Miksi ajatellaan, että akateemiset olisivat jotenkin käytännöntöissä avuttomia?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoista ei opi käytännön asioita. Yleensä akateemisilla suuriosa ajasta mennyt opiskeluun niin ei siinä kerkeä tekemään/oppimaan kädentaitoja.

Tuo ei ole totta. Olen oppinut monta taitoa lukemalla. Siksi juuri oli turhaa istua koulussa oppivelvollisuuden takia,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa tuntemistani maistereista on "käytännöntöissä" peukku keskellä kämmentä. Hanskatkin putoavat, jos ei niitä teippaa ranteisiin kiinni. Tosin yliopisto ei heitä pilannut, vaan olivat tumpeloita jo ennen lukiota. Synnynnäisen tumpeloutensa takia varmaan hakeutuivatkin epäkäytännöntöihin valmentavaan koulutukseen.

Minulla on vävy, joka on sekä maajussi että dippainssi. Hän on kätevä käsistään ja fiksu. Fiksuus ei tee kenestäkään tumpeloa, mutta se todennäköisesti vaikuttaa siihen, miten ihminen käyttää aikansa ja mitä hän siis oppii. Oma poikani on myös dippainssi, mutta meillä ei ole maatilaa, eikä pojan ole tarvinnut oppia rassaamaan traktoreita ja yleensäkään tekemään mitään korjaushommia. Niinpä hän on tumpelo käytännön hommissa. Häntä ei ole kiinnostanut rassata autoja, mopoja eikä vastaavaa. Ihminen oppii pakon ja mielenkiinnon mukaan.

Eihän ne käytännön taidot tarkoita vain auton rassaamista vaan esimerkiksi ruuanlaittoa. Jos maisterismiehenä osaa laittaa ruokaa ja suunnitella ruokaostoksia, niin siitä tulee ajan mittaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja säästöä. Sitä vastoin auto merkitsee väistämättä jatkuvia menoja kuten vakuutukset ja polttoainekustannukset, pysäköintimaksut sekä erilaiset huolto- ja korjauskustannukset vaikka olisi mitenkä näppärä käsistään.

Akateemisesti koulutetuille on yleensäkin vähemmän tarvetta päteä hankitulle omaisuudella vaan he keskustelevat mielummin yleisesti kiinnostavista aiheista ja erilaisista harrastuksista. Ei ihmistä arvioida sen mukaan saapuuko hän kahvilaan polkupyörällä vai Ferrarilla.

Riippuu maisterismiehen palkasta. Matalapalkkaisilla ehkä noin, mutta muiden ei kannata laittaa ruokaa rahan säästämisen vuoksi. Laskettiin joskus puolison kanssa, että kaupassa käyminen ja kokkaaminen tulee melkein kaikista kalleimmaksi ja halvinta olisi lähipizzeriasta tilaaminen.

eri

Mutta jos osaa ja haluaa laittaa ruokaa, niin siinä säästää. Jos taas autot eivät lainkaan kiinnosta, niin miksi sitä käyttäisi aikaa ja rahaa semmoisen toissijaiseen. Kysehän oli käytännön taidoista ja moni maisterismies on saattanut olla ns. köyhä opiskelija ennen valmistumistaan ja niitä isompia tilejä.

Jos ruuanlaitto ei kiinnosta, miksi käyttää aikaa siihen? Jos autot kiinnostavat, miksi ei käyttäisi aikaa siihen?

Vierailija kirjoitti:

Amislogiikan paradoksi: akateeminen on käyttänyt kaiken aikansa lukemiseen ja opiskeluun eikä täten ole voinut oppia mitään käytännön taitoja, mutta samalla akateeminen ei ole tippaakaan sivistyneempi tai oppineempi kuin amiksen käynyt, vaan se amiskoulutettu on vähintään yhtä lukenut ja sivistynyt, silti samalla ne käytännön asiat oppinut koska ei käyttänyt kaikkea aikaansa vain teoriaopintoihin.

