Lue keskustelun säännöt.
Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyysteoriaa. Todennäköisyyslaskentaa rakastin ja mittateoriakin oli mielenkiintoista, mutta tuosta en ymmärtänyt yhtään mitään.
Aikamoista höttöä se onkin, tavallaan, koska ei perustu ihan samalla tavalla konkreettisiin lainalaisuuksiin kuin edes matemaatiikka yleensä.
Siis miten niin matematiikka muka perustuisi konkreettisiin lainalaisuuksiin?
Matematiikkahan on ihan abstrakti rakennelma. Itse näen sen eräänlaisena merkkipelinä, jossa merkkejä saa siirrellä tiettyjen sääntöjen mukaan. Tai ehkä oikeammin useampana erilaisena merkkipelinä (kalkyylina). Ei niillä tarvitse olla mitään yhteyttä mihinkään konkretiaan.
Taisi olla kumulatiivinen välillinen verotus... Kamala aihe, mutta otin sen haasteeena aikoinaan, tykästyin kovasti, kaikki on laissa, mutta ajatusleikki miten vero kumuloituu pienten matikkapähkinöiden kera, kiehtoo kovasti. Siksi kai olen talouspuolella töissä nytkin, tosin en alv-puolella vaan ulkomaankaupan veroja, tulleja ja huolintakuluja selvittelemässä...
Vierailija kirjoitti:
Säätö- ja systeemitekniikka (SÄSY). Kurssista ei ollut kurssikirjaa, vain joku luentomoniste josta puuttui kaikki tärkeät kohdat joita piti luennoilla käydä täydentämässä. No, en jostain syystä käynyt luennoilla niin olihan se hiukan haastavaa.
Jos opiskeluaikoinani olisi ollut samanlainen internet kuin nyt niin olisin valmistunut 1/3 ajasta. Olen jälkeenpäin katsellut youtubesta videoita näistä aiheista ja päivitellyt että kyllä on nykynuorilla helppoa, aivan mielettömän hyviä luentoja löytyy netistä animointien kera. Mihin koko yliopistoa enää edes tarvitaan.
Yliopiston opettajilta ei vaadita minkäänlaista opetuspätevyyttä, ja sen kyllä toisinaan huomaa.
Itse opiskelin 20 vuotta sitten, mutta palasin nyt jatkamaan opintoja. Minne kirjat kadonneet? Aiemmin sain suorittaa sivuaineeni tietojenkäsittelyopin opintoja kirjatentteinä ja itseopiskeluna, nyt on melkein kaikki luentoa vain, mikä ei ole minulle ollenkaan sopiva opiskelutapa. Onko niin, että on todettu, ettei nykyopiskeijat kumminkaan mitään lukea jaksa?
Vierailija kirjoitti:
Algometrien optimointi... Kuinka monta väärää oikeaa vastausta voi kurssilla olla
Olisikohan kurssin nimikin kirjoitettu väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuntabiologiaa. Onneksi tentti oli helpompi kuin itse kurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
matematiikkaa opiskelemaan ei pääse palikat el iei vaikea
Matematiikkahan on helpoimia aineita päästä opiskelemaan.
Pois sieltä tosin päästään yleensä sitä kautta, että siirrytään opiskelemaan jotain muuta, tai ihan vain keskeytetään opinnot. Siksi sinne onkin niin helppo päästä, kun koetetaan saada sisälle sellaisiakin, jotka valmistuisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansantaloustiede 1 ja 2 (sain kummatkin kuitenkin ekalla kerralla rimaa hipoen suoritettua). Olen yhteiskuntatieteilijä, jolle kaikki graafit ovat hepreaa. Anteeksi, kun olen olemassa... ;)
Minä kun olen luullut että yhteiskuntatieteissä käsiteltäisiin ja analysoitaisiin tilastollisin menetelmin yhteiskunnan ilmiöitä, joista kansantaloustiede olisi sieltä yksinkertaisemmasta päästä. Onko se sittenkin jotain mutuilua ja tyhjän päällä olevia ajatusleikkejä?
Kansantaloustieteen perusteet ovat tyhjän päällä oleva ajatusleikki, ja se leikki on sellainen, että kukaan ei muuta tee kuin optimoi omaa taloudellista hyötyään, ja kaikilla on täydellinen tieto kaikesta.
Kun opinnoissa pääsee pidemmälle, voidaan ehkä ruveta puhumaan siitä, mikä muukin ihmisiä motivoi kuin taloudellinen hyöty, ja myös niistä tietämyksen rajoituksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diskreetti matematiikka on pahinta ikinä.
sehän on ehkä kaikista helpoin matikan kurssi!
Juuri niin, diskreetti oli helpoin. Se tai lineaarialgebra. Mielestäni vaikein oli ehkä topologia.
Perusopinnoista ehkä topologia, mutta syventävissä on sitten vielä enemmän haastetta.
Olen poikkeava, minulle topologia oli helppoa, mutta analyyseja en olisi millään jaksanut. Tuntui, että niissä on matematiikaksi poikkeuksellisen paljon ulkolukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhean paljon täällä toistellaan sitä, että eipä siitäkään kurssista mitään hyötyä ollut. No miten olisi länsimaisen sivistyksen pohjalla oleva ”tietoa tiedon vuoksi” -ajattelu? Jos jokaisesta yliopiston kurssista tulisi olla sellaista suoraa ja mitattavissa olevaa hyötyä tyyliin ”tarvitsen tätä tietoa työssäni viikottain”, niin eikö tällöin olla juuri sillä persujen tiellä, jossa pilkataan tiedettä ja kaiken maailman dosentteja? Olen hämmästynyt, että yliopiston käyneet ihmiset, humanistitkin, ovat sisäistäneet tämän diskurssin.
