Isä, säälitkö lapsettomia miehiä?

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:34"]

Olen kolmen lapsen vkl-isä. Nykyisessä liitossa puoli vuotias vauveli. Ero tuli kun en ollut koskaan kotona. Tein duunia vähän joka puolella ja vapaat roikuin baaressa tai ajelin prätkällä jne. Kaikki se loppui kuin seinään. Lapset tuli mun luo joka viikonloppu ja hetkessä huomasin mitä olin kusipäisyyttäni missannut. Erosta nyt seitsemän vuotta ja tulevat edelleen, myös kaikilla lomilla ja kesäisin ovat paljon viikollakin. Enkä tosiaan kaipaa mitään "omaa aikaa". Kaikki mitä tehdään tai minne mennään, niin tehdään yhdessä. Mun mielestä elämässä ei ole mitään niin ihanaa, kiun se valtava rakkaus, mitä VAIN omia lapsiaan kohtaan voi tuntea...

[/quote]

Tää on kyllä niiiin naisen kirjoittama :D

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:04"]

Toisesta ketjusta tuli mieleen, että säälivätkö isämiehet velamiehiä? Onko isyys elämäsi täyttymys, suurin rakkaus ja säälitkö miehiä, jotka tätä rakkautta eivät voi kokea? Vai kadehditko lapsettomia? Vai kenties suhtaudut neutraalisti?

[/quote]

Enemmän tunnen sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat tähän samaan leikkiin ryhtyneet. Kyllähän sen lyhyen elämänsä voi tietysti muutenkin käyttää.

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:35"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:04"]

Toisesta ketjusta tuli mieleen, että säälivätkö isämiehet velamiehiä? Onko isyys elämäsi täyttymys, suurin rakkaus ja säälitkö miehiä, jotka tätä rakkautta eivät voi kokea? Vai kadehditko lapsettomia? Vai kenties suhtaudut neutraalisti?

[/quote]

Enemmän tunnen sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat tähän samaan leikkiin ryhtyneet. Kyllähän sen lyhyen elämänsä voi tietysti muutenkin käyttää.

[/quote]

Tarkennus vielä tähän toiseen ketjuun, aloittaja kertoi säälivänsä yli 40-vuotiaita naisia, joilla ei ole lapsia. Hänellä itsellään lapsia. Siitä kai tämäkin ketju ja pientä "tiedustelua", kokevatko miehetkin sääliä, jos jollakin toisella miehellä ei ole lapsia. Joo aika kummallinen väite

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]

Isäthän sanovat aina lapsilleen totuuden...

Lapsettomia naisia säälitään ja lapsettomia miehiä kadehditaan. 

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:54"]

Neutraali ja myös pieni sympatia jos tietäisin että omasta lapsesta nekin olisivat haaveillet mutta kohtalo päätti toisin ! Elämä ei ole reilua eikä ole koskaan ollutkaan

[/quote]

Tämmöinen vastaus on varmaan mahdoton av-mamatsun ymmärtää

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:12"]

Lapsettomia naisia säälitään ja lapsettomia miehiä kadehditaan. 

[/quote]

Sääli on sairautta

Pakko näin naisena ängetä kommentoimaan, että luulen säälittelyjen olevan lähinnä naisten alaa. 

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:22"]

Pakko näin naisena ängetä kommentoimaan, että luulen säälittelyjen olevan lähinnä naisten alaa. 

[/quote]

Sääliä kutsutaan ihan syystä sairaudeksi- se on lähinnä alentava suhtautumistapa johonkuhun, jolla on omasta mielestä asiat huonommin kuin itsellä, ja sitten muistetaan kiitellä omaa hyvää tuuriaan. Empatia on eri asia.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:16"]

Kadehdin avoimesti työkaveriani jolla on sen verran fiksu nainen ettei ole pakottanut heppua perheleikkiin. Jeppe on aina hyvällä tuulella, melkein aina töissä, pystyy venymään/lähtemään ulkomaankeikalle 12h varoitusajalla jne. Vapaa-aikaa ruhtinaallisesti harrastaa oman päänsä mukaan...

Itse olin yksi niistä hölmöistä joka ei ajoissa ymmärtänyt etsiä tuollaista naista.

[/quote]Tyhmyydestä sakotetaan. Tyhmä pää,siitä kärsii koko kroppa. Mutta vakavasti, tässä kärsii lapset. Isä olisi valmis vaihtamaan heidät ulkomaankomennuksiin.....

