Kaikki äidit kadehtii lapsettomien elämää

oma kaverini on lapseton ja elellyt aikoinaan kuin tekin. vaihtaisi osia kanssani mielellään, eli haluaisi lapsia

ja katuu nyt ratkaisuaan 50.senä. Jos olisi mies lapsen saanti mahdollista, mutta on nainen. aviomies otti eron

kun halusikin lopulta lapsia ja oma vaimo ei enään saanut. nyt ex- miehellä tyttö ja poika ja mies 54. ex- vaimo todella yksinäinen. näin itse 50.senä mukavaa kun lapsia ja lapsenlapsia, vaikka matkat jääneet väliin.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:38"]

Lapselliset yleensä vähän säälivät lapsettomia ja sitä että he missaavat monia ihania juttuja elämässään.

[/quote]Mitä ihania juttuja me lapselliset sitten "missaamme"? -4

[/quote]

Jos tarkoitat, että mitä te lapsettomat missaatte, niin tietenkin sen ihmeen, kun oma lapsi kasvaa ja kehittyy ja millaista läheisyyttä tuntee lapsen kanssa. Ei sitä tarvitse kaikkien hauta, mutta jos ei ole omia lapsia, niin totta kai sen missaa. Samoin kuin missaa kokemuksen vaikkapa täydellisestä omistautumisesta uskonnolle, jos ei ole joku askeettierakko/nunna ja niin edelleen. En mäkään halua askeettierakoksi, mutta kyllähän mä sen kokemuksen missaan.

[/quote]

Okei, no tuossa merkityksessä tietysti jää noista asioista paitsi. Itse ajattelen paitsi jäämisen tarkoittavan sitä, ettei saa jotakin, mitä toivoisi tai pitäisi hyvänä. Minulle lapsen kasvun seuraaminen ja läheisyys ovat negatiivisia asioita, joten ihan mielelläni olen kokematta niitä. -4

:( Mä myönnän, että olen sanonut dink-tuttavilleni, jotakin ton suuntaista, että miten ihanaa, kun voitte mennä ja matkustaa vapaasti. En silti iki maailmassa vaihtaisi kolmen lapsen äitinä olemista lapsettomuuteen, edes vaapaaehtoiseen sellaiseen! En halua kuitenkaan mainostaa lapsettomille elämäni onnellisuutta. Siksi haluan löytää jotakin "kadehdittavaa" lapsettomien ystävienikin elämästä.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:37"]

No. Minulle on sanottu, että vitsit kun olen kateellinen siitä, että te asutte maalla. Tai vitsit että olen kateellinen siitä, että sulla on moottoripyöräkortti ja prätkä. Miksi nämä ihmiset eivät sitten tee kuin minä, miksi he vain ilmaisevat kateutensa? No, olisko siksi, ettei asia ole heille prioriteetti tai oikeasti semmoinen asia, mitä juuri he haluaisivat, vaan asiassa on joitain heitä viehättäviä asioita, muttei kuitenkaan tarpeeksi.

[/quote]

Miten vaihdat vanhemman elämän lapsettomaan elämään? Eipä onnistu, vaikka vapaa hedonistin elämä olisi kuinka iso prioriteetti. Muista esimerkeistäsi olen samaa mieltä. -4

[/quote]

Jos mulle hedonismi olisi prioriteetti, niin olisin sitten jättänyt lapset hankkimatta. Ajatella.

[/quote]

Nimenomaan. Mutta esimerkkisi ova laadullisesti aivan erilaisia kuin lapsettomuus. Moottoripyörän kadehtiminen on helppo ohauttaa olankohautuksella, koska lähes kaikki voivat moottoripyörän hankkia, jos he sellaista mielivät. Kuitenkin vanhempi ei voi muuttua enää lapsettomaksi, vaikka kuinka toivoisi. Lapsettomuuden kadehtimisesta ei voi siis suoraan päätellä, ettei ihminen oikeasti haluaisi olla lapseton. Itse asiassa on selvää, että maailmaan mahtuu monta vanhempaa, joka olisi mieluummin jättänyt lapset tekemättä, jos saisi uuden mahdollisuuden. -4

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:54"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:38"]

Lapselliset yleensä vähän säälivät lapsettomia ja sitä että he missaavat monia ihania juttuja elämässään.

