Oikeuttaako pieni vauva äidin laiminlyömään osuutensa kotitöistä?

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:24"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:18"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun.
[/quote]

Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16
[/quote]. Nukkuuhan vauva paljon
[/quote]

Ei nuku. Sylissä 10 min pätkissä. Yöllä n.tunnin pätkissä mutta silloinkin vain sylissä. Ei nuku sängyssään, ei vaunuissa, ei kantoliinassa, ei rintarepussa, ei manducassa, ei sitterissä , ei koliikkikeinussa. Vain sylissä.
[/quote]

Kääri vauva kapaloon ja istu viltin päällä. Kun vauva nukkuu, siirrä hänet kapalossaan lämmittämäsi viltin päälle ja kääri siihen. Silloin hän ei välttämättä huomaa siirtoa lämpimästä sylistä muualle.
[/quote]

Ihan vakavissasi ehdotat tätä :D en kuule onneksi olekaan yrittänyt tätä peruskikkaa. Tässä tilanteessa tuo on suoranaista vittuilua. T. 16

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:24"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun.
[/quote]

Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16
[/quote]vauvan pitäisi nukkua ihan hirveästi päivässä. Kysypä neuvolasta mikä vauvalla hätänä.
[/quote]

Tässä ollaan ravattu ties missä, 4 eri lääkärilläkin käyty ja lastenpolilla tutkimuksissa. Lapsessa ei ole mitään muuta vikaa kuin tosi pahat mahavaivat.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 09:02"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:57"] [quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:52"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:40"] Meillä isä ei voinut pitää isyyslomaa. Hoidin ison perheen ja yritykseni jo synnäriltä tulomatkan aikana ja siitä eteenpäin.  [/quote] Miksi tuollaiseen lähtötilanteeseen "tehtiin" yksi lapsi lisää? Olisiko aillä vauvalla ja lapsella oikeus vanhempiinsa? Miksi ihmeessä naisyrittäjä kuvittelee pystyvänsä hoitamaan perheen ja yrityksen äitiysloman aikanakin? [/quote]On niin helppo arvostella... [/quote] Ehkäisy nyt vaan ON keksitty. Ja sitä saa laillisesti käyttää jokainen tässä maassa.  [/quote]Tuolla jo kerrottiinkin yrittäjien elämästä. Mitään ei voi ennakoida. Et voi tietää onko työntekijä sairaana 9kk päästä. No ei voi normaali työnrekijä ymmärtää.

[/quote]

jaa että kahden tai useamman lapsen kahden yrittäjä vanhemman perheessä iskee vauvakuume ja sitten vaan päätetään hankki yksi vauva/lapsi lisää. Eikä siinä vauvakuumeessa mietitä yhtään että miten perhevapaat tai edes äitiysloma saati synnytyksen aika hoituu? Yllätyksiä voi tulla aina - kuten tuolle kirjoittajalle lapsen vakava sairaus- mutta jo lähtökohtaisesti suunnitelma on huono, jos on etukäteen oletettavissa että kumpikaan vanhemmista ei pysty olemaan muutamaa päivää enempää poissa töistään/yrityksestään. 

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:26"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:18"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun.
[/quote]

Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16
[/quote]. Nukkuuhan vauva paljon
[/quote]

Ei nuku. Sylissä 10 min pätkissä. Yöllä n.tunnin pätkissä mutta silloinkin vain sylissä. Ei nuku sängyssään, ei vaunuissa, ei kantoliinassa, ei rintarepussa, ei manducassa, ei sitterissä , ei koliikkikeinussa. Vain sylissä.
[/quote]Joku vaivaa mikä pitää hoitaa. Vauva ei itke turhaan. Hänellä on hätä. Sinun on äitinä selvitettävä miten voit auttaa pientä.
[/quote]

Oletko ihan idiootti?? Luuletko että olen vain istunut himassa sormi suussa miettimässä mikä mättää?!

Äitejä, isiä ja vauvoja on yhtä monenlaisia kuin on ihmisiäkin.

Minä en äitiyslomalla juuri tiskannut paitsi silloin, kun isä lähti ulkoiluttamaan vauvaa. Silloin vasta mulle jäi aikaa tiskata rauhassa.

