavat vaihtaa pyöränsä kumin  jos se on rikkoutunut. Siis henkilökunnasta. 

Kyllä mä väittäisin, että meillä bilsan laitoksella on ihan kätevää porukkaa duunissa. Kenttähommissa pitkin metsiä rymytessä ja koeasetelmia rakennellessa joutuu kyllä tekemään sellaista käytännön näpräämistä ihan väkisinkin. En tiedä miten sitten vaikka juristit tai teologit joutuvat kädentaitoja työssään harjoittamaan, mutta ainakin juristituttuni on vapaa-ajallaan aika nikkari, vastapainona istumatyölle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut on, toiset eivät.

T. Talonsa rakentanut di.

Teitkö sähkö- ja putkityötkin itse?

Eipä niitä tee autonasentajakaan

Faith kirjoitti:

Koska akateeminen on kiinnostunut teoreettisesta ja käyttänyt siihen paljon aikaa ja voimavaroja. Ajatellaan, että käytännön taitojen harjoittelu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämä nyt ei kyllä pidä ollenkaan paikkaansa. Mä olen hyvin kiinnostunut siitä, mitä järvien ravintoverkoissa ihan käytännössä tapahtuu. Suurin osa yliopiston tutkimustyöstä perustuu käytännön tarpeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Toinen opettaja valitettavasti samaa mieltä. On niitä, jotka ovat hyviä kaikessa, ja niitä, jotka heikkoja kaikessa. Ja niitä, jotka ovat melko keskivertoja kaikessa. Ja pieni vähemmistö niitä, joilla on joku erityinen lahjakkuus, vaikka olisivat jossain muussa heikkoja.

Olen myös huomannut saman ja melko usea näistä monilahjattomista ja intelligenssirajoittuneista joutuvat hakeutumaan amikseen niille aloille, joille sattuvat pääsemään. Se niistä käytännön amiksesta vs. tumpelot akateemiset.

Tai että duunarit eivät voisi olla akateemisesti päteviä.

Vierailija kirjoitti:

Tai että duunarit eivät voisi olla akateemisesti päteviä.

Joo mä tiedän yhden paskakuskin joka on rakentanut satelliitin ja kalakauppiaan joka teki vaimolleen aivoleikkauksen.

Hauska keskustelu. Muistan kun pienenä ekonomi-isäni opetti minulle monia käytännöntaitoja kalan perkaamisesta putkitöihin ja remontointiin. Oikeastaan kaikki lapsuusmuistoni ovat sitä kun isän kanssa on laitettu taloa, hoidettu metsää ja milloin mitäkin käytännön hommaa hoidettu.

Maisteri minustakin tuli ja opetin amismiestäni tapetoimaan tässä taannoin. Samoin opetin lapseni vaihtamaan itse pyörän renkaansa (mikä sekin piti miehelleni opettaa vuosia sitten). Toisaalta tuntuu että mun mies vaan jostain syystä on poikkeuksellisen tumpelo. Ei tunnu osaavan juuri mitään käytännön asioita ns valmiiksi. Onneksi oppii kerrasta sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Ja tuon sanottuasi ihmettelet miksi akateemisia pidetään ylimielisinä?

Ei tuossa ole mitään ylimielistä. Ihan vain tosiasia. En väitä pystyväni koskaan huippu-urheilijaksi, menestyskirjailijaksi tai muusikoksi, mutta tuskin kaikki ei-akateemisetkaan noihin pystyvät. Uskon silti pystyväni halutessasi opiskelemaan laitoshuoltoa, logistiikkaa, pintakäsittelyä, sähkötekniikkaa tai LVI-taitoja. Uskon myös pystyväni oppimaan monenlaisia arjessa tarvittavia kädentaitoja. Olen oppinutkin. Ihan kehuskelematta tai tuntematta minkäänlaista ylemmyydentuntoa tämä.

Varmasti moni pystyisi opiskelemaan noita aloja, mutta itse olisin surkea laitoshuoltaja, ravintolakokki, tarjoilija, leipuri tai logistiikka-alan ammattilainen.

Minulla ei ole mitään taipumuksia tuon tyyppisille aloille. Yhdestä noista aloista minulla on kokemusta kesätyössä ja olin oikeasti surkea siinä työssä. Vaikka kuinka harjoittelisin tai opiskelisin alaa, tilanne ei muuttuisi.

Moni töissäkin oleva laitoshuoltaja, ravintolakokki, tarjoilija, leipuri tai logistiikka-alan ammattilainen ei ole kovinkaan kaksinen alallaan, rakentajista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut on, toiset eivät.

T. Talonsa rakentanut di.

Teitkö sähkö- ja putkityötkin itse?

Eipä niitä tee autonasentajakaan

Riippuu ihan siitä mitä muita tutkintoja ja lupia ko. autonasentaja on hankkinut.

Vierailija kirjoitti:

Lienee samaa perua kuin se harhakuvitelma, että muut kuin akateemisesti koulutetut eivät olisi sivistyneitä.

Ei akateemisesti koulutettu ole välttämättä sivistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tai että duunarit eivät voisi olla akateemisesti päteviä.

Voivat olla akateemisesti päteviä jos ovat suorittaneet akateemisen tutkinnon.

Eikö se mene niinpäin, että käytännön asiossa tumpelokin voi hommata korkean koulutuksen ja hyväpalkkaisen työn. Sitten hän voi amikselle maksaa, jotta tekee ne käytännön työt.

Amisten on pakko tehdä ja opetella kaikki itse, kun ei ole varaa maksaa.

Niinhän ne mallitkin on hirmu tyhmiä ja fiksut intialaiset vähintään pienimunaisia.

Eiks va

Vierailija kirjoitti:

Miksi ajatellaan, että akateemiset olisivat jotenkin käytännöntöissä avuttomia?.

Jotkut ovat, kun on iso palkka niin kaikki ne käytännöntyöt voi teettää ammatilaisilla, ja saa laatua.

Muitten on hiukan pakko tahria kätensä ja tuhrata sutta ja sekundaa.

:D

Miksi ajatellaan että duunarit ovat sivisymättömiä moukkia?

Olen itse aina ajatellut niin että ihmisen koulutustaso ei kerro siitä mitään millainen ihminen on.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mene niinpäin, että käytännön asiossa tumpelokin voi hommata korkean koulutuksen ja hyväpalkkaisen työn. Sitten hän voi amikselle maksaa, jotta tekee ne käytännön työt.

Amisten on pakko tehdä ja opetella kaikki itse, kun ei ole varaa maksaa.

Eivät korkeasti koulutetut ole mitenkään automaattisesti hyväpalkkaisia ja amikset pienipalkkaisia. Riippuu ihan alasta ja ammattitaidosta.