[/quote]Mitä ihania juttuja me lapselliset sitten "missaamme"? -4

[/quote]

Jos tarkoitat, että mitä te lapsettomat missaatte, niin tietenkin sen ihmeen, kun oma lapsi kasvaa ja kehittyy ja millaista läheisyyttä tuntee lapsen kanssa. Ei sitä tarvitse kaikkien hauta, mutta jos ei ole omia lapsia, niin totta kai sen missaa. Samoin kuin missaa kokemuksen vaikkapa täydellisestä omistautumisesta uskonnolle, jos ei ole joku askeettierakko/nunna ja niin edelleen. En mäkään halua askeettierakoksi, mutta kyllähän mä sen kokemuksen missaan.

[/quote]

Okei, no tuossa merkityksessä tietysti jää noista asioista paitsi. Itse ajattelen paitsi jäämisen tarkoittavan sitä, ettei saa jotakin, mitä toivoisi tai pitäisi hyvänä. Minulle lapsen kasvun seuraaminen ja läheisyys ovat negatiivisia asioita, joten ihan mielelläni olen kokematta niitä. -4

[/quote]

Totta kai kehittyminen ja läheisyys ovat negatiivisia asioita. Sinä et halua lapsia, eikä tarvitsekaan haluta, mutta tuollaisten asioiden nimeäminen negatiivisiksi kielii siitä, että et oikein osaa tarkastella asioita muista näkökulmista kuin omastasi. Mä ymmärrän hyvin, miksi joku ihminen ei halua lapsia, koska onhan lapsissa hirveästi työtä ja vastuuta ja joutuu tinkimään omastaan, mutta tuollainen kommentointi tuntuu kyllä hirveän lapselliselta. Siltä, että pitää olla niin hirveän jyrkästi omaa kantaa, ettei edes sekunniksi voi pysähtyä kuvittelemaan, mitä ne tunteet mahtavat olla, mitä vanhemmat ja isovanhemmat kokevat lapsistaan, ja todeta, että jos ne omalle kohdalle sattuisivat, ne olisivat varmasti ihan mukavia.

Se on kohteliaisuus!

Minä huudahtelen kadehtivani ystävän uutta keittiötä, toisen uskomatonta viherpeukaloa ja miten hän saa puutarhansa kukoistamaan. Olen jopa tunnustanut kadehtivani ystäväni miestä hänen remonttitaitojensa tähden ja toisen autoa, jossa on hienoja ominaisuuksia.

Kateutta on kahta laatua, sitä että toivoo samaa itselleen tai sitten sitä ilkeää, jossa toivoo toiselta pois sen hyvän mitä hänellä on.

Salaisesti hieman säälin lapsettomia. He, ainakin tällä palstalla avautuvat, vaikuttavat pinnallisilta ontoilta ihmisiltä, jotka turhaan hakevat sisältöä tyhjään elämäänsä.

Heitä odottaa yksinäinen vanhuus ja heiltä jää kokematta se ainutlaatuinen luottamus ja rakkaus, jota voi saada vain omalta lapselta (adoptoidulta tai biologiselta).

Se on surullista.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:00"]

Siltä, että pitää olla niin hirveän jyrkästi omaa kantaa, ettei edes sekunniksi voi pysähtyä kuvittelemaan, mitä ne tunteet mahtavat olla, mitä vanhemmat ja isovanhemmat kokevat lapsistaan, ja todeta, että jos ne omalle kohdalle sattuisivat, ne olisivat varmasti ihan mukavia.

[/quote]

Minusta on kylläkin aika kapeakatseista olettaa, että nuo asiat aiheuttaisivat kyllä kaikille mukavia tunteita. -ap

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:37"]

No. Minulle on sanottu, että vitsit kun olen kateellinen siitä, että te asutte maalla. Tai vitsit että olen kateellinen siitä, että sulla on moottoripyöräkortti ja prätkä. Miksi nämä ihmiset eivät sitten tee kuin minä, miksi he vain ilmaisevat kateutensa? No, olisko siksi, ettei asia ole heille prioriteetti tai oikeasti semmoinen asia, mitä juuri he haluaisivat, vaan asiassa on joitain heitä viehättäviä asioita, muttei kuitenkaan tarpeeksi.

