Lue keskustelun säännöt.
Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitta ja integraali.. en vieläkään ole päässyt läpi, ja on muuten pakollinen kurssi..
Ja kaikkein vaikein matikan kurssi, mutta sen tietänetkin. Kyllä se siitä vielä menee, niin se on mennyt muillakin valmistuneilla.
on noita vaikeampiakin vaikka tuon mainitun jatko reaalianalyysi tai funktionaali analyysi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote] Yliopistotutkinnon suorittaneet tienaa keskimäärin enemmän kuin AMK:n tutkinnon suorittaneet, jotka tienaa keskimäärin enemmän kun ammattitutkinnon suorittaneet, jotka kaikki tienaa enemmän emälän kovan koulu suorittaneet.[/quote]
Ainakin opiskelulla opitaan rohmuamaan enemmän hynää itselle. Tosin vaatii että ollaan rahavirtojen äärellä (vrt. esim. lastentarhanopettajat joille etäisistä rahavirroista tulee lähinnä pientä tihkumista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitta ja integraali.. en vieläkään ole päässyt läpi, ja on muuten pakollinen kurssi..
Ja kaikkein vaikein matikan kurssi, mutta sen tietänetkin. Kyllä se siitä vielä menee, niin se on mennyt muillakin valmistuneilla.
on noita vaikeampiakin vaikka tuon mainitun jatko reaalianalyysi tai funktionaali analyysi
jatkan vielä sen verta että nuo kurssit luennoidaan vain englanniks mikä varmasti vaikeuttaa läpi pääsyä
Vierailija kirjoitti:
Logiikan jatkokurssi.
Sama.
Virkamiesruotsi. Olin kirjoittanut ruotsista M:n ja pärjäsin arjessa ruotsia puhuen muttta hädintuskin pääsin kurssista läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pöljin kurssi, jonka olen suorittanut, oli aineenopettajan didaktiikkakurssi. Pari saman kurssin 20 vuotta sitten tehnyttä kaveriani ja minä naureskellaan vieläkin joskus epäuskoisina sille pelleilylle. Meillä oli didaktikkona jonkinasteinen persoonallisuushäiriöinen, joka mm. laittoi opiskelijat muodostamaan huonekaluja itsistään vartaloitaan hyväksikäyttäen. Käytimme myös useita tunteja täysin älyttömiin 'luovuusharjoitteisiin' keksien mm. käyttöjä paperiarkille. Voin vain kuvitella, kuinka hyödyllistä tämä osaaminen on opettajantyössä. Itse häivyin alalta saman tien, ehkä osittain aineenopettajan opintojen järkyttämänä.
Tuossa hyvin tuotu esiin se millaista rahoja haaskaavaa tyhjäkäyntiä monesti yliopistollisten opettajasuojtyöpaikkojen ylläpito ja rahoittaminen merkitsee.
Laskentatoimi. Uusin monta kertaa ja pääsin lopulta läpi pisteillä 50/100 mikä oli alin vaadittu pistemäärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
C-ohjelmointi... Ei ole yhtään taipumusta ohjelmointiin ja javakurssikin meni läpi rimaa hipoen.
Jos suoritit tämän Otaniemessä, ymmärrän oikein hyvin että varmasti oli tuskastuttava 4op kurssi :D Turhaa se ei omalla kohdalla ollut, mutta hankala oli vaikka koodata tykkään. C++ jatkokurssi oli muuten vielä monta kertaa työläämpi.
Vierailija kirjoitti:
Piti kahlata koko ketju läpi, mutta ihme ja kumma, ei yhtään mainintaa odystä! Osittaisdifferentiaaliyhtälöt TKK:lla oli kurssi, josta proffatkin varoittivat etukäteen, että siinä vasta veri punnitaan. Itse en koskaan päässyt niin pitkälle, mutta moni sen kanssa kamppaili pitkään, ja teknillisen fysiikan osastolla oli kuitenkin teekkareista fiksuimmat (tai niin meille ainakin hoettiin vähän joka välissä).
Oma mieheni, joka kuitenkin lukiolaisten kisamenestyksen perusteella oli oman ikäluokkansa fiksuimmasta päästä ja opiskeli tietotekniikan osastolla, erehtyi kuvittelemaan että suorittaa odyn silkasta mielenkiinnosta. Joutui kuitenkin hyvin pian toteamaan, että aivan liian hapokasta ja turha lähteä kiusaamaan itseään, kun pakko ei ole.
Kyllä, TKK:n opiskelijat voidaan jakaa teekkareihin, arkkitehteihin ja fyysikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Orgaaninen kemia, Oulun yliopisto 90-luku. Luennoitsijalla ei ollut mitään edellytyksiä opettaa ja elektronit vaan hyppelehtivät sinne tänne. Luennoitsija ei edes saanut sanottua tunnin alkuun aihetta tai mistä asiaa olisi voinut opiskella itse. Opiskelijoilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hiki hatussa kopioida vihkoon niitä liitutaululla hyppelehtiviä elektroneja. En ymmärtänyt mistään mitään.
Aikuisena tutustuin aiheeseen uudestaan eikä se enää niin vaikealta vaikuttanutkaan.
Fysikaalinen kemia. En tiedä miksi, analyyttinen kemia sujui leikiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi ruotsi, joka on korkeakoulututkinnon ehto.
Vierailija kirjoitti:
Englannin kielen syntaksi, vol 2. Opettaja oli täysin asperger, ehkä jopa suorastaan autisti, ja niin syvällä syntaksin saloissa, että unta vastaan piti taistella kaikki luennot. Tentti oli yhtä alaviitteen hässintää kokonaisuudessaan. Hyi.
