Lue keskustelun säännöt.
Varastitko sinä sormukset Stockan vauvanhoitohuoneesta?
26.03.2015 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015032619422962_uu.shtml
Keskiviikko oli huono päivä helsinkiläiselle Nona Schaumanille, 26.
- Tänään kävi itselle todella suuri kämmi, sellainen, jota en uskonut koskaan tapahtuvan, hän kirjoitti Facebook-viestissään.
Schauman oli ostoksilla Stockmannilla. Hän meni noin puolen päivän aikaan vaippaikäisen tyttärensä kanssa tavaratalon kuudennen kerroksen lastenhoitohuoneeseen, ja otti vaipanvaihdon ajaksi sormistaan kaksi sormusta. Toinen niistä oli Schaumanin suvun aatelissormus, jonka hän sai taannoin syntymäpäivälahjaksi isältään. Sormuksen mukana hän sai kortin, jossa isä toivoi tyttären pitävän sormuksesta hyvää huolta. Sormus on kulkenut suvussa pitkään, sillä Nonan isoisä antoi sen aikoinaan lahjaksi vastavihitylle vaimolleen vuonna 1942. Sormus voi olla tuotakin vuotta paljon vanhempi.
- En tiedä, minkä ikäinen sormus on.
Pettymys isälle
Jatkaessaan ostoksia tavaratalossa Nona huomasi kauhukseen sormuksen kadonneen.
- Olin Herkussa, kun isä tuli mieleeni ja kosketin muka sormusta sormessani. Huomasin sen hävinneen ja juoksin yläkertaan.
Lastenhoitohuoneessa ei ollut kuitenkaan kumpaakaan sormusta.
- Laitoin ne saippuatelineen päälle, kun pesin vauvan peppua. En muistanut laittaa niitä takaisin sormeen, kun leikin tytön kanssa hoitopöydällä.
Nona kiittää Stockamannin henkilökuntaa, joka auttoi itkevää asiakasta kuuluttamalla sormuksista. Kukaan ei kuitenkaan vastannut tuomalla sormukset takaisin. Toinen niistä on Nonan rippilahja ja Kalevala-sarjasta.
- Neuvonnan rouvat kertoivat, että he eivät ole aiemmin kuuluttaneet kadonnutta omaisuutta.
Nona ei ole vielä kertonut isälleen tapahtuneesta.
- Vähän pelottaa, miten isä reagoi. En haluaisi tuottaa pettymystä 72- vuotiaalle, Nona kertoo ja sanoo, että sormuksella on valtava tunnearvo.
Kultaisessa sormuksessa on ovaalinmuotoinen vaakuna ja kaiverruksena sekä Nonan isovanhempien hääpäivä että vuosi, jona Nona sai sormuksen syntymäpäivälahjaksi.
Valvontakuvat tallessa
Valvontakameran kuvista näkyy, että vauvanhoitohuoneeseen meni Nonan jälkeen ainakin yksi nuori äiti lastensa kanssa. Nona toivoo, että se henkilö, joka otti sormukset talteen, toimittaisi ne Stockmannin neuvontaan kirjekuoressa, jossa lukee hänen nimensä.
- Hän voi tehdä sen nimettömänä. Aatelissormus on tärkein perintö isältäni. Olen itkenyt koko eilisen päivän ja toivon vain, että saan sormuksen takaisin.
Nona kertoo, että sormuksella ei ole suurta rahallista arvoa, eikä sukusormusta ole helppo myydä eteenpäin.
Nona kertoo olevansa hyvin päättäväinen ja tekevänsä kaikkensa sormusten palauttamiseksi. Siksi hän tekee tapahtuneesta rikosilmoituksen. Sormusten katoamisen jälkeen hän on laittanut tiedon niistä useaan Facebook-ryhmään.
- Olen aivan äimänkäkenä siitä, miten auttavaisia ihmiset ovat. Aivan tuntemattomat ovat jakaneet viestiä ja halunneet auttaa, hän kertoo ilahtuneena ihmisten myötätunnosta.
Kommentit (366)
No huhuh, täytyy olla heikkolahjainen, jos minkään valtakunnansormusta ottaa sormestaan ja laittaa yleisessä wc:ssä jonkin saippuatelineen päälle. Isäpappaa käy vähän sääliksi, ei mukava kuultavaa hälle :-((
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 02:09"]
Jännä kuulla vanhasta "tutusta" näin. Enpä kommentoi muuta kuin että Nona kävi Alppilassa samaan aikaan koulua kanssani ja oli yksi pahimpia pissiksiä silloin. Oli ylimielinen ja hengasi bilettäjäporukan kanssa halveksien muita. Joten sallinette sen, etten ole kovin pahoillani tästä tapauksesta
[/quote]
Juu, uskotaan. Tai sitten sinä olit koulun pahin koulukiusaaja, joka keksi silloin perättömiä juttuja tutuista ja tuntemattomista ja jatkaa samaa edelleenkin. Tämä väite on yhtä uskottava kuin omasikin.
