Lue keskustelun säännöt.
Voitko mennä vanhempiesi luokse kuin kotiisi?
07.04.2015 |
Vain ilmoittamalla että tulisit käymään. Mahdollisesti omilla avaimilla, jopa niin että he eivät ole itse juuri silloin kotona. Olla muutenkin niin kuin asuisit siellä vielä, keittää kahvit jos tekee mieli ym. Miten on?
Kommentit (107)
No hah, en voi mennä. Lapsuuteni ja nuoruuteni oli narsististen vanhempien vallassa. Tästä sen kummemmin nyt erittelemättä, te tiedätte, mistä puhun. Kuin ilmassa leijuva lapsi, oman elämän sinnikkäällä rykäisyllä etsin, taistelin ja löysin, kun hengissä olen. Lopulsta ostin omistusasunnon. Ja kas, yksi avaimistani vietiin, se oli vallan tavoittelua, ajat ovat muuttuneet, lukot vaihtuneet. Itselläni ei avaimia vanhempien asuntoon, ei ole tarjottukaan. Eikä muutenkaan välitetty vanhemmuus-lapsi suhteista. Pääasia on ollut, että vanhemmat keränneet mammonaa elämänsä varrella, lapsista sai tuet aikoinaan. Kukaan ei ymmärrä tätä kuvioita. Tätä on, olen olemassa, todella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin mennä, se paikka on minulle yhtä paljon koti kuin omanikin ja käyttäydyn siellä niin. Olen aina siihen kotiin tervetullut lyhyeksi tai pidemmäksikin aikaa ja palasinkin sinne asumaan väliaikaisesti muutamaksi kuukaudeksi kahden muuton välissä reilusti yli parikymppisenä. Etenkin kesällä vietän mielelläni aikaa siellä kun on oma piha ja rauhaa toisin kuin minun tunkkaisessa kerrostalokämpässäni. Välimatkaa ei ole kilometriäkään ja saatan poiketa sisään esimerkiksi työmatkalla ohi kulkiessani ihan ilmoittamatta.
Kyllä voin ja vanhemmat ovat aina iloisia vierailusta. Ottaisivat varmasti avosylin vastaan koska tahansa. Äiti aina kyselee koska tullaan taas käymään, ku lähetään pois (minä ja koira). Olen 29-vuotias. Koti on aina koti ja sinne on aina kiva mennä. Myös avokki on aina tervetullut. Just pääsiäisenä tehtiin yllätysvierailu ja vanhemmat oli tosi mielissään. Vietiin samalla ruokaa mukana, koska tarkotus oli nimenomaan yllättää ja oltiin siellä koko pääsiäinen. Onneksi on läheiset välit vanhempiin. Perhettä arvostaa aina vaan enemmän mitä vanhemmaksi tulee.
En voi. En ole yhteyksissä vanhempiini.
Voin mennä, mulla on oma avainkin. Yleensä kyllä soitan ja kerron tulostani. Yleensä pimpotan myös ovikelloa kun tulen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin mennä vaikka ilmoittamatta ja olla niin pitkään kuin haluan. Kodilta tuntuu vaikka ei ole se lapsuudenkoti. 2375
En voi, äitini teki valmiiksi jo kotona asuessani selväksi, että vanhempien kotiin ei sitten muuton jälkeen tulla tuosta vain ilmoittamatta, ei saa käydä liian usein, hän ei ala ruokkia aikuisia lapsia jne. Ei sillä, että usein edes haluaisin siellä käydä (jostain kumman syystä...), ja välimatkaakin on niin paljon että vierailut sovitaan aina etukäteen.
Olisi ihanaa, jos vanhempien kanssa olisi läheiset välit, mutta pitäisin silti kohteliaana ilmoittaa tulosta etukäteen, että säilyy jonkinlainen yksityisyys. Ettei kukaan kävele ovesta sisään just silloin kun harrastat seksiä, olet suihkussa tai alkamassa päiväunille :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi. Vanhemmat erosivat minun ollessani parikymppinen ja lapsuudenkoti myytiin. Isällä on uusi perhe ja äitini asuu yksin. Toki olemme tekemisissä, mutta eivät heidän kotinsa ole minun kotejani.
