Lue keskustelun säännöt.
Oikeuttaako pieni vauva äidin laiminlyömään osuutensa kotitöistä?
28.03.2015 |
Meillä täällä tuore äiti tulee valmiiseen ruokapöytään, syö ruokansa ja jättää lautaset pöytään ja menee vauvan kanssa. Eikä hän ole kotia siivonnut ei tiskannut tai ylipäätään tehnyt mitään. Vedoten aina vauvaan. Ja minähän en tietenkään voi vauvaa edes pidellä, on ilmeisesti äidin yksinoikeus.
Kommentit (91)
Voisiko olla ap, että tuoretta äitiä vituttaa ettet oikeasti hoida vauvaa, tee kotitöitä tai huolehdi riittävästi tuoreesta äidistä? Haluat vain parhaat hetket vauvan kanssa, kun se on rauhallinen ja sitä on kiva helliä? Valitettavasti tunnen useita miehiä, jotka haluavat aina naminami kivaa eivätkä ollenkaan ymmärrä läheistensä tarpeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kysymyksenasettelu on jo lähtökohtaisesti niin pielessä ja osoittaa niin suurta ymmärtämättömyyttä, että ei taida neuvot auttaa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:09"]
Meillä esim mies on tehnyt about kaikki kotityöt vauvan syntymän jälkeen. Mä olen sen sijaan valvonut jopa 5vrk putkeen ja mies ymmärtää niinkun ihan täysin että mä en koliikkivauvan kanssa jaksa enää kotitöitä. Vauva huutaa 15-17h/pv ja mä valvon ja hoidan, mies hoitaa kotityöt ja käy töissä.
[/quote]
EI tuo ole normaalia, vauvalla on joku kova hätä, eihän kukaan jaksa itkeä noin paljon! Hakekaa nyt herranjumala apua sille lapselle!
Kyllä meillä mies teki suurimman osan kotitöistä kun lapsi oli vielä pieni vauva. Lapsen kasvaessa sitten eri asia. Ja tämä oli ihan itsestäänselvyys.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 10:22"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:24"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun.
[/quote]
Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16
[/quote]vauvan pitäisi nukkua ihan hirveästi päivässä. Kysypä neuvolasta mikä vauvalla hätänä.
[/quote]
Tässä ollaan ravattu ties missä, 4 eri lääkärilläkin käyty ja lastenpolilla tutkimuksissa. Lapsessa ei ole mitään muuta vikaa kuin tosi pahat mahavaivat.
[/quote]
totta. Tosi paha koliikki on tuollaista. Meillä oli yhdellä lapsista. Se oli aivan hirveää. Eikä lääkärit oikeasti osaa tehdä sille mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:24"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun. [/quote] Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16 [/quote]vauvan pitäisi nukkua ihan hirveästi päivässä. Kysypä neuvolasta mikä vauvalla hätänä.
[/quote]
:D Näin minäkin luulin ennenkuin sain lapsen. Ajattelin että vauvathan nukkuu suurimman osan päivästä, näin luki joka paikassa. Mutta totuushan olikin sitten jotain muuta.
Ensinnäkään ei ole normaalia että isä ei saa hoitaa vauvaa. Molempien kuuluisi hoitaa vauvaa sekä kotia tasapuolisesti ellei toisin ole YHDESSÄ SOVITTU niinettä ratkaisu molempia miellyttää.
