Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi lapsen, minä en, erohan siitä tuli
17.12.2021 |
En nyt tiedä, mitä tällä aloituksella haen, mutta olen erosta niin rikki. Meillä molemmilla on kaksi lasta aiemmista suhteista ja olemme nelikymppisiä. Mies halusi kovasti lapsen, mutta minä en ollut enää niin innokas. Varsinkin kun miehellä oli toistuvia rahaongelmia ja edellisenkin vaimon kanssa on ollut hirveät taistelut elareista ja kuka maksaa ja mitä. Kaiken lisäksi miehellä on tosi epäsäännölliset työajat ja tiedän, että hän ei olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin ja olisin kuitenkin joutunut hoitamaan lapsen todella pitkälti yksin. Emme siis edes asuneet yhdessä ja olin todella epäuskoinen, että mies pystyisi sellaiseen perhe-elämään, jota uusi lapsi vaatisi. Olen selittänyt hänelle tuhansia kertoja, että tähän tilanteeseen ei mitenkään voi tehdä lasta ennen kuin nämä asiat näyttävät edes jotenkin olevan tasapainossa ja hallinnassa. Olen myös kysynyt moneen kertaan, miten hän ajattelisi, että se toimisi, niin hän ei vastaa mitään muuta kuin että kyllä asiat sitten aikanaan järjestyvät.
Nyt mies sitten jätti minut ja sanoo syyksi, että haluaa sen lapsen eikä sitä minun kanssani tule saamaan. Olen ihan rikki enkä voi ymmärtää miehen järjenjuoksua. Onhan tuo tavallaan hyvä syy eroon, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mutta en ihan oikeasti ymmärrä vieläkään, millainen se hänen toiveensa lapsesta oli. En ymmärrä, miten hän kuvittelee, että lapsi tekee hänen elämänsä onnelliseksi, kun nytkään ei ole vapaa-aikaa eikä rahaa mihinkään. Milloin ja millä rahalla hän aikoo sen lapsen hoitaa ja kasvattaa. Kaiken lisäksi kuviossa on jo neljä lasta, joiden elämä mullistuisi myös uuden lapsen myötä täysin.
Ero on todella kipeä asia ja haluaisin jotenkin vain selittää hänelle, että hänen unelmassaan ei ole mitään järkeä. Vai olenko itse jotenkin hullu, kun en näe tuossa hänen unelmassaan mitään hyvää vaan ainoastaan suuren painolastin, joka ennen pitkää joka tapauksessa johtaisi eroon? Olisin ehkä voinut tehdäkin vielä lapsen, mutta taloudellinen tilanne ja aiemmat lapset olivat minulle suurin syy siihen, että en pysty sitä vaihtoehtoa edes ajattelemaan.
Ja tässä vaiheessa jo pyydän, että ei tultaisi mitätöimään ja haukkumaan tätä suhdettamme ja vihjailemaan, että mies kuitenkin on pettänyt jo kauan ja on ties mikä roisto. Olen tarpeeksi rikki tässä jo muutenkin niin haluaisin vain selkeyttää ajatuksiani tähän lapsiasiaan liittyen.
Kommentit (162)
Hienoa, jos pääset eroon tuollaisesta. Miehellä voi olla narsistisia piirteitä ja haluaa vain elättäjän itselleen sinusta, kun et lapsen takia haluaisi erota. Jos ei pysty maksaa entisiäkään elareita niin on tosi suuri taloudellinen riski tehdä lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sinun tarvitse hänen unelmaansa sen kummemmin kritisoida tai selittää hänelle sen älyttömyyttä. Hän saa tavoitella elämässään ihan mitä haluaa, iippumatta siitä kuinka älytöntä tai älykästä se muiden mielestä on. Se voi satuttaa, mutta se on hyvä tajuta. Te ette vain halunneet samaa asiaa. Sure surusi ja siirry eteenpäin.
Niin, mutta ajattelen tässä nyt omalta kohdaltani, että tuntuu todella epäreilulta, että minut jätetään jonkun utopian takia. Juu, ehkä hän saattaa löytää jonkun naisen, joka tekee lapsen noin vain mistään välittämättä, mutta en vain kykene näkemään, että kukaan oikeasti olisi onnellinen tuollaisessa tilanteessa ainakaan pitkään. Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
Ajattelutapanne ja ehkä elämänkatsomuksenne muutenkin ovat kovin erilaiset, ja erityisesti noin tärkeässä asiassa. Miehesi elää sinun mukaasi utopiassa, ja voi ollakin. Se on yhtä oikeutettu tapa elää kuin se, että sinä mietit pidemmälle syitä ja seurauksia punniten. Heinäsirkka ja muurahainen.