Opettajille tulisi olla psykologinen pätevyyskoe. Ja seuranta, asiakastyytyväisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri suoritin yleisen kielitieteen ja fonetiikan kurssin Helsingin yliopistossa. Kurssi kokonaan etäopetuksessa, eli katsoimme viikoittain videoita joissa asiaa selitetään. Videoista itsellä ainakin hankalaa ymmärtää joitakin asioita ja ei voi kysyä apua heti jos sitä tarvitsee. Koe myös sikavaikea ja täynnä nippelitietoa jonka opettaja oli ehkä maininnut yhdellä videoista.
Voi olla että videoilta vähän hankala oppia mutta noiden perusteet ovat todella nippelitietoa joka syytä hallita, etenkin fonetiikassa. Ja hyvää kirjallisuutta olemassa perusteiden hallintaan.
Fonetiikan kokeessa oli aikanani arvosteluasteikko 1-3. Ilmoittautuessani vuoden alussa kurssille (yksi lukukausi) kysyin kurssinpitäjältä saako osallistua heti seuraavaan tenttiin saman tammikuun lopulla ja kun hän ei kieltänyt niin ilmoittauduin.
Sain 3+. Kymmenistä osallistujista kolme muutakin sai 3+, (yksi heistä myöhemmin televisiossakin vetämistään kielikursseista tunnettu Sini Sovijärvi). - No, olin jo hieman perehtynyt fonetiikkaan parin kielen opinnoissa.
limnologian perusteet. Siihen piti lukea n 150 sivuiset luentomonisteet ja n 200 sivuinen kirja. Olin tenttinyt jo jotain muita limnologian opintoja ennen peruskurssia, joten aine ei ollut täysin outo ja uusi minulle. Kirjasta en tajunnut yhtään mitään ja ihan suomea oli. Kirja oli kirjoitettu niin tiiviseen pakettiin, että jos olisi halunnut päästä sivulle 10, olisi pitänyt ensin sisäistää _täysin_ sivut 1-9 kaikkine kemiallisine ja muine yksityiskohtineen. Se tentti menikin sitten hylätyksi ja samalla hylkäsin limnologian opinnot, koska tiesin, että se saamarin kirja tulisi takaisin elämääni sitten seuraavassa tentissä.
Vierailija kirjoitti:
Virkamiesruotsi. Olin kirjoittanut ruotsista M:n ja pärjäsin arjessa ruotsia puhuen muttta hädintuskin pääsin kurssista läpi.
Tämä minulla. Nuoria opiskelijoita suorastaan kiusattiin. Piti pitää esitelmää ja kaikkea paskaa. Opettaja oli joku saatanan hössänä, joka selitteli kuinka on jouluksi ostanut tyttärenpojalleen jonkun pienen kuningastuolin, valtaistuimen, jossa poika voi istua. Voi luoja. Joka tunti oli aina kylmä hiki päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielenhuolto. Tentissä on tehtävä, jossa 3 virhettä tai enemmän aiheuttaa sen, että koko tentti hylätään. Vaikka saisit kaikesta muusta täydet pisteet, niin koko tentti hylätään. Jouduin tekemään sen tentin 6 kertaa, koska tein aina jonkun virheen liikaa siinä yhdessä tehtävässä.
WTF! Mikä yliopisto?
Oulu. En tiiä onko edelleen sama systeemi. Yksi kaveri lopetti kyseisen kurssin takia opinnot ja vaihtoi pääainetta. Se tais olla järjestyksessään toinen suomen peruskurssi, joka meillä oli ja kaveri totesi, että jos tämä on täällä tämmöstä niin pitäkää kuulkaa tunkkinne. Minä kahlasin sen läpi hammasta purren. Kaikki muut kurssit meni kerralla läpi ja suurin osa arvosanoista nelosia, että en minä ihan tampio ja väärällä alalla ollut.
Olen tutkintoni suorittanut ulkomailla. Ensin kandi saksan kielellä ja maisteri englanniksi, tekniseltä alalta. Olen saanut käsityksen, että AMK ei ole yliopisto. Onko AMK saanut ylennyksen akateemiseen koulutukseen? Seuraava, mitä ihmettelin on teidän käyttämä "lehtori". Luulin, että peruskoulun ja lukion opettajat ovat lehtoreita ja yliopistossa on professorit. Tai ainakin meidän piti yliopistossa käyttää vain "professor".
Omasta opinnoista muistan haastavaksi tilastotieteen ja innovaatio johtamisen kurssit. Tilastotiede hieman höperöstä professorista johtuen ja innovaatio johtaminen kurssin heikosta opetuksesta. Muuten opinnot olivat oikein kivoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen tutkintoni suorittanut ulkomailla. Ensin kandi saksan kielellä ja maisteri englanniksi, tekniseltä alalta. Olen saanut käsityksen, että AMK ei ole yliopisto. Onko AMK saanut ylennyksen akateemiseen koulutukseen? Seuraava, mitä ihmettelin on teidän käyttämä "lehtori". Luulin, että peruskoulun ja lukion opettajat ovat lehtoreita ja yliopistossa on professorit. Tai ainakin meidän piti yliopistossa käyttää vain "professor".
No eikös se Ranskassa mene niin että koulujen opettajatkin ovat 'professoreja'.
Ja muuten, 'anglomaailmassa' on kovasti 'presidenttejä'.
Siis mihin tämä liittyy??