Lue keskustelun säännöt.
Puolison alkoholinkäyttö. Mitä tehdä? Neuvoja kaivataan!!
28.03.2015 |
Olen 19-vuotias ja olen ollut yhdessä avopuolisoni kanssa reilut 2 vuotta. Olemme kaiken kaikkiaan hyvä pari, sovimme toisillemme kaikin puolin loistavasti. Avopuolisoni on valloittava persoona, jonka kanssa vietän paljon aikaa yhdessä. Hän rakastaa minua ja osoittaa sen. Hän on paras ystäväni. Puhumme usein, että haluamme olla aina yhdessä. Hyvät ajat ovat hyviä. Suhteellammekin on kuitenkin omat karikkonsa. Meidän karikkomme on esimerkiksi alkoholi, joka aiheuttaa useita kertoja vuodessa jopa kriisejä parisuhteeseemme. Avopuolisollani on kausia jolloin hän käyttää tavallista enemmän alkoholia. Tällöin hän usein laiminlyö tunteitani ja pyyntöjäni; tavallista on esimerkiksi, ettei hän tule kotiin yöksi (vaikka pyydän) vaan yöpyy kaverinsa luona, milloin missäkin. Hän myös kapinoi vastaan, kun pyydän olemaan juomatta tai menemättä jonnekin. Kyse ei ole pettämisen pelosta, vaan luottamuksesta. Kun näitä avopuolisoni "menokausia" on ollut useita kertoja vuosien aikana, jolloin olen tuntenut jääväni täysin syrjään ja yksin, on se jättänyt minuun syviä jälkiä. Itken usein vuosia vanhoja asioita. Pelkään aina seuraava menokautta. Avopuolisoni ei tunnu ymmärtävän näiden merkitystä, vaan vähättelee tunteitani asioita kohtaan. On esimerkiksi raskasta herätä aamulla ja huomata ettei toinen ole tullut kotiin. Näitä muistoja on kertynyt 2 vuoden aikana jo enemmän kuin jaksan laskea. Lisäksi koen, ettei avopuolisoni osaa pyytää anteeksi asioitaan joilla hän pahoittaa mieleni. Usein tuntuukin, että "kuraa" tulee vain niskaan, joka minun täytyy niellä jotta parisuhde toimii. Joskus riideltyämme menen vanhempieni luokse yöksi ja päätän olla soittamatta avopuolisolleni. Kerron aina hänelle suoraan, että olen loukkaantunut ja mistä syystä. Kerron hänelle mikä tuntuu pahalle, avaudun hänelle täysin. Usein itkenkin. Anteeksipyyntöä on kuitenkin turha odottaa. Hän ohittaa täysin tunteeni ja vähättelee niiden merkitystä. Saattaa kulua lähes viikkokin ettemme ole yhteydessä. Lopulta minä myönnyn, annan anteeksi ja yritän unohtaa. Kaikki jatkuu ennallaan ja olemme onnellisia. Vaikka ajattelenkin usein ettei hän ansaitse anteeksiantoa. Pahinta on, että en usko hänen tarvitsevan minua yhtä paljon kuin minä häntä. Hän on minulle kaikki kaikessa. Valitettavasti. Viimeinen tikki oli se, kun vast'ikään avopuolisoni käyttäydyttyä hieman töykeästi minua kohtaan päätin odottaa kunnes hän soittaisi minulle. Turhaan.
Mitä ihmettä minä teen? En todellakaan tahtoisi erota.
Kommentit (153)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat oikeasti rakastaa miestäsi? Jutelkaa miehen kanssa. Oletteko harkinnut AA-Kerhoa tai parisuhdeneuvontaa?
Mieti mistä kaikesta voi olla kyse. Ovatko nämä juomisreissut kenties hänen elämässään kohta, jossa hän toteuttaa erillisyyttään ja itsenäisyyttään? Jos mies ajattelee, että on hänen oikeutensa tehdä niissä kohdin itsenäisiä päätöksiä, ei hän ehkä koe tehneensä mitään väärää. Niinpä nämä tilanteet eivät ehkä ole hänelle itselleen mikään ongelma. Toki niiden seuraukset koskettavat suuresti teitä molempia ja hankaloittavat suhdettanne.
Alkoholisti, joka ei ole sitä itse valmis myöntämään. On tällä hetkellä valitsemassa alkoholin sinun ohitsesi. Ei ota sinuun yhteyttä, koska ei halua käsitellä asiaa lainkaan ja mieluummin ohittaa koko jutun alkoholin voimalla. Sinuna lähtisin.
Olet nuori vielä, lähde. kuinka vanha kumppanisi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Tuskin se muuttuu. Sinun pitää tehdä päätös.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:28"]Olet nuori vielä, lähde. kuinka vanha kumppanisi on?