[/quote]

Miten vaihdat vanhemman elämän lapsettomaan elämään? Eipä onnistu, vaikka vapaa hedonistin elämä olisi kuinka iso prioriteetti. Muista esimerkeistäsi olen samaa mieltä. -4

[/quote]

Jos mulle hedonismi olisi prioriteetti, niin olisin sitten jättänyt lapset hankkimatta. Ajatella.

[/quote]

Nimenomaan. Mutta esimerkkisi ova laadullisesti aivan erilaisia kuin lapsettomuus. Moottoripyörän kadehtiminen on helppo ohauttaa olankohautuksella, koska lähes kaikki voivat moottoripyörän hankkia, jos he sellaista mielivät. Kuitenkin vanhempi ei voi muuttua enää lapsettomaksi, vaikka kuinka toivoisi. Lapsettomuuden kadehtimisesta ei voi siis suoraan päätellä, ettei ihminen oikeasti haluaisi olla lapseton. Itse asiassa on selvää, että maailmaan mahtuu monta vanhempaa, joka olisi mieluummin jättänyt lapset tekemättä, jos saisi uuden mahdollisuuden. -4

[/quote]

Mä oon kyllä ihan täysin eri mieltä sun kanssasi tuosta asiasta. Tuntuu, että sulla on jostain syystä kova tarve kuvitella, että lapsia hankkineet olisivat sulla hirmu kateellisia. Miksi? Miksi tunnet noin suurta tarvetta peilata omaa elämääsi lapsiperheellisten kautta? Jos lapsiperheen asiat eivät kiinnosta, miksi ne mietityttävät noin paljon?

Yrität kovasti korostaa sitä, että jotkut vanhemmat kadehtivat sinua.

Miesystäväni jätti naisystävänsä, joka oli neljän lapsen äiti. Ei kestänyt sitä kakaroiden melskaamista. Olen lapseton, omasta vapaasta tahdostani. Mies viihtyy luonani, kun on rauhallista.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:00"]

Siltä, että pitää olla niin hirveän jyrkästi omaa kantaa, ettei edes sekunniksi voi pysähtyä kuvittelemaan, mitä ne tunteet mahtavat olla, mitä vanhemmat ja isovanhemmat kokevat lapsistaan, ja todeta, että jos ne omalle kohdalle sattuisivat, ne olisivat varmasti ihan mukavia.

[/quote]

Minusta on kylläkin aika kapeakatseista olettaa, että nuo asiat aiheuttaisivat kyllä kaikille mukavia tunteita. -ap

[/quote]

Minusta on aika kapeakatseista, ettet edes yritä ymmärtää, mitä minä kirjoitin. No, mä luulen, että olen aika usein törmännyt sun kirjoituksiisi tällä palstalla, eikä kyvyttömyystesi ymmärtää ja keskustella asioista muuta kuin omasta näkövinkkelistäsi tule varsinaisesti yllätyksenä. Mutta jatka toki tätä lapsiperheasian pohtimista (varmasti kommentoit tähän, että tämä on ensimmäinen avaamasi keskustelu aiheesta...). En kyllä ymmärrä, mitä siitä saat, kun lapset ja lapsiperheet eivät sua kiinnosta, mutta ehkä se käy ajankulusta.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:29"]

Antakaa anteeksi provosoiva otsikko. Mutta lapsettomana perheenä olen huomannut, että kaikki ystävät, joilla on lapsia, kadehtivat elämäämme. Matkustelemme paljon ja harrastamme ja olemme hyväpalkkaisissa töissä. Saamme kuulla jatkuvasti, kuinka meille ollaan kateellisia, kun pääsemme sinne ja tänne.

Elämä on valintoja. Ehkäisy on olemassa. Lapsia ei ole pakko tehdä. Siksi en ymmärrä tätä kadehtimista.

[/quote]

justhan täällä oli tämä sama aloitus. Tylsä elämä?

lapsellinen pariskunta voi myös olla hyvä palkka-asiassa töissä, matkustaa Ja harrastaa. Missä pullossa sut on kasvatettu? ;)

mies viihtyy luonasi kun on rauhallista. mieli saattaa muuttua, toivon ettei sitten ole sinun kohdallasi liian myöhäistä hankkia lapsia. oma miehesi voi saada myöhemminkin omia lapsia. ja adoptiolapsia saa vain tiettyyn ikään asti. toisaaalta nuorena jaksaa paremmin kaikin puolin.