Meillä mies herää useammin öisin syöttämään kun on yövirkku, ja minä hoidan pääosin päivisin. Kimpassa tehdään kotityöt, mies käy useammin kaupassa koska mulla ei ajokorttia ole ja ei koko perhettä ole tarpeellista kauppaan ottaa mukaan joka kerta. Meille sopii tällanen järjestely :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mieheni kanssa neljä lasta. Esikoisesta hän piti isyyslomaa jonkun viikon. (Enempää ei voinut, kun on yrittäjä.) Hän oli kotona ja ihmeteltiin yhdessä vauvaa. Taisin kyllä itse hoitaa kotityöt, mutta pistin isukin hoitamaan lasta, vaikka suurimmaksi osaksi se olikin mun hommia. Muksu viihtyi nimittäin rinnalla pitkiä aikoja. Toisen synnyttyä mies piti taas viikon lomaa ja leikki tai käytti sen ajan esikoisen kanssa oloon. Minä hoidin uuden vauvan ja kotityöt. (Esikoinen oli vähän mustis, joten isä yritti antaa hänellä mahd. Paljon huomiota siinä alussa.) Kolmannen synnyttyä mies oli kotona kahden muun lapsen kanssa, kun itse olin sairaalassa. Nyt ei kerennyt pitää edes sitä viikon lomaa. Oli kiirettä töissä. Jäin neljän isyyspäivän jälkeen kotiin kahden uhma-ikäisen ja vauvan kanssa. Hyvin meillä meni. Arki lähti rullaa. Lapset tuli hoidettua ja kotityöt myös. Neljännen lapsen synnyttä mies ei katsonut tarpeelliseksi pitää lomaa alkuunkaan. Olin kuulemma jo konkari tässä kodin pyörittämisessä ja lasten hoidossa. Eipä minua ole paljoa siis hemmoteltu lasten syntymien jälkeen. Mutta enpä ole hemmottelua kaivannutkaan. Olen aina tahtonut puuhailla itse Ja olen ollut ihan hyvässä kunnossa sairaalasta tulon jälkeen. Kotityöt menee siinä ihan samalla. On onneksi ollut suht helpot nuo meidän lasten vauva-ajat. Joten, en ihan sitä ymmärrä miksi ei voisi niitä astioita edes sinne tiskialtaaseen viedä. Mutta tapansa kullakin. :) Mutta kyllähän tämän ap:n jos kysessä isä, niin pitäisi saada lastaan hoitaa. Onhan se hänenkin lapsi.
Muistanko oikein, että Kinuskikissa alkoi tehdä kakkuja äitiyslomalla, kun lapset nukkui niin pitkiä päikkäreitä, ettei ollut oikein muutakaan tekemistä?
Niin että kaikista eniten riippuu vauvasta, jaksaako äiti tehdä kotitöitä vauvan ollessa pieni. Toiseksi eniten riippuu äidistä ja tämän yleisestä kunnosta ja aktiivisuustasosta. Hyvin yönsä nukkuvan, terveen ja kiltin vauvan äiti jaksaa enemmän kuin valvovan ja itkevän vauvan äiti. Koliikkivauvan äiti jaksaa juuri ja juuri hoitaa itkevää vauvaa, muuhun hänen ei tarvitsekaan pystyä.
En tiedä, vastasiko ap jo siihen, minkä ikäisestä vauvasta on kyse, kun en jaksanut lukea koko ketjua läpi. Jos on ihan vastasyntynyt vauva, esim. alle 1 kk ikäinen, ei tarvitse jaksaa muuta kuin hoitaa ja imettää. Isomman vauvan äiti luonnollisesti alkaa tehdä kotitöitä pikkuhiljaa, kun isä on isyyslomansa pitänyt ja arki ja rytmit on tasaantuneet. Yksinhuoltajilta ei edes kysytä, heidän on pakko jaksaa, jos ei ole tukevaa turvaverkkoa apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies hoiteli safkat ja siivoukset noin kuukauden ajan, sitten aloin taas itsekin tekemään kotiduuneja (valtaosan niistä ). Eipä mies valittanut, mielellään hoiti. Anoppi kyllä oli jo aiemmin sitä mieltä, että minäkin voisin jo kokata :)
Ap, siivouksen osalta oletkin jo vastauksesi saanut, mutta vauvan hoidon osalta: Oletko sanonut vauvan äidille suoraan, että anna minä hoidan vauvaa, mene sinä vaikka lepäämään hetkeksi/lenkille mitä ikinä? Vai odotatko vain passiivisesti, että äiti joskus antaisi vauvan sinulle?
Meillä oli vastasyntyneen kanssa kyse juuri tästä, mies koki että minä omin vauvan, minä taas että hän ei halua hoitaa vauvaa kun ei siihen osoittanut kiinnostusta. Synnytyksen jälkeen olin huonossa kunnossa verenhukan takia, hormonit ihan sekaisin, unenpuute valtava enkä todellakaan tajunnut siinä kunnossa "pakottaa" miestä hoitamaan vauvaa, joka oli liimaantuneena tissiin. Tilanne onneksi korjautui ja nyt isä on hoitovapaalla 1,5 vuotiaan kanssa vuoden verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 07:56"]Tälläisistä äideistä lukiessa nousee arvostus yh-äitejä kohtaan ihan pilviin. On heitäkin ihan pienien vauvojen kanssa..M30
[/quote]
Jeps, mutta en olis kyllä pärjännyt ilman läheisten apua vauvan ensimmäisiä viikkoja. En minäkään mitään kotitöitä saanut tehtyä, aika meni imettäessä. Pelkkä jalkeilla olo teki tosi kipeää tikkeihin ekat viikot. Senkin jälkeen vauvan imetys oli vielä pitkään ihan kokopäivätyötä. Imetysten välillä sain syötyä ja käytyä vessassa justjust jos joku muu piti vauvaa, tai äärimmillään kaveri syötti mua samalla kun imetin (vauvan oli vaikea saada hyvää otetta joten tarvitsin molemmat kädet).