Sehän tässä on hauskaa, että myös korkeakoulutettu on opiskeluaikanaan paikannut puhjenneen polkupyöränkumin ja osaa liittää ja teipata oikeat johdot yhteen lamppuja ripustettaessa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amislogiikan paradoksi: akateeminen on käyttänyt kaiken aikansa lukemiseen ja opiskeluun eikä täten ole voinut oppia mitään käytännön taitoja, mutta samalla akateeminen ei ole tippaakaan sivistyneempi tai oppineempi kuin amiksen käynyt, vaan se amiskoulutettu on vähintään yhtä lukenut ja sivistynyt, silti samalla ne käytännön asiat oppinut koska ei käyttänyt kaikkea aikaansa vain teoriaopintoihin.

Sehän tässä on hauskaa, että myös korkeakoulutettu on opiskeluaikanaan paikannut puhjenneen polkupyöränkumin ja osaa liittää ja teipata oikeat johdot yhteen lamppuja ripustettaessa,

Puhu omasta puolestasi. En ole ikinä tehnyt kumpaakaan, en myöskään opiskeluaikana.

Koska akateeminen on kiinnostunut teoreettisesta ja käyttänyt siihen paljon aikaa ja voimavaroja. Ajatellaan, että käytännön taitojen harjoittelu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Miten voit opettajana olla noin fixed mindset -asenteella liikkeellä? Toivottavasti tuo ei välity oppilaille.

Kyseessä ei taida olla asenne, vaan havainto, jonka me kaikki opettajat teemme, mutta mistä ei ole sopivaa puhua ääneen. Ja kyllä me kaikkia kannustamme.

Mulla oli sun kaltainen opettaja alakoulussa. Ja kyllä, sen mielestä mun vanhemmat oli huonot, minä olin kaikessa huono ja yleisesti lahjaton ja surkeasti kasvattettu ja kavereitakaan en osannut hankkia.

koska meidän kunnassa ei ollut yläkoulua, pääsin isompaan kouluun ja siellä huomattiin, että olinkin oikeastaan aika lahakas aivan kaikessa. Sosiaalisen kehitykseni alakoulu oli jo tuhonnut, mutta mun ysiluokan viimeisen todistuksen keskiarvo oli 9,5 ja lukion päästötodistuksen 9,8, molemmat helpolla saatuja. Samaan aikaan opiskelin pukuompelua. Nykyään olen yliopstolla (ei Suomessa) professorina ja teen itse omat vaatteeni

Sinähän vain todistat tämän opettajan väitteen. Olet lahjakas sekä akateemisesti että käytännön hommissa eli juuri niitä, joille on lahjoja ropissut useammalle saralle.

-eri

Påinvastoin. Kommentti, jota sinä kommentoit, vain todisti, että opettaja(t) ei(vät) lainkaan kykene erottamaan lahjakkaita ja lahjattomia toisistaan, kun kerran toisen koulun opettajat pitävät samaa ihmistä yleissti lahjattomana ja toisen koulun taas yleisesti lahjakkaana. Opettajat ovat siis pääsääntöisesti ihan pihalla siitä, mihin heidän oppilaansa voisivat kyetä, jos he saisivat kunnon opetusta.

Minä sain ensimmäistä kertaa eläessäni korkeimman arvosanan matematiikassa vasta korkeakoulusta. Lukion matematiikan pääsin armosta läpi.

Elämäni varrella olen nähnyt tyhmiä tumpeloita sekä niitä, jotka ovat älykkäitä teoriassa ja käytännössä ja käteviä käsistään. Pyhää yksinkertaisuutta on väittää, että älykkyys vie kyvyn käytännöllisyyteen ja kätevyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amislogiikan paradoksi: akateeminen on käyttänyt kaiken aikansa lukemiseen ja opiskeluun eikä täten ole voinut oppia mitään käytännön taitoja, mutta samalla akateeminen ei ole tippaakaan sivistyneempi tai oppineempi kuin amiksen käynyt, vaan se amiskoulutettu on vähintään yhtä lukenut ja sivistynyt, silti samalla ne käytännön asiat oppinut koska ei käyttänyt kaikkea aikaansa vain teoriaopintoihin.

Sehän tässä on hauskaa, että myös korkeakoulutettu on opiskeluaikanaan paikannut puhjenneen polkupyöränkumin ja osaa liittää ja teipata oikeat johdot yhteen lamppuja ripustettaessa,

Puhu omasta puolestasi. En ole ikinä tehnyt kumpaakaan, en myöskään opiskeluaikana.