Kyllä mä ainakin saatan joskus lapsettomille kavereilleni ihan puolivitsillä sanoa että: "Voi että ku oon kade ku sä voit vaan tulla ja mennä vielä miten haluat", mutta siitä huolimatta en mistään hinnasta vaihtaisi perhe-elämääni lapsettomaan elämään. Tullessani raskaaksi hieman kyllä säikähdin että tähänkö se nuoruus ja kaikki hauska loppuu, mutta nyt olen tajunnut etten enempää olisi voinut väärässä olla. Päinvastoin, elämä on paljon rikkaampaa ja olen todella ylpeä ja onnellinen siitä, että saan olla nuori äiti. Tätä en kuitenkaan lapsettomille kavereilleni jostain syystä sano heidän kertoessa menoistaan. Kai haluan jollain tapaa myötäelää ja olla onnellinen ystäväni puolesta hänen kertoessaan esim. tulevasta risteilystään. 

mikäs mä olen sitten jos en äiti? :) minulla on ystävinä sekä lapsettomia että lapsellisia (hah..) ihmisiä, enkä ole kadehtinut lapsetonta elämää vielä 14 vuoteen. Minulla on edelleen ollut omat juttuni ja olen saanut tehdä sitä mitä haluan, yhdessä ja yksin. Mutta pääosin olen aina ollut sellainen muista huolehtiva kotihiiri enkä juurikaan niin menevä kuin nämä lapsettomat, enkä tarpeeksi itsekäs nauttiakseni pelkästä omasta rauhasta. luulen että olen vain aina ollut ideaalinen tähän hommaan ja niin se onkin, nautin perhe-elämästä enemmän kuin nautin elämästä ennen tätä eli lapsettomasta ajasta. :) tärkeintä on tehdä päätöksiä jotka tekevät onnelliseksi.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 14:32"]

Samoja kokemuksia. Minulle on ihan suoraan sanottu, että vitsit kun olen kateellinen teidän parisuhteesta ja vapaudesta. Mitäpä tuohon osaa sanoa muuta kuin "kiitos kohteliaisuudesta"?

[/quote]

Varmaan odottavat vastaukseksi, että vitsit mä olen kateellinen teidän ihanista pikku pellavapäistä jotka viisastelevat ja hylkäävät teidän vanhainkotiin? :D

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:01"]

Salaisesti hieman säälin lapsettomia. He, ainakin tällä palstalla avautuvat, vaikuttavat pinnallisilta ontoilta ihmisiltä, jotka turhaan hakevat sisältöä tyhjään elämäänsä.

Heitä odottaa yksinäinen vanhuus ja heiltä jää kokematta se ainutlaatuinen luottamus ja rakkaus, jota voi saada vain omalta lapselta (adoptoidulta tai biologiselta).

Se on surullista.

[/quote]

Yksinäinen vanhuus odottaa sitä vanhempaakin, jonka lapset aikuistuttuaan hylkäävät hoitokotiin ja käyvät kerran vuodessa väkisin katsomassa.

Ei mutta vakavasti puhuen, aika itsekästä tehdä lapset siksi ettei kestä olla yksin vanhana. Et siis rakastakaan lapsiasi ehdoitta, vaan he ovat sinulle hyödyke?

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 15:06"]

Miesystäväni jätti naisystävänsä, joka oli neljän lapsen äiti. Ei kestänyt sitä kakaroiden melskaamista. Olen lapseton, omasta vapaasta tahdostani. Mies viihtyy luonani, kun on rauhallista.

[/quote]

Vaikuttaapa miehesi varsinaiselta saaliilta...jos tilanne olisi mennyt toisinpäin, olisit täällä muiden joukossa vaatimassa itsekkään lapsensa hylänneen äidin päätä vadille.

Niinpä, elämä on valintoja täynnä. Mutta oman työni kautta olen myös nähnyt kuinka toisten omaiset vierailee, huolehtii ja kuinka heille soitellaan, vieraillaan kerran viikossa/syntymäpäivinä, mutta itse en ainakaan halua olla se, jonka luona sitten vanhana ei kukaan käy ja ainut asioista huolehtiva ihminen on se kahdeksasta neljään istuva edunvalvoja, joka ei tiedä asiakkaistaan kuin nimen ja pankkitilin saldon.