Oletko koskaan miettinyt, että jos olisit uskovainen, elämäsi olisi parempi nyt?
Itse olen kirkosta eronnut, mutta sellainen mielikuva minulla on, että uskovat ihmiset ovat tasapainoisempia.
Kommentit (123)
Todellakin. En haluaisi kuvitellakaan elämää ilman Jeesusta.
En usko että olisi. Suurin apu mitä usko voisi antaa on yhteisön tuki, mutta elämässäni on jo tarpeeksi ihmisiä.
olisihan se hienoa elää ikuisesti niin kuin hihhulit. ateistilla on kuolemanpelon tuskaa
Reaalimaailma on valintani.
Toivon etten pimahda mielisairauteen.
En voisi kuvitellakaan, että minua ohjailtaisiin ja hallittaisiin ulkopuolelta. Uskonnot käyttävät valtaa ja syyllistävät ihmisiä toimimaan yksilön oman tahdon vastaisesti. Uskonnolla mainpulointi ja painostus on tuomittavaa. En voi hyväksyä uskonnon varjolla ja ihmsyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, jotka aina ns. "lakaistaan maton alle".
Joo, ja haluaisin olla uskovainen. Luin Raamatun ja olin että no niin, täällä olis hedelmä kypsänä, tule Jeesus poimimaan vaan... ei mitään.
Ei sitä niin vain voi ruveta uskomaan. Miettikää jotain hindujumaluuksia, voitteko vaan yhtäkkiä päättää alkaa uskoa niihin? No ei se niin käy.
Mietin jopa mennä vaan mukaan johonkin uskontoon, mutta oli se rippikoulun käyminen ateistina niin kamalaa teeskentelyä, että tunsin halventavani jo sitä uskontoakin.
Hulluna on hyvä olla? En silti taho!
No mä olen uskova ihminen ja ihan tavis elämää mä elän. Impulsiivinen luonne ja ai että mä hermostun välillä, eli en ole kovinkaan tasapainoinen :D En tiedä minkälaista mun elo olisi ilman uskoa, mutta turvallinen olo on. Joka ei suinkaan tarkoita ettei mua pelottaisi mikään, uskon vain että musta pidetään huoli eikä mulle tapahdu mitään mitä ei Yläkerrasta sallita. No, voi kai tuota tasapainoksi sanoa.
On meillä uskovaisillakin surut ja murheet ja huolenaiheet, emme me missään lintukodossa elä. Mutta uskomme murheemme Jeesukselle, joka kyllä auttaa. Suosittelen muillekin.
vapaana syntynyt kirjoitti:
En voisi kuvitellakaan, että minua ohjailtaisiin ja hallittaisiin ulkopuolelta. Uskonnot käyttävät valtaa ja syyllistävät ihmisiä toimimaan yksilön oman tahdon vastaisesti. Uskonnolla mainpulointi ja painostus on tuomittavaa. En voi hyväksyä uskonnon varjolla ja ihmsyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, jotka aina ns. "lakaistaan maton alle".
En mäkään hyväksy mitään tälläistä.
T. Uskova
Pilua saa hyvin kun vihjailee ettää voisi ruvta hihyloimaan :-)
vapaana syntynyt kirjoitti:
En voisi kuvitellakaan, että minua ohjailtaisiin ja hallittaisiin ulkopuolelta. Uskonnot käyttävät valtaa ja syyllistävät ihmisiä toimimaan yksilön oman tahdon vastaisesti. Uskonnolla mainpulointi ja painostus on tuomittavaa. En voi hyväksyä uskonnon varjolla ja ihmsyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, jotka aina ns. "lakaistaan maton alle".
Uskonnot kyllä, Vapahtaja ei!
Kuuntelin juuri Usko, toivo ja raskaus -tietokirjan lestadiolaisuudesta ja voi tsiisus, että ihmettelen joka ikistä vähääkään sen tapaisissa porukoissa olevaa. Eikö heillä oikeasti ole mitään omia ajatuksia ja tahtoa? Miten nykypäivänä tuollaista voi olla olemassakaan Suomessa tai ihan missä vain?
Suosittelen kaikkia lukemaan tuon kirjan. Se herättää ajatuksia ja paljon. Jos sen jälkeen hurahtaa johonkin epämääräiseen, niin heippa vaan ja onnea matkaan, joka tuhoaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Pilua saa hyvin kun vihjailee ettää voisi ruvta hihyloimaan :-)
Äidiltäsikö?
Elämäni on erittäin hyvää ja en keksi yhden yhtä parannettavaa asiaa. Miten elämäni voisi olla siis parempaa? Olen tapakristitty ja se riittää. Mieheni on eronnut kirkosta ja lapsista vain yksi on käynyt rippileirin, kahta se ei kiinnostanut aikanaan.
Kun on vierestä koko ikänsä seurannut itse uskonnosta vapaana sellaisten ihmisten ja perheiden sekoilua, jotka ovat pahasti uskoihinsa koukussa, ei voi kuin kiittää onneaan, että on säästynyt kaikelta siltä. Uskonto on sosiaalisesti hyväksytty mielenterveyden häiriö.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin. En haluaisi kuvitellakaan elämää ilman Jeesusta.
Se o mielikuvitusolento senkin harhainen.
Vierailija kirjoitti:
olisihan se hienoa elää ikuisesti niin kuin hihhulit. ateistilla on kuolemanpelon tuskaa
Voithan sinäkin kuvitella syntyväsi aina uudestaan ja uudestaan. Voit kuvitella palautuvasi kuoleman jälkeen toiseen ulottuvuuteen ja jatkaa siellä tämän maapallo-reissusi edeltävää tekemistäsi.
En tarvitse aikuisten satuja selvitäkseni elämästä. Harhaisuus ei todellakaan parantaisi elämänlaatuani mitenkään, päinvastoin.
Minut kastettiin mormoniksi 8-vuotiaana lapsena. Uritin kovasti olla uskovainen, kunnes se osoittautui mahdottomaksi. Elämä mormonikodissa oli helvettiä, varmaan joissain muissa mormonikodeissa voi olla toinen tilanne. Rahaa kirkolle pitää maksaa 10% kaikista tuloistaan. Se kaikki oli poissa meidän lasten tarpeista, kun ei oltu varakas perhe.