Ja paljon on myös amistaustaisia, jotka eivät näitä osaa tehdä vaikka kyseessä on toimet jotka kuka tahansa normaaliälyinen aikuinen voi opetella. Kouluttautuminen ei ole este tavallisten kodin töiden oppimisille eikä koulutuksen puute tae että taidot opettelisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa tuntemistani maistereista on "käytännöntöissä" peukku keskellä kämmentä. Hanskatkin putoavat, jos ei niitä teippaa ranteisiin kiinni. Tosin yliopisto ei heitä pilannut, vaan olivat tumpeloita jo ennen lukiota. Synnynnäisen tumpeloutensa takia varmaan hakeutuivatkin epäkäytännöntöihin valmentavaan koulutukseen.

Minulla on vävy, joka on sekä maajussi että dippainssi. Hän on kätevä käsistään ja fiksu. Fiksuus ei tee kenestäkään tumpeloa, mutta se todennäköisesti vaikuttaa siihen, miten ihminen käyttää aikansa ja mitä hän siis oppii. Oma poikani on myös dippainssi, mutta meillä ei ole maatilaa, eikä pojan ole tarvinnut oppia rassaamaan traktoreita ja yleensäkään tekemään mitään korjaushommia. Niinpä hän on tumpelo käytännön hommissa. Häntä ei ole kiinnostanut rassata autoja, mopoja eikä vastaavaa. Ihminen oppii pakon ja mielenkiinnon mukaan.

Eihän ne käytännön taidot tarkoita vain auton rassaamista vaan esimerkiksi ruuanlaittoa. Jos maisterismiehenä osaa laittaa ruokaa ja suunnitella ruokaostoksia, niin siitä tulee ajan mittaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja säästöä. Sitä vastoin auto merkitsee väistämättä jatkuvia menoja kuten vakuutukset ja polttoainekustannukset, pysäköintimaksut sekä erilaiset huolto- ja korjauskustannukset vaikka olisi mitenkä näppärä käsistään.

Akateemisesti koulutetuille on yleensäkin vähemmän tarvetta päteä hankitulle omaisuudella vaan he keskustelevat mielummin yleisesti kiinnostavista aiheista ja erilaisista harrastuksista. Ei ihmistä arvioida sen mukaan saapuuko hän kahvilaan polkupyörällä vai Ferrarilla.

Riippuu maisterismiehen palkasta. Matalapalkkaisilla ehkä noin, mutta muiden ei kannata laittaa ruokaa rahan säästämisen vuoksi. Laskettiin joskus puolison kanssa, että kaupassa käyminen ja kokkaaminen tulee melkein kaikista kalleimmaksi ja halvinta olisi lähipizzeriasta tilaaminen.

eri

Teidän on pakko olla jotain vähälahlahjaisia. Terveellinen kotiruoka on todellakin halpaa, kun sen tekee ktse eikä osta eineksiä ja puolivalmisteita. Laskelmista varmaankin unohtui myös se, mitä terveydelle tekee jatkuva pizzan mussuttaminen.

Vähälahjainen ei ymmärrä että aika maksaa. Itsellä nettotuntiansio on noin 70euroa. Jos käytän tunnin kaupassa käyntiin ja ruoan laittoon, maksaa se siis ruoan ostohinnan plus 70e joka jää saamatta työtuloina. Halvinta olisi tilata kaikki ruoka valmiina kotiin ja tehdä säästynyt aika extraa töissä. Silti useimmiten teen itse, koska en juuri tykkää ravintolaruoasta, ja on allergioita jotka hankaloittavat sopivan ruoan etsimistä huomattavasti.

Kuka on niin ääliö, että viettää kaiken valveillaoloaikansa töissä? Ei kuulosta kovin älykkäältä, vain ahneelta työnarkomaanilta.

Hän nimenomaan kertoi että ei käytä, vaikka se tulisi rahallisesti järkevämmäksi. Lukutaito ja lukemisen ymmärtäminen olisi tärkeitä asioita oppimisen ja oman ajattelun kehittämisen kannalta.