Isä yleensä hoiti pyykinpesunkin töistä tultuaan, kun olin äitiyslomalla. Syy oli sama kuin tiskaamisessakin. Vauva oli sisällä rauhallinen vain sylissä. Isän kanssa rauhoittui, kun pääsi ulos vaunulenkille.

Olkaa ihmiset armollisia toisillenne.

57 lisää: siis vauvan hoitohan on kotityötä myös. Huomioikaa se.

Mä olen jokaisen synnytyksen jälkeen (5lasta) ihan hyvällä omallatunnolla jättänyt kaiken miehen kontolle ne ensimmäiset kolme viikkoa (mies isyyslomalla). Mulla menee se aika siihen kun yritän saada maidontuotannon tasaantumaan ja pitämään rintatulehdukset loitolla. Jokaisen synnytyksen jälkeen oon saanut virtsatietulehduksen ja se saa myös olon vähän veteläksi.
Kunhan mies sit lähtee töihin on voimia jatkaa yksin arjen pyöritystä, kun on saanut rauhassa toipua. :)

Jokaisella on toki omat tavat. Miesten voi olla vaikea ymmärtää että synnytys vie todella paljon voimia ja ne alkuajat pikkuvauvan kanssa on jo hormonaalisestikin rankkoja.

Miehet, kun annatte puolisoillenne ajan toipua ilman syyllistämistä "laiskuudesta", kaikilla on jatkossa helpompaa. Se ei ole minusta paljon vaadittu jos muutaman viikon pitää huolen tuoreesta äidistä ja vauvasta palvelellen heitä. :)

En pystynyt istumaan tavallisella tuolilla ollenkaan ensimmäisiin kolmeen viikkoon synnytyksen jälkeen, ja sittenkin vielä kuukauden vain toisella kankulla varovasti. Mies toi ruokalautasen eteen sohvalle, jossa ruokailin kuin roomalaiset. Syynä vaikea synnytys ja paha repeämä, mies oli ollut paikalla ja oli kovin onnellinen elävästä vaimosta ja terveestä lapsesta.

Alatiesynnytys ja paha repeämä syynä, mies kyllä ymmärsi, koska oli mukana synnytyksessä.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:26"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:18"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 08:11"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun. [/quote] Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16 [/quote]. Nukkuuhan vauva paljon [/quote] Ei nuku. Sylissä 10 min pätkissä. Yöllä n.tunnin pätkissä mutta silloinkin vain sylissä. Ei nuku sängyssään, ei vaunuissa, ei kantoliinassa, ei rintarepussa, ei manducassa, ei sitterissä , ei koliikkikeinussa. Vain sylissä. [/quote]Joku vaivaa mikä pitää hoitaa. Vauva ei itke turhaan. Hänellä on hätä. Sinun on äitinä selvitettävä miten voit auttaa pientä. [/quote] Oletko ihan idiootti?? Luuletko että olen vain istunut himassa sormi suussa miettimässä mikä mättää?!

[/quote]

Voi, otan osaa. Tuossa tilanteessa varmaan jo toivoo että löytyisi jotain vikaa, jota voisi hoitaa. En ole kukaan aikaisemmista sinulle kommentoineista, saattaa olla että tämäkin on sinulle alkeellinen ohje, mutta jotkut vauvat reagoi niihin vatsan liikkeisiin erityisen voimakkaasti. Mitään ei välttämättä ole vialla eikä syynä ole kipu tai allergia tai mikään sellainen, mutta he vain ei tykkää siitä kun suolet myllää, eivätkä osaa ehkä hermojärjestelmän ominaispiirteiden ja kehittymättömyyden vuoksi itse vielä rauhoittua kun ovat säikähtäneet tai ärtyneet. Rauhoittuminen on kuitenkin refleksi, joka pitäisi saada oikealla tavalla tehtynä käynnistymään mikäli lapsella ei ole kovia kipuja.

