Mikä anopissasi ärsyttää eniten?

Tyttärensä lasten räikeä suosiminen.

Saanko kertoa ex-anopista? Kerron kuitenkin. Napanuora katkaisematta nuorempaan poikaan (silloiseen mieheeni). Aloimme odottaa vauvaa, ennenkuin vanhempi poika ja vaimo = katastrofi. Lapsen synnyttyä anopin piti päästä sairaalaan ennen töihinmenoaan (ennen 7.30). Olin nukutettu istukan irrottamisen takia, katetri vielä paikallaan ja kusipussi roikkui sängyn reunella, olo hutera ja äly ämpärissä, hyvä jos edes tajusin saaneeni vauvan. Anoppi säntää sairaalaan hajuvesipilvi yllään leijuen ja riipii vauvan vierestäni syliinsä. En koskaan saanut onnittelua vauvasta, mieheni sai. Kotiin päästyämme oli kokoajan ruikuttamassa vierailuja ja loukkaantui kun en päästänyt (väsymys). Myöhemmin anoppi aina sanoi lapsestamme melkein kaikessa, ihan niinkuin Antti (miehen veli) pienenä. Mikään lapsessa ei muistuttanut miestäni. Inhosin sitä ihmistä, inhoan edelleen. Erosta jo 13v ja vieläkin anoppi änkee elämäämme. INHOAN, INHOAN JA INHOAN. Jotain hyvääkin, nykyinen anoppi on ihanaakin ihanampi:)

Mun anoppi on mukava, mutta välillä ärsyttää se että se haluaa lahjoittaa meille kaikenlaista kummallista krääsää. Hyväähän se vaan tarkottaa, mutta me ei yleensä todellakaan tarvittais niitä kamppeita. Kerran anoppi toi pojalleen eli mun miehelle jonkun vaatteen jonka se oli saanut jostain, ja koska mulle ois selvästi tullut paha mieli jos mies saa jotain ja mä en (no ei ois), niin se toi sitten mulle stay up -sukat. Ainoo vaan, että siinä paketissa oli yksi sukka. Ja siinäkin oli reikä.

Up. Näitä lisää!

Esitti empaattista ja sai minut avautumaan vaikeista asioista, mm. ongelmista mielenterveyden saralla. Iski vyön alle näillä asioilla myöhemmin julkisesti.

Ei, en anna anteeksi.

Mulla on ihana anoppi ja ihana mummu meidän kahdelle lapselle. Ovat ainokaisia lapsenlapsia heille. Anopissa ei ärsytä mikään, läheisempi hänen kanssaan ku oman äitini. Anoppi on välillä liian kiltti ja aikuisia poikiaan liiaksi passaava, mutta ei sekään suoranaisesti ärsytä. Huvittaa lähinnä. Mä tunnen sääliä teitä kohtaan joilla on suorastaan kamalia anoppeja....

Huono suihinottaja!

Mulla sama ongelma anopin kanssa kuin jollain toisella. Anoppini kuoli mieheni ollessa 2. Selvästi tuo hankaloittaa mieheni kykyä ymmärtäää perhedynamiikkaa nyt lapsiperheenä.

Minulla myös huippu anoppi. Harmi, että muilla ei kemiat aina anopin kanssa natsaa. Jos jotain pitää alkaa oikein miettimällä miettimään, niin aikas pihi hän on. Marmattaa mulle joskus rahan käytöstä. Ei tykkää, että ostan lapsille Reimatecin ulkohaalareita. (Vaikka nekin ostan -50% alesta. :D) Mutta muuten ei kyllä mitään valitettavaa. :)

Silloin, kun eli vielä tyttären perheelle rahan laittaminen. Minä hoidin hänet ihan loppuun asti, en saanut mitäään korvausta ,vanhuuden höperöissään avusti tytärtään.

Anopissa ärsyttää nykyään epäsiisteys. Haisee hielle, asunto on likainen ja ruoka pilaantunutta. Mutta ne on pikkuisia mutkia ja on ollut erinomainen anoppi ja ihana mummu. Olen ylpeä hänestä kaikesta huolimatta. Ikää jo 84, yksinhuoltajana kasvatti miehestäni hyvän tyypin ja eniten surettaa, että elämä alkaa olla ehtoopuolella. Hänellä on diagnosoitu alzheimer, mutta pärjää vielä omillaan paitsi nuo ruoka ja hygienia-asiat. Ei tietenkään siedä puuttumista, enkä ole yrittänytkään. Mies saa hoitaa ne asiat, jos kokee tarpeelliseksi ja selvittää. Minulle miniänä on tärkeää, ettei tule turhaan riitaa.

Ei mitään isoa, tule anopin kanssa toimeen, mutta nämä ärsyttää:

-Tuputtaa ruokaa eikä usko edes viidennen ei:n jälkeen etten halua lisää.

-Ei voi koskaan tulla itse käymään vaikka asuu samassa kaupungissa hyvien kulkuyhteyksien päässä ja on eläkkeellä. Meidän pitää aina mennä sinne.

-On hidas ja päättämätön. Juuston valitseminen kaupassa voi kestää 10 minuuttia vaikka olisi kiire.