Jos mies ei suostuisi olemaan ilman yhteistä lasta, varmaankin naisena itse olisin eronnut hänestä. Voimia.
sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
Ihan totta, että mies jonkun toisen kanssa saada lapsen. Kun vaan löytää yhtä vastuuttoman ja impulsiivisen naisen kuin hän (tai sitten naisen, jolla on niin paljon omaisuutta, että miehen raha-ongelmat eivät enää paina sen rinnalla). Mielestäni ap teki kuitenkin vastuullisen päätöksen, kun päätti olla hankkimatta epävakaaseen tilanteeseen lasta. Hyvä ap!
Sen siitä saa, kun ei oikeasti kuuntele mitä toinen sanoo (ja haluaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olikohan miehellä taka ajatus että uusi lapsi vähentää elatusmaksujen määrää exälle.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kommentoijille. Olen tässä miettinyt pääni puhki, olenko jotenkin tyhmä, kun raha-asiat ja aiemmat lapset painoivat minulle vaakakupissa enemmän kuin uusi lapsi. Jotenkin mies sai sen kuulostamaan siltä, että keksin vain turhia tekosyitä ja että on ihan normaalia hankkia lapsia tuollaisessa tilanteessa. Ja tietysti itsekin olen tässä niin sekaisin, että alan epäilemään itseäni.
Olen ollut elämässäni aikamoinen kynnysmatto, joten tässä tapauksessa olen kyllä todella tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että pidin pääni tässä lapsiasiassa. Tai en tiedä, onko se nyt mikään ylpeilyn aihe, mutta ilmeisesti on olemassa ihmisiä, jotka olisivat lapsenkin tehneet "pelastaakseen" suhteen. Ainakaan en kuulu siihen porukkaan.
Monet sanovat, että on hyvä, että pääsin tuollaisesta miehestä eroon. Varmasti objektiivisesti katsoen näin onkin, mutta itse en ole vielä siinä vaiheessa, että osaisin ajatella noin. Edelleen toivon, että olisi jotkut taikasanat, joilla saisin miehen ymmärtämään, että meidän suhteemme on parempi kuin se olematon hattara.
Tuo olemattomasta toivosta kiinni pitäminen kuuluu eron alkuvaiheeseen. Sitten pikku hiljaa sitä alkaa hyväksyä eron. Sure ihan rauhassa, anna itsellesi aikaa. Mutta pysy lujana päätöksessäsi, että epävakaaseen tilanteeseen ei tehdä lasta. Se oli oikea päätös ja saat olla ihan syystäkin siitä ylpeä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ajattelee, että kun elämässä menee huonosti ja on huono olo itsensä kanssa, parisuhteen löytäminen korjaisi kaikki ne ongelmat. No, pienen osan ehkä korjaakin ja olo paranee hetkeksi, mutta sittenhän ne omat ongelmat tulee myös parisuhteen ongelmiksi ja pahimmillaan kertautuvat, kun alun huuma on ohi. Minusta kuulostaa siltä että mies toistaa vastaavaa ajatusmallia, mutta parisuhteen tilalla on lapsen saaminen. Oikeasti pitäisi tehdä töitä oman itsensä kanssa mutta sitä ei uskalla myöntää vaan haetaan muista ihmisistä helpotusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Kannattaa tiedottaa että narsismi ja suuri määrä lapsia korreloivat keskenään. Miksi hän niitä lapsia haluaa niin monta? Onko oma lapsuudenperhe iso? Onko hyvät geenit, joita haluaa siirtää? Mitä annettavaa hänellä on lapsille vai pönkittääkö lapsimäärä vain omaa egoa siitossonnina? Taloudellista annettavaa hänellä ei ole lapsille, entä tapaako edes entisiäkään? Mikä on motivaattori lasten hankintaan? Pitääkö edes aidosti lapsista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika raskas taakka olisi tuolla syntymättömällä lapsella - olla miehen elämän sisältö ja (kaikki) ilo.
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Huh huh, kuulostaa aika pahalta miehen vastaus kysymyksiisi, miten aikoisi asiat järjestää. Ei mitään suunnitelmaa, pikemminkin ongelmien kieltämistä.
Mielenkiintoista olisi tietää, millainen oli miehen panos nykyisten lastensa vauva-aikana. Miten silloin asiat "järjestyi"? Kun mikään ei kuitenkaan järjesty itsekseen, vaan jonkun on se työ tehtävä. Tässä asiassa olisi tosin kuultava paitsi miehen myös hänen ex-vaimonsa näkemys asioiden sujumisesta. Vaan eipä sillä kai ole väliä enää, kun teillä on jo ero tullut. Mutta sanonpa kuitenkin, että ap taisi tässä nyt väistää luodin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
Ihan totta, että mies jonkun toisen kanssa saada lapsen. Kun vaan löytää yhtä vastuuttoman ja impulsiivisen naisen kuin hän (tai sitten naisen, jolla on niin paljon omaisuutta, että miehen raha-ongelmat eivät enää paina sen rinnalla). Mielestäni ap teki kuitenkin vastuullisen päätöksen, kun päätti olla hankkimatta epävakaaseen tilanteeseen lasta. Hyvä ap!