Siihen vatsan mylläykseen saattaa auttaa se, että kapaloi vauvan tiukasti ja niin, että yksi liina kulkee poikittain vyömäisesti (toki leveästi eli ei oikeasti ohuena vyönä!) ja napakasti vatsan ympäri. Tällaista vatsakapaloa on jossain maissa käytetty ihan perinteisesti vauvan perushoidossa, se antaa lisätukea vauvan vatsaan. Napakka kapalointi on myös yksi rauhoittumisrefleksin laukaisijoista koska se muistuttaa kohdun ahtaita oloja (vaikka ilmeisesti se ei ihan kaikkia vauvoja miellytä, ja jotkut tykkää että on vaikka yksi tai kaksi kättä vapaana). Kapaloinnin pitää olla napakka, ohjeita löytyy netistä vaikka Youtubesta. Toinen on tutti tai tissi suuhun, kolmas on vauvan kääntäminen kyljelleen tai vatsalleen, neljäs on voimakas suhina korvaan. Se esittää ikään kuin kohdun äänimaisemaa, suhise pulssin tahdissa eli aika nopeasti verrattuna siihen miten tavallisesti hitaasti shh... shh... suhinalla rauhoitellaan lasta.  Myös valkoista kohinaa, imuria, auton käyntiääntä voi käyttää, mutta äänen pitää olla aika voimakas ainakin jos vauva itkee. Viides on nopea nytkyttävä heijausliike, ei tietenkään ravistelu, mutta aikuisen mielestä hermostuttavampi vatkausliike kuin perinteinen hidastempoinen sylissä uneen heijaus. Kuvittele miten vauva kokisi kohdussa tai rintarepussa liikkeen, kun äiti kävelee reippaasti.

Joillekin lapsille yksikin näistä asioista riittää, moni tarvitsee kaikki yhtä aikaa pystyäkseen rauhoittumaan. Tämä refleksi toimii lähinnä pikkuvauvoilla, n. alle 3kk. Jos nämä ei yhtä aikaa toteutettuna rauhoita lasta, joka ei ole nälkäinen, saattaa olla kyse oikeista kivusta. Olisiko silloin kipulääkitys paikallaan, jos teillä ei nuku äiti eikä lapsi?

Ohis, mutta mua niin naurattaa kun pyykinpesustakin tehdään numero! Siinä menee kaksi minuuttia kun pyykit on koneessa ja ohjelma päällä :'D
Viikkaus ja silitys tietenkin asia erikseen, kuivumaan laittamisessakaan ei mene kauaa.

Kummasti jaksan tänään 2 viikkoisen lapsen lisäksi hoitaa huushollia :00 siksihän se mies on lomalla, hoitaa myös vauvaa ja kämppää. Saakeli jos luistais vauvan hoidosta...

En tiedä, mutta minun mieheni luulee, että muna jalkojen välissä oikeuttaa kokonaan laiminlyömään osallistumisen kotitöihin. Minusta vauva on ehkä kuitenkin parempi syy.

Eikö tässä kuitenkin ole lopulta kyse siitä että isällä on synnytyksen jälkeen mahdollisuus näyttää rakkautensa ja välittämisensä konkreettisesti tekemällä ne kotityöt. Mielestäni se 3 viikon isyysloma on juuri siksi annettu: helpottamaan äidin toipumista synnytyksestä. Toki myös lapseen tutustumiseksi ja kyllähän äidin täytyisi malttaa myös isän pitää sylissä ja vaihtaa vaippaa.
Onneksi itsellä on niin helmi aviomies, että on pitänyt joka kerta itsestäänselvyytenä että hän on päävastuussa kotitöistä isyysloman ajan ja minä teen jotain jos jaksan. Lisäksi hän tietysti on hoitanut isommat sisarukset. Sillä tavoin hän on osoittanut minulle kuinka paljon rakastaa ja välittää ja arvostaa minua. Kyllä minä sitten isyysloman jälkeen olen ehtinyt osani kotitöistä ja lastenhoidosta taas tehdä.