-On eläkkeellä eikä oikeen tee mitään. Tämä siis harmittaa minua hänen puolestaan, hänellä on tosi sisällöttömät eläkepäivät. Ei juurikaan kavereita, ei harrastuksia, ei matkustele mihinkään, ei liiku... Pyörii vaan asunnossaan, kuuntelee radiota, tekee ruokaa ja saunoo kerran viikossa. Tosi tylsää elämää vaikka olisi aikaa ja rahaa tehdä vaikka mitä. :/

Ei mikään. Tai no olisi kiva enemmän jutella, mutta minä en puhu hollantia ja hänen englanti aika huono.

Anopissa ärsyttää, ettei ole koskaan ollut lapsille mummo. Myös ilkeys ja itsekkyys ärsyttävät.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:07"]Kun on meillä kutsuu miehen sisaruksia meille kylään kysymättä meiltä. Ilmoittaa vain, että "Tiina tulee huomenna käymään".
[/quote] Ensin meinasin, etten edes aloita omastani kertomaan, mutta tämä iski. Minunkin anoppini kutsuu meille ihmisiä kylään. Oliskin vaan miehen sisaruksia, mutta ei, myös ex-kollegoitaan tai miehen serkun uuden tyttöystävän. Nimittäin meidän vauvaa katsomaan, meidän kotiin. Lisäksi perus henk. koht. tavaroiden tonkimiset, järjestely eli urkkiminen muka auttamisen varjolla. Krääsän tunkeminen lapselle. Käsikirjoitusten laatiminen siitä, miten asioiden tulisi mennä. Kaikki velvoitetaan mukaan leikkimään. Epähygieenisyys ja ehkä pahimpana, oli niin huono äiti, että miehellä on psyykkisiä ongelmia. Kodin- ja lastenhoitoneuvot ihmiseltä, jonka omat lapset olisi säöntöjen mukaan huostaanotettu aikanaan, jos vain joku olisi tiennyt oloista.

En haluaisi haukkua, mutta anoppini on todella tyhmä. Hänellä on huono yleissivistys, eikä häntä kiinnosta seurata esim. uutisten kautta mita Suomessa ja maailmalla tapahtuu.

Tässä muutamia esimerkkejä:

- Hän luulee, että Suomen presidentti on edelleen Tarja Halonen.

- Lähdimme miehen kanssa lomareissulle Tokioon. Anoppi luuli meidän menevän Australiaan.

- Suurin osa suht. yleisistä ruoka-aineista on hänelle outoja. Ei ollut ikinä kuullutkaan esim. pestosta, munakoisosta ja persikoista.

- Luulee että nestemäiset ruoka-aineet (esim. öljy ja kerma) eivät lihota, koska ne tulevat pissana suoraan ulos. Hänen mukaansa ainoastaan kiinteä ruoka lihottaa.

- Katsoimme televisiosta Tuntematon sotilas -elokuvaa. Anoppi totesi, että onpa kiva ettei Suomi ole ollut ikinä sodassa ketään vastaan.

- Anoppi katsoi kanssamme jotakin aidsia käsittelevää ohjelmaa. Hän pelästyi ja luuli että kyseessä on jokin ilmassa leviävä sairaus, joten hän soitti seuraavana päivänä työterveyteen ja sanoi haluavansa aids-rokotuksen.

- Leivoimme anopin kanssa piirakkaa. Ohjeessa sanottiin, että jos haluaa piirakasta paksumman, niin kannattaa tehdä taikina puolitoistakertaisena. Yllättäen anoppi ei ymmärtänyt mitä tällä tarkoitettiin.

Tässä nyt muutama päättömyys mitä tulee mieleen :D Kaiken huipuksi anoppini on työelämässä oleva 54-vuotias, joten mihinkään vanhuudenhöperyyteen ei voi vielä vedota!

Loistoanoppi kaikin puolin. Mutta kauhea hössöttäjä. Jos vaikkapa jouluna käydään ja "pitäisi" ihan vaan viettää yhdessä se puolen päivää, niin heti sinne mennessä alkaa kauhea hössötys:

"kuka menee saunaan, ketkä menee ensin vai pitäisikö laittaa kahvia vai onko teillä nälkä? Koska lahjat jaetaan? Takkapuitakin pitäisi hakea, pitäisikö sinne takkaan laittaa nyt heti valkea? Ei kun saunaan tietysti että saadaan se lämpiämään, otatteko glögiä, laitetaanko terästystä" jne.

Kerran sanoin että istu siinä vartti äläkä tee mitään.

Ai niin, se puhuu ruoka suussa. Aina. Haukkaa keksiä ja ryystää kahvia ja alkaa selittää. Tukehtuu pian.

Ei voi olla normaalia työelämässä olevaa 54-vuotiasta, joka luulee, että Halonen on vielä presidentti.

Saatikaan, ettei Suomi olisi ollut sodassa.

Ettei olisi alkava dementia tai alzheimer? Lääkäriin.

Ois helpompi keksiä mikä ei ärsytä, mutta onneksi tässä yli 20 v:ssa oppinut osittain sen minkä poikansa ja miehensä tekee: toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Harvoin on mitään tärkeää tai rakentavaa sanottavaa nimittäin.

Kysyy aina tavatessa milloin tehdään lapsia. Ei usko vaikka oon suoraan sanonut että vihaan lapsia ja minusta ei mitään äpärää ulos pusketa.