No kun se kaikki muuhun kun työhön käytetty aika maksaa kuulemma. Miksi ihmeessä sitä sitten pitää katkerana laskeskella, että kuinka paljon menettää kun ei ole sitäkin aikaa töissä, kun tekee ostoksia ja ruokaa, ellei siellä töissä kerran halua olla?

Ei tässä kukaan katkera ollut, vaan se on ajatusleikki. On hauska laskella oman ajan arvoa ja päättää sen jälkeen mihin ajan käyttää. Se voi olla vaikka sipsin syöntiä sohvalla leffan parissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa tuntemistani maistereista on "käytännöntöissä" peukku keskellä kämmentä. Hanskatkin putoavat, jos ei niitä teippaa ranteisiin kiinni. Tosin yliopisto ei heitä pilannut, vaan olivat tumpeloita jo ennen lukiota. Synnynnäisen tumpeloutensa takia varmaan hakeutuivatkin epäkäytännöntöihin valmentavaan koulutukseen.

Minulla on vävy, joka on sekä maajussi että dippainssi. Hän on kätevä käsistään ja fiksu. Fiksuus ei tee kenestäkään tumpeloa, mutta se todennäköisesti vaikuttaa siihen, miten ihminen käyttää aikansa ja mitä hän siis oppii. Oma poikani on myös dippainssi, mutta meillä ei ole maatilaa, eikä pojan ole tarvinnut oppia rassaamaan traktoreita ja yleensäkään tekemään mitään korjaushommia. Niinpä hän on tumpelo käytännön hommissa. Häntä ei ole kiinnostanut rassata autoja, mopoja eikä vastaavaa. Ihminen oppii pakon ja mielenkiinnon mukaan.

Eihän ne käytännön taidot tarkoita vain auton rassaamista vaan esimerkiksi ruuanlaittoa. Jos maisterismiehenä osaa laittaa ruokaa ja suunnitella ruokaostoksia, niin siitä tulee ajan mittaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja säästöä. Sitä vastoin auto merkitsee väistämättä jatkuvia menoja kuten vakuutukset ja polttoainekustannukset, pysäköintimaksut sekä erilaiset huolto- ja korjauskustannukset vaikka olisi mitenkä näppärä käsistään.

Akateemisesti koulutetuille on yleensäkin vähemmän tarvetta päteä hankitulle omaisuudella vaan he keskustelevat mielummin yleisesti kiinnostavista aiheista ja erilaisista harrastuksista. Ei ihmistä arvioida sen mukaan saapuuko hän kahvilaan polkupyörällä vai Ferrarilla.

Riippuu maisterismiehen palkasta. Matalapalkkaisilla ehkä noin, mutta muiden ei kannata laittaa ruokaa rahan säästämisen vuoksi. Laskettiin joskus puolison kanssa, että kaupassa käyminen ja kokkaaminen tulee melkein kaikista kalleimmaksi ja halvinta olisi lähipizzeriasta tilaaminen.

eri

Teidän on pakko olla jotain vähälahlahjaisia. Terveellinen kotiruoka on todellakin halpaa, kun sen tekee ktse eikä osta eineksiä ja puolivalmisteita. Laskelmista varmaankin unohtui myös se, mitä terveydelle tekee jatkuva pizzan mussuttaminen.

Einesten ostaminen tulisi halvemmaksi. Et laskenut mukaan sitä, että ruuanlaiton vaihtoehtoiskustannuksena on se, että voin tehdä töitä ja laskuttaa asiakkaalta 200€/h. Jos tilaan ruokaa, aikaa menee pari minuuttia ruuan tilaamiseen, mutta voin valmistus- ja kuljetusajan tehdä töitä.

Ai niin, unohdin että kaikki amikset voivat tehdä kaiken vapaa-aikansa töitä 200 euron tuntipalkalla. My bad.

Ei ollut kyse amiksista vaan akateemisista. Tuntipalkan ei edes tarvitse olla kovin korkea, jos vertaa esim. makaronilaatikon työn hintaa siihen, että ostaisi sen valmiina.

En hetkeäkään usko, että kukaan täysijärkinen laskeskelee työn hintaa makaronilaatikon tekemiselle. Mutta jos ajatusleikkiin lähdetään, niin tekemällä isompia määriä kerralla pääsee varmasti ihan kelvollisille tuntipalkoille. 😅 Puhumattakaan siitä, miten paljon parempaa saa itse tekemällä.