En voi. Yli 20v sitten muutin pois ja avaimen palautin silloin. Silloin jo vanhemmat sanoivat, että tästä lähtien sitten kun tulen käymään olen kylässä enkä kotona. Joka viikko käyn ja ei minua se haittaa, etten voi olla kuten kotonani. Itse kyllä luultavasti toimin toisin omien lasteni kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siellä kuin kotonani, mutta että ei ole avainta, joten ilmoitan etukäteen tulostani.
Täss olis ollut hyvä kysyä myös vastaajien ikää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin toki, minua usein pyydetään sinne saunomaan ym. Ja myös silloin olen kotimiehenä kun vanhemmat ovat matkoilla. Viihdyn kyllä paremmin omalla asunnollani, mutta joskus on kiva käydä maaseudun rauhassa.
Voin. Ei tartte ilmoittaa mitään, sen kun menee vain. Mun huoneessa on aina sänky valmiina niin voin mennä sinne nukkumaankin koska vain. Välillä tulee mentyä raskaan yövuoron jälkeen kotiin, koska se on ihan työpaikan vieressä ja mun kämppä on 40min ajomatkan päässä, ja kaaduttua sänkyyn nukkumaan. Oon varsinkin ekan yövuoron jälkeen aina ihan silmät ristissä ja nukahdan suunnilleen rattiin. Seuraava yö on aina helpompi, kun on saanut rytmin käännettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi. Vanhempani ovat eronneet. Isääni en ole nähnyt 20-vuoteen, äidillä uusi mies ollut kohta 20-vuotta, ja asuvat yhdessä tämän kanssa eri kaupungissa eri talossa kun missä minä kasvoin lapsuuteni molempien biologisten vanhempieni kanssa.
Olisi kyllä kiva jos olisi edelleen olemassa se lapsuuden omakotitalo ja vanhemmat yhdessä jonne voisi sitten mennä aina käymään kun huvittaa.
En koe äitini ja hänen miehensä kotia minun reviirikseni että voisin mennä sinne milloin huvittaa. Se on heidän koti. Enkä usko, että äitini mieskään tästä tykkäisi. On ollut aina asiallinen meitä edellisestä liitosta peräisin olevia lapsia kohtaan mutta olemuksesta myös huokuu se että hän ei halua toisen uroksen siittämiä jälkeläisiä kamalan lähelle pyörimään.
N36
Voin, oma avain on ja ovet aina auki. Naapurit, vanhempien ja pikkuveljieni kaveritkin kyllä ravaavat siellä miten sattuu, joten miksen minäkin voisi. Joskus soitan ennen sinne menoani, mutta yleensä aina joku on kuitenkin kotona ja jos ei ole niin voin odotella, että tulee paikalle. Toivottavasti tulee jatkossakin olemaan näin kotoisaa. Vasta kaksi vuotta olen kuitenkin asunut omillani.
Voin ja olen todella onnellinen siitä. :) Enemmän lapsuudenkotini tuntuu kodilta kuin tää mun opiskelijakämppä.
Tottakai voin. Välimatkan( 310km) takia tulee kyllä ilmoitettua ensin, että tulossa ollaan.
Voisin mennä, mutta on tullut tavaksi sopia etukäteen. Tietty, jos hetken mielijohteesta päätän lähteä kahville tai kesällä pyörälenkillä pysähdyn levähtämään, niin menen ilmoittamatta. Avain on ja koputan oveen ennen avaamista. Paitsi, jos ex tempore menen, niin pimpotan ja odottelen. Voin olla kuin kotonani, syödä ja juoda ja aina äiti jotain tuputtaakin. Kun oma lapseni tästä piakkoin muuttaa, niin saa pitää avaimen ja käyttää sitä, mutta toivon, että laittaa vaikka tekstarin ennen kuin tulee. Jos en ole kotona, niin voi tulla sisälle ja olla vapaasti.
Voisin, mutta en koskaan mene ilmoittamatta. Enhän haluaisi, että äitinikään tulisi meille ilmoittamatta. Omalla avaimella kyllä menen aina, äiti saattaa hyvin olla kävelyllä/kaupassa, enkä jaksa odotella rapussa. Olen, ja miehenikin on, kuin kotonani ja usein viivymme koko viikonlopun.