[/quote]
Harkinnut olen lähtemistä useasti, mutta en vain tahtoisi. Aina kun olen päättänyt että lähden, mies lupaa että vähentää alkoholinkäyttöä, mutta turhaan. Mieleeni tulvii aina muistoja meidän ensimmäisestä vuodesta jolloin ei ollut mitään ongelmia ja kaikki oli ihanaa. Mieheni on 26.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:33"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:28"]Olet nuori vielä, lähde. kuinka vanha kumppanisi on?
[/quote]
Harkinnut olen lähtemistä useasti, mutta en vain tahtoisi. Aina kun olen päättänyt että lähden, mies lupaa että vähentää alkoholinkäyttöä, mutta turhaan. Mieleeni tulvii aina muistoja meidän ensimmäisestä vuodesta jolloin ei ollut mitään ongelmia ja kaikki oli ihanaa. Mieheni on 26.
[/quote]
Tuon tunne on minulle myös tuttua ollut. Ja vaikka ei ehkä siltä tunnukkaan mutta aika parantaa haavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:33"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:28"]Olet nuori vielä, lähde. kuinka vanha kumppanisi on?
[/quote]
Harkinnut olen lähtemistä useasti, mutta en vain tahtoisi. Aina kun olen päättänyt että lähden, mies lupaa että vähentää alkoholinkäyttöä, mutta turhaan. Mieleeni tulvii aina muistoja meidän ensimmäisestä vuodesta jolloin ei ollut mitään ongelmia ja kaikki oli ihanaa. Mieheni on 26.
[/quote]
Luulisi että miehesi olisi kypsä. Alkoholismi saa ihmisen aivan sekasin. Alkoholisteille mitään ei ole tärkeämpää kuin saada lisää viinaa. Minun entinen mieheni oli alkoholisti, suhde kesti 5vuotta ennenkuin olin tarpeeksi vahva päästämään irti ja aloittamaan elämän yksin. En kadu päätöstä ollenkaan. Silloin löysin nykyisen aviomieheni jonka kanssa olemmae olleet 10vuotta naimisissa. Voimia sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:56"]Onko mies väkivaltainen?
[/quote]
Kerran hän on minua meinannut läppäistä, mutta ei tehnyt sitä. Muuta tuommoista tilannetta ei ole milloinkaan ollut.
Kokenut saman. Väkivalta bonuksena vieä lisäksi. En suosittele tätä helvettiä kenellekään. Mä onneksi pääsin eroon kaikesta kiusaamisesta ja vainoamisesta eron jälkeen, kun kaveri otti ja kuoli rakkaan pullonsa kanssa yhdessä. Onnekseni en tuhlannut kuin muutaman vuoden tuohon paskaan. Lapsikin niin pieni silloin, ettei muista mitään.
Huh, voin vaan kauhulla ajatella niiden naisparkojen sieluja, jotka jopa vuosikymmeniä tällaista jaksaa elämän samalla hiipuessa turhana ohi. Jäljelle jää vain valtava katkeruus, mietteet siitä millaista elämä rauhallisessa (ei tylsässä), onnellisessa ja luottamusta täynnä olevassa suhteessa olisi voinutkaan olla. Mutta kun sitä niin kovasti rakastaa.
Seurasin vuosia sivusta erästä naista, joka oli kaunis kuin kuva, säästänyt ja maksanut oman asunnon, töissä ja silminnähden iloinen ja tyytyväinen sinkku. Elämä vasta edessä. Tapasi sitten kaikkien tunteman hurmaavan juopon pelimiehen ja eiku muuttamaan yhteen ja lapsi alulle. Varoitukset kaikuivat tukkoisille korville ja toinenkin lapsi syntyi, kun se sitten kuulema pelastaa suhteen, jossa mies pyöritti samaan aikaan kymmeniä naisia. No ei pelastanut, ei.
Reppana luuli muuttavansa miehen syvällä rakkaudellaan ja olevansa tälle se oikea, mitä mies oli koko elämänsä etsinyt. Miehellä takana ainakin 5 avoliittoa ja jokaisesta lapsia. Tätä nykyä nainen näyttää 30 vuotta ikäistään vanhemmalta syvine uurteineen ja väsyneine olemuksineen. Asuntokin meni alta miehen ryyppy- ym. velkoja maksellessa.