Vaikeita ja turhauttaviahan tässä kysyttiin ja moni esiintynyt kurssi on sellainen, että osallistuja ei ole tajunnut kurssin aihepiiristä yhtään mitään. Ei se ole silloin tietoa tiedon vuoksi, vaan valmistumisen estävä painajainen.
Luonnontieteissä ja matemaattispohjaisissa aineissa, esim. jotkut kauppiksen kurssit, on ihan tavallista, että puolet ei pääse kurssia läpi ja läpipäässeistä puolet saa ykkösen ja toinen puolisko vitosen. Eli jotkut (=useimmat) ei vaan tajua, aihepiiri menee yli korkealta ja kovaa.
Tietotekniikan opinnoista TKK:lla muistan kurssin, jonka tulokset (siihen aikaan ilmoitustaululla nähtävissä) olivat valehtelematta 0/1, noin puolet kumpaakin. Sitten siellä oli sadan tuloksen joukossa yksi tai kaksi arvosanaa 5 osoittamassa, että kurssin arvosteluasteikko oikeasti ylsi 5:een asti :-D
Nyt jäi kyllä kiinnostamaan, mikä tämä on voinut olla.
Yliopiston puolella oli syventävien opintojen pakollinen kurssi Laskennan teoria se, jonka aika moni pääsi läpi vain rimaa hipoen (ja osalla opinnot tyssäsi siihen), mutta ei siinä noin rankkaa jakaumaa sentään tainnut olla. Itse kyllä ihan innostuin siitä. Sen sijaan kaikki ohjelmistoarkkitehtuureihin liittyvä oli minulle vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastomatematiikan luentotentti. Myös neuropsykologia oli moneen muuhun kurssiin verrattuna vaikea, mutta kyllä sen selätti opiskelemalla ahkerasti. Lakitentit oli turhauttavia, tuhansia sivuja pikkutarkkaa tekstiä ja 3op.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyysteoriaa. Todennäköisyyslaskentaa rakastin ja mittateoriakin oli mielenkiintoista, mutta tuosta en ymmärtänyt yhtään mitään.
Aikamoista höttöä se onkin, tavallaan, koska ei perustu ihan samalla tavalla konkreettisiin lainalaisuuksiin kuin edes matemaatiikka yleensä.
Siis miten niin matematiikka muka perustuisi konkreettisiin lainalaisuuksiin?
Matematiikkahan on ihan abstrakti rakennelma. Itse näen sen eräänlaisena merkkipelinä, jossa merkkejä saa siirrellä tiettyjen sääntöjen mukaan. Tai ehkä oikeammin useampana erilaisena merkkipelinä (kalkyylina). Ei niillä tarvitse olla mitään yhteyttä mihinkään konkretiaan.
Sinä puhut luvuilla ja tilastoilla valehtelusta, joka on ihan eri taiteenlajinsa eikä liity sinänsä matematiikkaan mitenkään. Ei sanoillakaan valehtelu ole sen paremmin kielitiedettä.
Matematiikka perustuu pohjimmiltaan tiukkoihin sääntöihin ja niiden perusteella tehtyihin päätelmiin.
Sosiologian klassikot. Perusopinnoissa meni mutta myöhemmin aiheesta väitellyt tuntui vaativan jotain lähes käsittämätöntä kirjatentissä. Sentään läpi.
Tilastotieteen jatkokurssikin raskas.
Tilastotieteen monimuuttujamenetelmät. Kurssi tuli vastaan jo kandidaattiopinnoissa, jolloin sen olisi pitänyt olla ns. helpompi kuin tilastotieteen maisteriohjelman kurssit, mutta silti se kurssi jäi mieleeni erittäin vaikeana ja tentti sellaisena haasteena, josta pääsin onneksi rimaa hipoen läpi ilman tarvetta uusintatentille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säätö- ja systeemitekniikka (SÄSY). Kurssista ei ollut kurssikirjaa, vain joku luentomoniste josta puuttui kaikki tärkeät kohdat joita piti luennoilla käydä täydentämässä. No, en jostain syystä käynyt luennoilla niin olihan se hiukan haastavaa.
Jos opiskeluaikoinani olisi ollut samanlainen internet kuin nyt niin olisin valmistunut 1/3 ajasta. Olen jälkeenpäin katsellut youtubesta videoita näistä aiheista ja päivitellyt että kyllä on nykynuorilla helppoa, aivan mielettömän hyviä luentoja löytyy netistä animointien kera. Mihin koko yliopistoa enää edes tarvitaan.
Yliopiston opettajilta ei vaadita minkäänlaista opetuspätevyyttä, ja sen kyllä toisinaan huomaa.
Itse opiskelin 20 vuotta sitten, mutta palasin nyt jatkamaan opintoja. Minne kirjat kadonneet? Aiemmin sain suorittaa sivuaineeni tietojenkäsittelyopin opintoja kirjatentteinä ja itseopisk
Tietojenkäsittelyä luentona? :D
Biostatistiikka lääkiksessä. Kurssi toisena vuonna, jätin menemättä tenttiin ja viimeisenä tenttinä tuon sitten 6. vuonna tein. Muistan vielä 20 vuoden jälkeenkin sen tuskanhien, kun yritin päivystystyön lomassa keskellä yötä keskittyä autuaasti unohtamaani aiheeseen.