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:25"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 20:16"]Kadehdin avoimesti työkaveriani jolla on sen verran fiksu nainen ettei ole pakottanut heppua perheleikkiin. Jeppe on aina hyvällä tuulella, melkein aina töissä, pystyy venymään/lähtemään ulkomaankeikalle 12h varoitusajalla jne. Vapaa-aikaa ruhtinaallisesti harrastaa oman päänsä mukaan...

Itse olin yksi niistä hölmöistä joka ei ajoissa ymmärtänyt etsiä tuollaista naista.
[/quote]

Jos olet noin pinteessä, miksi et eroa ja etsi sellaista naista? Kuka pakottaa jäämään?
[/quote]

Siis mitä mä just luin? Mieskö on täysin vapaa vaan jättämään perheensä ja yhdessä hankitut lapset ja lähtemään toisen naisen mukaan vapaampaa elämää viettämään? Jännä kun vielä nykyäänkään ei naisilla ole tällaista mahdollisuutta, kovin harvoin kuulee naisen väsyneen perhe-elämään ja lähteneen pois taakseen katsomatta. Kun lapsia on tehnyt niin niistä on ikuisesti vastuussa. Ei ne ole mitään kesäkissoja jotka voi hukuttaa järveen syksyllä kun ei enää kiinnosta. Toivottavasti olet lapseton.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:43"]

En sääli. Kadehdin. Olisi pitänyt jättää nämä perheleikit. Olisi jäänyt rahaa muuhunkin, kuin vain elättämiseen. Jumalauta että inhoan tätä perhe-elämää. Vaimoa ei kiinnosta mikään muu, kuin lapset ja niiden touhut tätä nykyä. Eikä minun lapseni ole edes mitään erikoisia missään. Vahvaa ja tylsää keskitasoa. Yksi kaverini tästä samasta kylästä on elänyt koko elämänsä vain itselleen, eikä ole lähtenyt ihmissuhdeleikkeihin mukaan. Olen hänelle kateellinen. Hän ajaa vanhaa amerikkalaista autoa ja omistaa vaikka mitä hienoa vipstaakelia, josta itse voisin vain unelmoida. Vituttaa, mutta nämä kortit on pöytään lyöty. Loppuukohan tämä koskaan?

[/quote]Onhan se tosi hienoa,että joku on menestynyt elämässään niin hyvin,että on vanha  amerikanrauta;) Sitä kannattaa kadehtia. Sen rinnalla ei "tavalliset lapset jotka ei edes ole erikoisia missään" tietenkään ole mistään kotoisin. Mielumminhan sitä ajelisi vanhalla autolla. Voi lapsiparkoja. Paremman isän olisivat ansainneet. Voithan sinä vaikka toivoa,että joku ajaa lasten päälle suojatiellä ja pääset niistä siististi eroon. Siitä se elämä sitten voi alkaa......

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]Huomannut saman. Teen kuntoutustyötä ja asiakkaina paljon vanhojakin ihmisiä. Vanhat lapsettomat miehet ovat katkerimpia elämälle. Tyytymättömiä ollaan sekä menneestä elämästä ,että nykyisestä.Yksikään ei ole sanonut,että olipa hyvä,etten  hankkinut lapsia, mutta moni katunut,ettei perhettä perustanut.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]Huomannut saman. Teen kuntoutustyötä ja asiakkaina paljon vanhojakin ihmisiä. Vanhat lapsettomat miehet ovat katkerimpia elämälle. Tyytymättömiä ollaan sekä menneestä elämästä ,että nykyisestä.Yksikään ei ole sanonut,että olipa hyvä,etten  hankkinut lapsia, mutta moni katunut,ettei perhettä perustanut.

[/quote] Niin, lapsettomilla miehillä on tavallaan enemmän menetettävää: on ehkä ollut menevä elämä niine kuuluisine ulkomaanmatkoineen, amerikanrautoinen ym. vempeleineen, useine naisineen. Kun vanhuus tulee, kaikki on ohitse. Mahdollisesti tylsempää ja ei niin antoisaa elämää eläneet isi-miehet taas voivat nauttia sentään jälkikasvustaan, on joku, joka kenties välittää ja käy katsomassa (tosin näin ei kyllä läheskään aina ole).

Se on tosiaan valintakysymys. Elätkö elämäsi niin kuin huvittaa itseksesi ja vietät todennäköisesti yksinäisen vanhuuden vai uhraatko ehkä vapaudestasi (vaikka et niin välittäisi), jotta et olisi vanhana yksinäinen ja kenties katkera. 