Yleensä nuo tilanteet vaan pahenee, kun alkoholisti joutuu yhä syvemmälle koukkuun ja alkaa entisen hauskan juhlinnan sijasta päätoimisesti ryypätä omaan pahaan oloonsa ja tietoisuuteen siitä, että loppu on tulossa. Selviytyjiäkin on, toivottavasti ap olet yhden näistä jälkimmäisistä kumppani :) Valinta vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä kirjoittajasta mutta, kuulostaa siltä että tämän miehen elämä on ollut jotenkin rikkonainen, mahdollisesti äitipuoli taustalla tai jokin perhekoti tai muuten häntä on laiminlyöty kun hän on yrittänyt osoittaa tunteitaan. Miksikö, no siksi koska kyseinen tyyppi on oppinut tämän kaavan aiemmasta elämästään mitä tulee näihin naisen kuvailemiin asioihin. Mitä kirjoittajaan tulee, hänellä on ilmiselvästi ollut liian hyvä lapsuus suhteessa tähän mieheen ja ilmeisesti odotuksen ovat sen mukaiset. Ajan myötä hän kyllä viisastuu ja lopettaa toivottavasti odottamasta liikoja muilta ihmisiltä. Mitä enemmän ihminen lataa odotuksia ja toiveita toiseen ihmiseen, sitä korkeammalta hän putoaa. Summa summarum, koska molemmilla on täysin eri taustat, voinen sanoa että molemmissa henkilöissä on vikaa ja heidän tulisi ottaa huomioon toisen taustat. Enivei, miehenä voin sanoa, että miehen maailma poikkeaa täysin naisten maailmasta. Kokemustasot ja lähtökohdat ovat täysin erilaiset elämään. monesti miehelle sanotaan että ole mies, ja ehkä tämä mies sitä yrittääkin sitä, kuten olla tunteilematta liikaa, taasen nainen yrittää olla nainen ja tunteilee liikaa. Yleensä alkoholin myötä tulee esiin totuus jollain lailla ja jossain määrin, think about it, koita vetää ite lärvit niin katotaan mikä on kirjoittajan totuus.
Jätä se. Ei se tuu tosta paranee
Tuntuu varmasti pahalta. Kaikki sanoo sinulle jätä mies.Kaikki voi silti muuttua. Ehkä olette aina yhdessä, ehkä ette.
Oon ihan täysin samassa tilanteessa :( en tiedä mitä kuuluu tehdä. Jos olisin vahva, eroaisin.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:28"]Olet nuori vielä, lähde. kuinka vanha kumppanisi on? [/quote] Harkinnut olen lähtemistä useasti, mutta en vain tahtoisi. Aina kun olen päättänyt että lähden, mies lupaa että vähentää alkoholinkäyttöä, mutta turhaan. Mieleeni tulvii aina muistoja meidän ensimmäisestä vuodesta jolloin ei ollut mitään ongelmia ja kaikki oli ihanaa. Mieheni on 26.
[/quote]
tilanne ei parane vaan pahenee ajan kanssa. antamalla miehelle aina vaan anteeksi mahdollistat hänen alkoholinköyttönsä. lähde. olet tosi nuori. älä pilaa elämääsi alkoholistin kanssa. itse olin saman ikäisenä ihan samassa tilanteessa ja myös itseäni vanhemman miehen kanssa. vähitellen kuvaan tuli väkivalta. myös muita naisia alkoi löytyä baareista. miehellä loppui usein rahat kun joi ne pois, ja minä hullu opiskelijan iltatöillä elätin sitä paskiaista. siitä erosta on jo melkein 20 vuotta aikaa. nykyisen mieheni tapasin 15 vuotta sitten, naimisissa ollan oltu yli 10 vuotta. sen edellisen juoppohullun takia osasin pitää silmät auki enkä enää joutunut suhteeseen alkoholistin kanssa. mieheni ei käytä alkoholia juuri ollenkaan ja on kaikin puolin ihana ihminen ja isä.
ajattele asia niin, että tämä suhde on opettanut sinulle arvokkaita asioita elämästä. ehdit löytää kunnollisen miehen kunhan ensin saat erottua tuosta nykyisestä. pyydä ystävä avuksi eroprosessiin, joku, jonka kanssa voit jutella asioista ja jonka kanssa voit viettää aikaa. mitä kauemmin tuossa pysyt, sitä enemmän miehellä on valtaa sinuun ja sen vaikeammaksi lähteminen muuttuu!!
Mielenkiintoinen aihe, mutta lukeminen mahdotonta. Yhtä putkea ilman välejä.
Kuulostaa tutulta. Itse olen ollut samanlaisen miehen kanssa nyt 7 vuotta ja alkoholinkäyttö on pahentunut. Aluksi se ei häirinnyt, mutta nyt häiritsee ja paljon. Harkitsen eroa jatkuvasti. Neuvoni sinulle: eroa. Olet vielä nuori ja kaikki on edessäsi. Mitä aiemmin jätät miehen, sen helpompaa. Itseäni harmittaa, etten eronnut jo aikaa sitten, silloin se olisi ollut vielä helppoa kun ei ollut yhteistä asuntolainaa jne.