Miten miehenne lämpesi vauvan yritykselle? :)

Juttelin miehelle että minun tekisi mieli perustaa jo perhe, että vauvakuumetta olisi ilmassa... Mies oli ajatuksesta ensin hieman kielteinen, että ei hän ole valmis vielä isäksi ja josko odoteltaisiin pari vuotta. Sanoin sitten että ei kukaan ole seppä syntyessään, eikä me olla nuoria koko ikäämme. Mies kypsytteli ajatusta puoli vuotta ja sanoi sitten, että hän haluaa isäksi. Olimme 27-vuotiaita kun esikoinen syntyi ja saimme hänen jälkeensä vielä kaksi lasta :)

Kiva kun tullut vastauksia. Itselläni siis vauvakuumetta ollut ilmassa jo jonkin aikaa. En tosin ole höyrynnyt miehelle asiasta. Joskus puoli vuotta sitten mies taisi sanoa ettei vielä ole valmis eikä tiedä haluaako lapsia. Siitä myöhemmin taas sanoi että voisi olla 4-5 vuoden päästä ajankohtaista.

Käytiin katsomassa ystäviemme vauvaa yksi päivä ja sen jälkeen mies on aika ajoin puhellut että haluaa vauvan, "sitten kun meillä on vauva tai oot raskaana" juttuja. Yksi päivä sanoi, että hänestä tuntuu että vauva voisi tulla aijemmin. En halua innostua liikaa tai kysellä häneltä, mutta pohdinkin juuri että onko pientä ns lämmennystä tapahtunut. ;)

T. Ap

Kun seurustelimme niin puhuimme tietenkin tulevaisuudestakin ja molemmat halusi lapsia.

Häiden jälkeen minuun iski vauvakuume (minä 25v. ja mies 28v.). Mies oli ensin vähän ihmeissään "että nytkö jo" mutta ok.

No eihän se sitten heti tärpännytkään vaan meni melkein 1,5v. ennenkuin olin raskaana ja mieskin ehti jo säikähtää että emme saa lapsia ollenkaan. Tyttö tuli.

4,5 vuotta myöhemmin saimme vielä pojan ja ihan oli tekemällä tehty lapsi hänkin ja välissä oli yksi keskenmeno ja yksi tuulimunaraskauskin.

Enempää lapsia en sitten halunnut vaikka miehelle olisi vielä 3.kin lapsi sopinut mutta nyt kun lapset ovat jo teinejä niin olemme molemmat sitä mieltä että 2 lasta oli oikea päätös.

[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:31"]

[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:30"]

Ei lämmennyt. Ei käytetty ehkäisyä, mutta pyrittiin välttämäään ovulaation aikaan seksiä. Eli oli tiedossa, että vauva joskus saattaa tulla. Oli selvää, että haluttiin lapsia joka tapauksessa joskus, mutta mies ei olisi ihan heti häiden jälkeen halunnut. Meni puoli vuotta "väistellessä", kunnes olin raskaana. 

Raskausuutinen oli miehelle upea asia. Ei siis ollut vastaan, muttei missään nimessä halunnut erikseen yrittämällä yrittää vauvaa.

Nyt on kolme lasta ja enempää ei tule.

[/quote]

Miehsi on selkärangaton vässykkä, joka ei kykene ottamaan vastuuta elämänsä isoimmasta päätöksestä.

[/quote]

Kiitos. Kiva, että kaikille muille ensimmäisen lapsen saaminen on ollut ihan helppo päätös ja tuollainen joko-tai-fiilis. Joko täysillä joo ja yritys päällä tai ei todellakaan vielä. Meillä ei näin ollut.

No, mä olin joskus aiemmin puhunut jo lasten haluamisesta ja mieskin oli sanonut, että on aina jotenkin kuvitellut tulevansa isäksi. (Sen tarkempia suunnitelmia asian suhteen tekemättä.) Kyllähän siinä meinasin tulla malttamattomaksi välillä. Mutta sitten määräaikainen työsopimukseni vakinaistettiin ja siinä samoihin aikoihin jätettiin sitten ehkäisy pois.