En nyt voi sanoa sääliväni lapsettomia miehiä - joskus ehkä kadehdin sitä vapaa-aikaa mitä heillä riittää erilaisiin harrastuksiin. Tai noh, ehkä on eräs lapseton ystävä, jonka tiedän haluavan lapsia, mutta ei löydä itselleen naista. Menee ilmeisesti aivan lukkoon naisten lähettyvillä.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]Huomannut saman. Teen kuntoutustyötä ja asiakkaina paljon vanhojakin ihmisiä. Vanhat lapsettomat miehet ovat katkerimpia elämälle. Tyytymättömiä ollaan sekä menneestä elämästä ,että nykyisestä.Yksikään ei ole sanonut,että olipa hyvä,etten  hankkinut lapsia, mutta moni katunut,ettei perhettä perustanut.

[/quote]

Tästä ei nyt kuitenkaan voi vetää sitä johtopäätöstä, että lapsettomuus olisi katkeruuden syy. Voihan olla, että nämä ihmiset ovat luonteeltaan sellaisia peruskatkeroita jotka eivät olisi onnistuneet perhettä perustamaan vaikka olisivat halunneetkin.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]Huomannut saman. Teen kuntoutustyötä ja asiakkaina paljon vanhojakin ihmisiä. Vanhat lapsettomat miehet ovat katkerimpia elämälle. Tyytymättömiä ollaan sekä menneestä elämästä ,että nykyisestä.Yksikään ei ole sanonut,että olipa hyvä,etten  hankkinut lapsia, mutta moni katunut,ettei perhettä perustanut.

[/quote]

Tästä ei nyt kuitenkaan voi vetää sitä johtopäätöstä, että lapsettomuus olisi katkeruuden syy. Voihan olla, että nämä ihmiset ovat luonteeltaan sellaisia peruskatkeroita jotka eivät olisi onnistuneet perhettä perustamaan vaikka olisivat halunneetkin.

[/quote]

Näinpä. Jotkut eivät ole koskaan tyytyväisiä (näitä on jostain syystä enemmän miehissä).

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 14:44"]

Isäni 70v. sanoi tässä taannoin, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä vähemmän oikeasti välittää enää elämässä mistään muusta kuin lapsista ja lapsenlapsista. Olen saanut mielikuvan, että nuorempana olisi elämä mennyt hienosti lapsettomanakin, mutta nykyään ei.

Itseasiassa tästähän oli tehty tutkimus, että lapset on sijoitus tulevaan onneen. Alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat oli usein onnettomampia kuin lapsettomat pariskunnat. Sitten tilanne tasottui ja pikkuhiljaa lapselliset ihmiset meni ohi, kunnes eläkeikässä ero oli todella suuri niiden hyväksi, joilla on lapsia ja ehkä lapsenlapsiakin. Sen takia täältä kysyminen vääristää tilannetta. Täällä pyörii paljon pienten lasten vanhempia, joiden elämä on raskasta.

[/quote]Huomannut saman. Teen kuntoutustyötä ja asiakkaina paljon vanhojakin ihmisiä. Vanhat lapsettomat miehet ovat katkerimpia elämälle. Tyytymättömiä ollaan sekä menneestä elämästä ,että nykyisestä.Yksikään ei ole sanonut,että olipa hyvä,etten  hankkinut lapsia, mutta moni katunut,ettei perhettä perustanut.

[/quote]

Tästä ei nyt kuitenkaan voi vetää sitä johtopäätöstä, että lapsettomuus olisi katkeruuden syy. Voihan olla, että nämä ihmiset ovat luonteeltaan sellaisia peruskatkeroita jotka eivät olisi onnistuneet perhettä perustamaan vaikka olisivat halunneetkin.

[/quote]Näinpä juuri. Itsellä on sellainen tuntuma, ettei tällaiset miehet yleensä kadu sitä, ettei ole lapsia, vaan enemmän sitä nuoruuden vapaata elämää, joka on mennyt. Heillä on saattanut olla hyvinkin menevä ja antoisa elämä, joten vanhuus vaivoineen voi olla heille katkerampi paikka kuin isi-miehille, jotka ovat saaneet harjoitella sitä luopumista omista haluista jo pitempään. DDD

Edelleen sanon, et valintakysymys: hurvitteletko sen 65-70 vuotta ja sit mökötät katkeroituneena tahi et loppuvuodet vai hurvitteletko 25-30 vuottta, isiydyt seuraavat vuosikymmenet ja sit olla nökötät loppuvuodet katkeran tahi et.

Totuus? Kadehdin ikan sikana!!! Pennut huuta nytkin tuossa vieressä kun haluaisin surffata rauhassa, emäntä lähti hullujen päiville ostelemaan minun rahoilla lisää tavaraa!