Taloustiedon opetusta pitäisi näköjään lisätä lukioihin. Ajattele niin, että voit käyttää tunnin (tai minkä tahansa ajan) kahdella tavalla:

1. Haet ostokset lähikaupasta ja kokkaat makaronilaatikkoa

2. Haet valmista makaronilaatikkoa tiskiltä ja käytät säästyneen ajan palkkatyöhön

Kohdassa 2 makaronilaatikon hinta per kg on tietysti selvästi kalliimpi, mutta kokkaamiseen käytetyn ajan voi käyttää töihin ja kompensoida sillä. Eli kun nettopalkka on tarpeeksi suuri niin valinta numero 2 tulee halvemmaksi. 

Earth calling: Kuinka moni käyttää sen ruuanlaitosta säästyneen tunnin työntekoon? Ja jos käyttää - miksi hevetissä? Onko tyyppi niin köyhä, että joutuu syömään jotain halpapaskaa, jotta ei mene tehollista ansainta-aikaa ruuanlaittoon, vai onko se vain tyhmä? Siis sen lisäksi että on kädetön: ei normaalilla ihmisellä mene tuntia jonkin makaronilaatikon tekemiseen. Ei, vaikka tekisi isommankin annoksen.

Kyllä menee. Makaronilaatikon tekemiseen menee tunti. Moni ihminen käyttää aikansa mieluummin muuhun. Lisäksi moni maksaa siivoojalle, puutarhurille sun muille.

Niin no tietysti jos koet pakolliseksi istua nenä uuninluukussa katsomassa, kun se laatikko paistuu. Ellet, voit käyttää odotusajan johonkin mukavampaan tai vaikkapa siihen työntekoon ja tienata samalla kun ruoka kypsyy. Onko siellä nyt minkä tason koulutuksella varustettu neropatti laskelmia tekemässä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Ja tuon sanottuasi ihmettelet miksi akateemisia pidetään ylimielisinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Ja tuon sanottuasi ihmettelet miksi akateemisia pidetään ylimielisinä?

Ei tuossa ole mitään ylimielistä. Ihan vain tosiasia. En väitä pystyväni koskaan huippu-urheilijaksi, menestyskirjailijaksi tai muusikoksi, mutta tuskin kaikki ei-akateemisetkaan noihin pystyvät. Uskon silti pystyväni halutessasi opiskelemaan laitoshuoltoa, logistiikkaa, pintakäsittelyä, sähkötekniikkaa tai LVI-taitoja. Uskon myös pystyväni oppimaan monenlaisia arjessa tarvittavia kädentaitoja. Olen oppinutkin. Ihan kehuskelematta tai tuntematta minkäänlaista ylemmyydentuntoa tämä.

Onhan niitä hyvinkin käytännönläheisiä akateemisia ammatteja olemassa. Ei esim. eläimiä tai hampaita hoideta pelkällä teorialla. Tai vaikka arkeologi tai meribiologi.

Eikös teknisen työn ja kotitalouden opettajilla ole akateeminen koulutus, osaiskohan he ihan oikeestikin jotain?

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä hyvinkin käytännönläheisiä akateemisia ammatteja olemassa. Ei esim. eläimiä tai hampaita hoideta pelkällä teorialla. Tai vaikka arkeologi tai meribiologi.

Ei arkeologin ja meribiologin tarvitse olla mikään tekijämies tai -nainen. Tuntemani arkeologit ovat hyvin epäkäytännöllisiä. Työssä vaadittavat taidot oppii opintojen aikana ja työssä. Tosin sekä arkeologien että meribiologien työllistyminen on Suomessa surkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Ja tuon sanottuasi ihmettelet miksi akateemisia pidetään ylimielisinä?

Ei tuossa ole mitään ylimielistä. Ihan vain tosiasia. En väitä pystyväni koskaan huippu-urheilijaksi, menestyskirjailijaksi tai muusikoksi, mutta tuskin kaikki ei-akateemisetkaan noihin pystyvät. Uskon silti pystyväni halutessasi opiskelemaan laitoshuoltoa, logistiikkaa, pintakäsittelyä, sähkötekniikkaa tai LVI-taitoja. Uskon myös pystyväni oppimaan monenlaisia arjessa tarvittavia kädentaitoja. Olen oppinutkin. Ihan kehuskelematta tai tuntematta minkäänlaista ylemmyydentuntoa tämä.