Vauvoja on hyvin erilaisia, ei ole yksin äidistä kiinni mitä pystyy tekemään.
Meillä se menee kutakuinkin näin, sillä vauva on koko ajan tississä kiinni (ilmeisesti tiheän imun kausi). Jos meillä ei mies sitten tekisi sitä ruokaa, niin taapero kuolisi varmaan nälkään, ennen kuin minulle tulisi vauva vapaa hetki tehdä ruokaa. Noh enköhän saa anteeksi kun ennen vauvaa tein aina kaikki ruokamme, ruoka oli valmista kun mies ja lapsi tuli kotiin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä minä hoidin kotityöt vauvan kanssa heti alusta alkaen. Mies ei heti pystynyt isyyslomaa pitämään vaan oli töissä kun koyiuduin. Ja olin helvetin kipeä ja väsynyt, mutta oli pakko. Ja miea tekee pitkää työpäivää niin ei sille nyt kaikkea voi jättää tehtäväksi.
Kummallisia vastauksia. Osa on jopa sitä mieltä, että isyysloma on äidin hemmottelua varten?! Kyllä toki isän apua tarvitaan, mutta pääasiallinen isän tehtävä isyyslomalla on ilman muuta luoda side lapseen, nyt kun se pitkän odotuksen jälkeen on mahdollista. Ja äidin on syytä antaa tähän mahdollisuus ja isälle oma tila opetella oma tapansa hoitaa vauvaa.
Todella raivostuttaa äidit, jotka omivat lapsen hoidon itselleen, he tekevät vain suurta hallaa lapselle ja itselleen. Tilanteen mukaan pitää mennä, jos äiti suht hyvässä kunnossa ja vauva ei valvota aivan järjettömästi öisin, niin kyllä äidinkin pitää osallistua kodin hoitoon. Ja kun taas isä on töissä, niin on turha kiistellä siitä kuka on väsynein ja kenellä on rankinta - sitä taistelua ei vaan voi kumpikaan voittaa. Reilua olisi, että toinen voi sanoa koska tarvitsee lepohetken eikä jaksa tehdä hommia. Jos kumpikaan ei jaksa, hetken voivat kotityöt olla iloisesti rempallaan. Kunhan molemmat saavat nauttia vauvan hoidosta ja seurasta, niin hyvässä kuin pahassa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 14:32"]Kummallisia vastauksia. Osa on jopa sitä mieltä, että isyysloma on äidin hemmottelua varten?! Kyllä toki isän apua tarvitaan, mutta pääasiallinen isän tehtävä isyyslomalla on ilman muuta luoda side lapseen, nyt kun se pitkän odotuksen jälkeen on mahdollista. Ja äidin on syytä antaa tähän mahdollisuus ja isälle oma tila opetella oma tapansa hoitaa vauvaa.
Todella raivostuttaa äidit, jotka omivat lapsen hoidon itselleen, he tekevät vain suurta hallaa lapselle ja itselleen. Tilanteen mukaan pitää mennä, jos äiti suht hyvässä kunnossa ja vauva ei valvota aivan järjettömästi öisin, niin kyllä äidinkin pitää osallistua kodin hoitoon. Ja kun taas isä on töissä, niin on turha kiistellä siitä kuka on väsynein ja kenellä on rankinta - sitä taistelua ei vaan voi kumpikaan voittaa. Reilua olisi, että toinen voi sanoa koska tarvitsee lepohetken eikä jaksa tehdä hommia. Jos kumpikaan ei jaksa, hetken voivat kotityöt olla iloisesti rempallaan. Kunhan molemmat saavat nauttia vauvan hoidosta ja seurasta, niin hyvässä kuin pahassa.
[/quote]
Mutta tärkeintä on että äidin ja vauvan kiintymyssuhde saa mahdollisuuden kasvaa ja voimistua. Eihän se tarkoita sitä että isä ei sas koskaan pitää vauvaa sylissä tai hoitaa/kylvettää/paijata. Semmoset vauvat jotka täysimetetään "valitettavasti" vievät äidin aikaa niin paljon ainakin alussa, että isät jää vähän sivummalle.
Ei meillä ole isä-lapsisuhde kärsinyt siitä että olen itse alussa hoitanut vauvaa enempi. Kylläse mies saa vauvaa paijailla silti yllinkyllin.