Itse jouduin sektioon ja sairaalassa vietimme kolme yötä. Kotiuduttuamme pyrin kuitenkin jatkamaan normaalia arkea. Tarkoitan nyt sitä, että vaikka leikkauksesta toivuinkin, ei silti tarvinnut sikailla ja jättää tavaroitaan korjaamatta. Viikon mies oli isyyslomalla, mikä oli luksusta (yrittäjä). Minä olen meidän perheen kokki ja leipuri ja kun isä laittaa ruokaa Se tarkoittaa, että Se saapuu kotiin take away-paketissa. Viikon otin siinä mielessä rennommin, että en tehnyt ruokaa ja pessyt pyykkejä, alkanut tehdä suursiivousta jne. Normaalit asiat kuitenkin hoidin, eli astiani koneeseen, hoidettiin vauvaa yhdessä miehen kanssa, keitin pulloja, pyyhin leivänmurut pöydältä jne... Jouduin ottaa rauhallisemmin jo ihan leikkauksen takia, mutta silti suoriuduin ihan normaali asioista. Ekan viikon jälkeen mies meni töihin ja minä jäin vauvan kanssa kotiin. Mieheni on osallistuvaa sorttia ja haluaa auttaa arjen asioissa, mutta minä olen kotona ja haluan hoitaa kodin. Pyrin ihan itse pitämään kodin perussiistinä, tyhjämään ja täyttämään tiskikoneen, pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa jne. Yleensä mieheni sitten imuroi koko kodin joka viikonloppu ja saattaa pyöräyttää koneen pyykkiä, koska on pääsääntöisesti arkipäivät töissä. Kun hän tulee iltapäivällä/illalla töistä saa hän ensisijaisesti viettää aikaa vauvan kanssa ja ruuan eteensä. Minusta on tärkeää, että isä saa myös olla lapsen kanssa, minähän olen hänen kanssa täällä aina. Hoidan myös yösyötöt, koska minun ei tarvitse aamulla lähteä töihin ja olla parhaimmillani. Ja huom, teen tämän kaiken omasta tahdostani, en siksi että mies ei haluaisi tai olisi kädetön. Kerkeän myös käydä neljä kertaa viikossa salilla ja vaunulenkitellä. Sanottakoon, että vauvamme on sitten kai helppo vauva, ei siis koliikkia, mutta normaalit nälkä- ja väsyitkut, todella allerginen on ja tämä tuottaa tietty jatkuvaa päivittäistä suunnittelua ja vauvalle vaivaa. Uskon, että kaikki sujuu kun on arki ja rutiinit. Saatan jonkun mielestä olla huono äiti, koska lapseni nukkuu pinnasängyssä, ei perhepedissä tai koska en imetä, vaan vauva juo apteekin korviketta (on niin allerginen kaikelle, että voisin imettää vain jos söisin, itse pelkkää riisipuuroa ja joisin vettä). Ymmärrän, että vauva arki on raskasta ja siitä saa myös tehtyä raskasta. Ymmärrystä tarvitaan molemmin puolin ja apua toinen toiselta. Silti ei missään kohtaa pitäisi ottaa toista itsestäänselvyytenä tai eristää esim isää vauvasta ja ruveta vain vauvan ja äidin symbioosiksi. Elämä ei yleensä ole niin vaikeaa, moni vain tekee siitä vaikeaa. Ja nyt en tarkoita mitään esim koliikkilasten tai sairaiden lasten vanhempia, koska on Se pieni osa joille tulee raskaita aikoja ihan yrittämättä.

62:a naurattaa, kun vauvalla oli vatsa niin löysällä, että ripulikakka sotki vaatteet ja harsot ja niitä piti liottaa pesuvadissa...

Äidin tehtävä on huolehtia siitä että vauva saa riittävästi maitoa. Jotta maidontuotanto onnistuu äidin on levättävä riittävästi ja pidettävä huoli syömisistään. Tosin joillakin äideillä maitoa tulee vaikka ei niin kauheasti lepäisikään, mutta monilla se tyrehtyy juuri levonpuutteen vuoksi.

Anteeksi jos tuli jo aiemmin sanottua.

"Mielestäni jos vauva on vielä alle kuukauden ikänen, niin ihan hyvin voi antaa tuoreen äidin luistaa kaikista hommista tilapäisesti. Kuvittele nyt mitä se on tuon vauvanne takia käynyt.

Mutta jos kyse on jo yli parin kuukauden ikäisestä lapsesta, niin olisi ihan tervettä alkaa tekemään niitä rutiinihommia.

jollain menee kauemmin toipua synnytyksestä, kuin toisten.