Kiitos tästä! :) Nimenomaan tuo minua tässä jotenkin kieroutuneella tavalla lohduttaa, että mikäli joku hänelle sen lapsen sattuisi tekemään, tiedän, että sellainen nainen ei ole millään mittapuulla yhtä hyvä kuin minä olen ja se ei tule kuitenkaan päättymään hyvin. Vaikka itsetunto on aika pohjamudissa ja mietin jatkuvasti, miksi en kelpaa ja riitä miehelle, silti tiedän, että olen parempi kuin yksikään niistä, jotka tuohon kuvioon suostuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan miehellä taka ajatus että uusi lapsi vähentää elatusmaksujen määrää exälle.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
ap
Hmm, ei kyllä kuulosta siltä, että hän rakastaisi lapsiaan yli kaiken, jos tuollaisia puhuu ja tällä tavoin järjestää lasten elatusta ja muita asioita. Paljon puhetta, vähän villoja.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kommentoijille. Olen tässä miettinyt pääni puhki, olenko jotenkin tyhmä, kun raha-asiat ja aiemmat lapset painoivat minulle vaakakupissa enemmän kuin uusi lapsi. Jotenkin mies sai sen kuulostamaan siltä, että keksin vain turhia tekosyitä ja että on ihan normaalia hankkia lapsia tuollaisessa tilanteessa. Ja tietysti itsekin olen tässä niin sekaisin, että alan epäilemään itseäni.
Olen ollut elämässäni aikamoinen kynnysmatto, joten tässä tapauksessa olen kyllä todella tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että pidin pääni tässä lapsiasiassa. Tai en tiedä, onko se nyt mikään ylpeilyn aihe, mutta ilmeisesti on olemassa ihmisiä, jotka olisivat lapsenkin tehneet "pelastaakseen" suhteen. Ainakaan en kuulu siihen porukkaan.
Monet sanovat, että on hyvä, että pääsin tuollaisesta miehestä eroon. Varmasti objektiivisesti katsoen näin onkin, mutta itse en ole vielä siinä vaiheessa, että osaisin ajatella noin. Edelleen toivon, että olisi jotkut taikasanat, joilla saisin miehen ymmärtämään, että meidän suhteemme on parempi kuin se olematon hattara.
Ei, kun olet järkevä ihminen, kun otit vakavasti rahahuolet, ja oman jaksamisesi rajat. Voit todellakin olla ylpeä itsestäsi, että et lähtenyt miehelle synnytyskoneeksi.
Fakta on se, että kaikista lupauksista huolimatta se päävastuu lapsesta on vähintään 85%:ssa tapauksista naisella. Ja exäsi kaltaisten miesten tapauksessa se vastuu (ei ainoastaan päävastuu, vaan ihan koko vastuu) lapsesta on yli 99% naisella.
Tai sitten mies löytää unelmiensa naisen, saa lapsen hänen kanssaan ja on ikionnellinen loppuikänsä.
Näitä asioita kun ei kukaan voi tietää ennakkoon.
Mutta jos sua helpottaa, ajattele asiasta just niin kuin ajattelet. Sekin voi toki pitää paikkansa.
Oikea päätös sinulta ja ole ylpeä itsestäsi että pidit pääsi etkä lähtenyt miehen mieliksi tekemään mitään mikä ei tunnu oikealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan miehellä taka ajatus että uusi lapsi vähentää elatusmaksujen määrää exälle.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
ap
OHHOH! 12-13v on juuri se ikä, missä isä, jos on oikeasti lasten elämässä mukana, alkaa olla lapsille se tärkeämpi vanhempi. Tämä siis on ainakin meillä tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sinun tarvitse hänen unelmaansa sen kummemmin kritisoida tai selittää hänelle sen älyttömyyttä. Hän saa tavoitella elämässään ihan mitä haluaa, iippumatta siitä kuinka älytöntä tai älykästä se muiden mielestä on. Se voi satuttaa, mutta se on hyvä tajuta. Te ette vain halunneet samaa asiaa. Sure surusi ja siirry eteenpäin.
Niin, mutta ajattelen tässä nyt omalta kohdaltani, että tuntuu todella epäreilulta, että minut jätetään jonkun utopian takia. Juu, ehkä hän saattaa löytää jonkun naisen, joka tekee lapsen noin vain mistään välittämättä, mutta en vain kykene näkemään, että kukaan oikeasti olisi onnellinen tuollaisessa tilanteessa ainakaan pitkään. Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
Kaikella rakkaudella, mutta mies vaikuttaa aika yksinkertaiselta ja henkisesti epätasapainoiselta. Ihan varmasti teit oikean valinnan että et alkanut tuollaiselle huithapelille tekemään mitään keski-iänkriisivauvaa. Vaikka sydämesi in nyt särkynyt, niin kyllä se siitä vielä paranee ja todennäköisesti joksus vielä mietit, että miksi ihmeessä edes olit hänen kanssaan.
Olikohan miehellä taka ajatus että uusi lapsi vähentää elatusmaksujen määrää exälle.