Varmasti moni pystyisi opiskelemaan noita aloja, mutta itse olisin surkea laitoshuoltaja, ravintolakokki, tarjoilija, leipuri tai logistiikka-alan ammattilainen.

Minulla ei ole mitään taipumuksia tuon tyyppisille aloille. Yhdestä noista aloista minulla on kokemusta kesätyössä ja olin oikeasti surkea siinä työssä. Vaikka kuinka harjoittelisin tai opiskelisin alaa, tilanne ei muuttuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi. No siksi, että vähemmän älykkäät kykenevät vain mustavalkoiseen JOKO-TAI -ajatteluun eivätkä pysty käsittämään, että voi olla SEKÄ-ETTÄ. Eli että voi olla akateeminen JA on elämänsä aikana oppinut tekemään myös monia käytännön hommia.

Eivät ne käytännön hommat mitään tähtitiedettä ole, etteikö oppisi tekemään kun vain tekee ja harjoittelee. Kulkevat myös käsi kädessä elämänhallintataitojen kanssa, jotka tilastollisesti katsottuna ovat paremmat korkeammin koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla (kodinhoito, ruuanlaitto, lastenhoito, rahankäyttö jne.).

Eli myönnät , että kuka vain pystyy tekemään sinunkin työsi?

Olen eri, mutta vastaan kun en näe tuon viestisi logiikkaa. Miksi kuka vain pystyisi tekemään minkä vain työn? En usko, että esimerkiksi minun työhöni kaikki pystyisivät vaikka haluaisivatkin (harva haluaa), sillä tätä työtä ei voi tehdä ilman asianmukaista koulutusta, ja siihen koulutukseen on vaikea päästä. Mutta lähes kuka vain voi oppia kädentaitoja ja muita käytännön hommia.

Useimmat pääsisivät halutessaan opiskelemaan esimerkiksi laitossiivoojiksi (vai mikä se nimitys nykyään lieneekään), mutta useimmat eivät pääse opiskelemaan psykologiaa tai lääkikseen.

Ja tuon sanottuasi ihmettelet miksi akateemisia pidetään ylimielisinä?

Ei tuossa ole mitään ylimielistä. Ihan vain tosiasia. En väitä pystyväni koskaan huippu-urheilijaksi, menestyskirjailijaksi tai muusikoksi, mutta tuskin kaikki ei-akateemisetkaan noihin pystyvät. Uskon silti pystyväni halutessasi opiskelemaan laitoshuoltoa, logistiikkaa, pintakäsittelyä, sähkötekniikkaa tai LVI-taitoja. Uskon myös pystyväni oppimaan monenlaisia arjessa tarvittavia kädentaitoja. Olen oppinutkin. Ihan kehuskelematta tai tuntematta minkäänlaista ylemmyydentuntoa tämä.

Varmasti moni pystyisi opiskelemaan noita aloja, mutta itse olisin surkea laitoshuoltaja, ravintolakokki, tarjoilija, leipuri tai logistiikka-alan ammattilainen.

Minulla ei ole mitään taipumuksia tuon tyyppisille aloille. Yhdestä noista aloista minulla on kokemusta kesätyössä ja olin oikeasti surkea siinä työssä. Vaikka kuinka harjoittelisin tai opiskelisin alaa, tilanne ei muuttuisi.

Mikä oli tuo ala ja mikä teki siitä sinulle ylivoimaisen oppia? Itse uskon kyllä pystyväni tekemään noista mitä tahansa. Mutta en usko, että jaksaisin niistä kovin pitkään kiinnostua, koska ne eivät tarjoa riittävästi älyllistä haastetta.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden tohtoriksi väitelleen tumpelon, mutta myös tekniikan lisenssiaatin, joka osaa rakentaa esim. Linnunpöntön, purjeveneen, talon, kesämökin. Eli mitä vain, mitä tarvitsee.

Miksi sen tohtorin edes pitäisi osata rakentaa jotain? Hänellä on omat osaamisalueensa.