[/quote] mulla oli sektio ja olin sairaalassa viikon. Mies oli työssä ja kävin kaupassa vauva mukana, laitoin ruoan, tiskit koneeseen, pyykit koneeseen ja kuivumaan, hyvin ehti. Ikää oli jo yli 40 v. Ehdin lukea hesariakin. Tietenkin ulkoilla vauvan kanssa vauva vaunuissa. Voi niitä aikoja ne tahtoisin niin elää uudelleen."

Jostakin syystä nykyään ei isät, eikä äiditkään ymmärrä, mikä on lääketiett. lapsivuodeaika (Suomessa n. 3 kk ja joissakin maissa jopa pitempi) joka tarvitaan äidin raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen, sen laiminlyömisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset, vaikka tietoa on kaikialla saatavilla, toisin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, jolloin lähes jokainen synnyttävä nainen sai hyvällä omalla tunnolla toipua synnytyksestä, kun oli tukiverkostot esim. yhteiskunnan palvelut tai oma suku. Jopa rotinaperinne pohjautuu äidin lapsivuodeaikaan.

Nykyään elämme suoritus yhteiskunnassa, jopa oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Ja suoritukset ja raha menevät jopa pienen vauvan ja äidin hyvinvoinnin edelle, vaikka elintasomme ei koskaan aikaisemmin ole ollut näin korkea.

Oikeuttaa hetken, mutta jos olet puoliso niin on törkeää ettet saa pidelläkään vauvaa. 

"]Silloin mulla oli ainakin eniten aikaa. Kävin töissäkin kun vauva nukkui pääasiassa. Myöhemmin onkin enemmän sidottu mut vauva aikana jää aikaa muuhun. [/quote]

Ei mulla vaan jää. Yhtään mihinkään. Edes vessaan en pääse ilman huutavaa vauvaa. Nytkin huutaa sylissä. T.16 [/quote]

vauvan pitäisi nukkua ihan hirveästi päivässä. Kysypä neuvolasta mikä vauvalla hätänä. [/quote]

Tässä ollaan ravattu ties missä, 4 eri lääkärilläkin käyty ja lastenpolilla tutkimuksissa. Lapsessa ei ole mitään muuta vikaa kuin tosi pahat mahavaivat."

Meillä oli toisen lapsen kohdalla juuri näin. Ensimmäinen lapsi oli kuin enkeli, nukkui paljon ja söi kerralla paljon, mutta harvoin ja aikaa oli kaikkeen.

Toinen oli aivan eri pakkaus, nukkui vain muutaman tunnin pätkiä, söi vähän ja usein, oli kuin iilimato rinnalla. Jokaisen suupalan kontroloin, voiko se aiheuttaa vauvalle äidinmaidon kautta allergiaa. Ruokavalioni kutistui päivä päivältä ja silti oli Itkua, itkun perään. Lääkärissä ja tutkimuksissa ravittiin tuon tuosta ja rahaa paloihin lasten lääkäreille ja tutkimuksiin, eikä mitään löytynyt, kunnes vuoden ikäisenä saatiin selville lapsen maitoallergia, josta alkoi taas uuden haasteet.

"Kääri vauva kapaloon ja istu viltin päällä. Kun vauva nukkuu, siirrä hänet kapalossaan lämmittämäsi viltin päälle ja kääri siihen. Silloin hän ei välttämättä huomaa siirtoa lämpimästä sylistä muualle.

Ihan vakavissasi ehdotat tätä :D en kuule onneksi olekaan yrittänyt tätä peruskikkaa. Tässä tilanteessa tuo on suoranaista vittuilua. T. 16"

Mä kerran kysyin neuvoa suurperheen äidiltä (9 lasta) mitä teen kun vauva vaan itkee ja itkee ja syö parin tunnin välein ja vähän, vaikka maitoa tulee kuinka paljon ja on kuin iilimato rinnassa, toisin kuin esikoiseni.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen sain vastaukseksi, että jokainen lapsi on yksilö, se mikä pätee yhteen, ei enää pädekkään toiseen eli myös hänellä oli vastaavia ongelmia, jopa niin, että yksi imi rintaa vain hämärässä makuuhuoneessa ja kaikessa hiljaisuudessa eli kaikkia "hyvää tarkoittavia" neuvoja ei todella kannata ottaa vakavasti, saati nämä kaikki tietävät äidit, joiden kokemus perustuu vain 1-2 lapseen.