Niin, ja meillä on isyysloma ollut sitä että isä on hoitanut äitiä ja vauvaa. Ei se ole mitään miestenlomaa jolloin he saavat olla ja mennä.. vaan äidin ja vauvan voinnin mukaan elellään silloin.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 11:02"]En tiedä, mutta minun mieheni luulee, että muna jalkojen välissä oikeuttaa kokonaan laiminlyömään osallistumisen kotitöihin. Minusta vauva on ehkä kuitenkin parempi syy.
[/quote][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 11:49"]"Kääri vauva kapaloon ja istu viltin päällä. Kun vauva nukkuu, siirrä hänet kapalossaan lämmittämäsi viltin päälle ja kääri siihen. Silloin hän ei välttämättä huomaa siirtoa lämpimästä sylistä muualle.
Ihan vakavissasi ehdotat tätä :D en kuule onneksi olekaan yrittänyt tätä peruskikkaa. Tässä tilanteessa tuo on suoranaista vittuilua. T. 16"
Mä kerran kysyin neuvoa suurperheen äidiltä (9 lasta) mitä teen kun vauva vaan itkee ja itkee ja syö parin tunnin välein ja vähän, vaikka maitoa tulee kuinka paljon ja on kuin iilimato rinnassa, toisin kuin esikoiseni.
Pitkän hiljaisuuden jälkeen sain vastaukseksi, että jokainen lapsi on yksilö, se mikä pätee yhteen, ei enää pädekkään toiseen eli myös hänellä oli vastaavia ongelmia, jopa niin, että yksi imi rintaa vain hämärässä makuuhuoneessa ja kaikessa hiljaisuudessa eli kaikkia "hyvää tarkoittavia" neuvoja ei todella kannata ottaa vakavasti, saati nämä kaikki tietävät äidit, joiden kokemus perustuu vain 1-2 lapseen.
[/quote]
Tämän allekirjoitan aivan täysin seitsemän lapsen äitinä. Se, että jonkun vauvalle / lapselle toimii joku juttu, ei todellakaan tarkoita, että homma toimii samoin jokaisen lapsen kohdalla. Sisarustenkin välillä erot on huimia. Yks ei nuku kuin mahallaan, toinen ei ollenkaan mahallaan jnejne. Mutta toki kannattaa kokeilla kaikkia järkeviltä kuulostavia konsteja, joku saattaa toimia.
Kotitöiden jakamisessa ja synnytyksestä palautumisessa pätee myös yksilölliset kokemukset. Mulla esim. ei oo ollu ikinä hyvinkin yleisiä raskausvaivoja kuten pahoinvointi ja närästys. Mulla on ollu helpot synnytykset, eikä mitään babybluesia tai masennusta. Oon siis heti kotiuduttuani pyrkiny tekemään osan kotitöistä, mutta on pitäny ihan tietoisesti ajatella, että synnytyksestä pitää toipua ja siihen tarvii lepoa.
Ihan alkuvaiheessa (alle 2kk) on mies aina (3 lasta) tehnyt lähes kaikki kotityöt. Ihan hyvässä yhteisymmärryksessä on ollut näin. Vastasyntynyt vie mun kaiken huomion ja voimat, mä vaan olen sellainen äiti, ja mies tietää tämän ja on silti halunnut kanssani lapsia.
Jos tuo jatkuu kuukausikaupalla niin sitten ei ole reilua, eikä tietenkään tuo että isä ei "saa" pidellä vauvaa...puhukaa asiasta.
Kyllä oikeuttaa. Oletko isä, anoppi vai missä suhteessa tuoreeseen äitiin?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:09"]
Meillä esim mies on tehnyt about kaikki kotityöt vauvan syntymän jälkeen. Mä olen sen sijaan valvonut jopa 5vrk putkeen ja mies ymmärtää niinkun ihan täysin että mä en koliikkivauvan kanssa jaksa enää kotitöitä. Vauva huutaa 15-17h/pv ja mä valvon ja hoidan, mies hoitaa kotityöt ja käy töissä.
[/quote]
Muistakaa arvostaa toisianne;)
mulla samanlainen koliikkivauva (yli 10v sitten). Mies teki reissutyötä ja oli viikot poissa. Kieltäytyi osallistumasta kodin - ja vauvanhoitoon viikonloppuisin, kun piti levätä. Esikoinen piti huolen että en voinut nukkua, kun vauva hetken nukkui. Aika selvää, että miehen käsitys arjesta jäi epärealistiseksi ja alkoi pitää perhe-elämää itselleen liian tylsänä.