Ihan turhaa julkisuutta!
Minulle on käynyt aivan samoin.
Sain hääsormuksekseni isoäidiltäni paksun jalokivellisen suvussa kulkeneen kultasormuksen.
Menin sitten kerran Helsingin keskustassa suosittuun ravintolaan, otin vessassa sormuksen pois käsien pesun ajaksi ja laitoin saippuatelineen päälle.
En ehtinyt astua kuin muutaman askeleen vessan ulkopuolelle, kun muistin sormukseni.
Kun palasin vessaan, sormus oli jo viety!
Aikaa oli kulunut alle minuutti, mutta pitkäkyntinen oli jo huomannut ison kultasormuksen ja vienyt sen!
Isku oli todella kova, varsinkin kun isoäitini, jolta sormuksen sain, oli menehtynyt hiljattain.
Ei kuitenkaan olisi tullut mieleenikään lähteä kampanjoimaan sormuksen palauttamiseksi tai edes ilmoittaa poliisille.
Mennyt mikä mennyt, eikä sitä mistään enää saa takaisin. Eikä poliisikaan voi tehdä mitään. Mahdoton tehtävä heillekin. Näin ajattelin ja nielin kiukun ja raivon kyyneleeni.
Näin kannattaisi tämänkin tytön tehdä. No can do. Sormus EI TULE takaisin.
Täytyy olla hieman naiivi, jos kuvittelee varkaan antavan varastamansa tavaran takaisin kampanjoinnin avulla!
Ihmeellistä kohkaamista jostain aateluudesta. Aatelisia on nykyään kaikissa ammateissa. Ritarihuoneelle on kirjattu nykyaatelisille kaikenlaisia ammatteja. Postimiehestä, kampaajasta ja kalastajasta lähtien.
Kohkaatteko innosta, kun toimittaja Jyrki Koulumies tulee tv-ruutuun? Hänhän on aito aatelismies. Kuuluu Schulman-aatelissukuun, osa suvusta vain suomensi nimen Koulumieheksi.
Entä hihkutteko kateudesta, kun teatteriohjaaja Arto af Hällströmiä haastatellaan uusimmasta ohjauksestaan? Helppoahan se on aatelismiehen tehdä taidetta, kun on niin etuoikeutettu...
Kiristääkö kateus hermoja, kun aito aatelisnainen Laila Snellman - tuo J. W. Snellmannin lapsenlapsenlapsenlapsi - vilahtaa ruudussa tai seurapiiripalstalla?
Katsoitteko Idolsia pelkän aatelismiehen takia silloin, kun siellä oli Kim Kuusi päätuomarina? Hänhän on aito aatelinen, kuuluu Granfelt-aatelissukuun. Osa suvusta suomensi nimensä Kuuseksi.
Ja niin edelleen. Aatelisia on nykyään kaikissa yhteiskuntaluokissa ja ammateissa.
Oma lempiaateliseni on "Neljän tähden illallinen" -ohjelman kommentaattorikokki Roope. Oikeasti ikivanhaan aatelissukuun kuuluva vapaaherra Henrik Rehbinder.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on käynyt sama aurinkolasien kanssa. Unohdin sovituskoppiin, poistuin kaupasta. Meni max. 5 minuuttia kun tulin takaisin sovituskopille, lasit eivät enää olleet siellä. Ei tosin olleet edes kalliit lasit, mutta harmitti silti.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 02:34"]
Jostain syystä tämä "surullinen" uutinen sai minut hykertelemään tyytyväisenä. Joku ylimielinen ja etuoikeutettu aatelinen menetti sormuksensa ja itkee sen perään. Jos joku työtön jäisi auton alle ja ko. aatelinen näkisi sen, mahtaisiko hänellä tulla edes yhtä kyyneltä silmäkulmaan?
[/quote]
Kuule, ihminen itse ei voi yhtään mitään sille, onko hänet kuksinut tähän synkkään maailmaan Afrikan timo, Tiibetin jakinkasvattaja vai suomalainen lapsensa äidin saman tien jättävä aatelismies. Biologisen vanhemman tausta ei myöskään merkitse automaattisesti sitä, että kukaan olisi tai ei olisi automaattisesti ylimielinen tai etuoikeutettu. Heijastat siis vain omia pahantahtoisia asenteitasi ihmiseen, josta olet lukenut yhden tarkoitushakuisesti kirjoitetun lehtijutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 03:38"]
Isku oli todella kova, varsinkin kun isoäitini, jolta sormuksen sain, oli menehtynyt hiljattain.
Ei kuitenkaan olisi tullut mieleenikään lähteä kampanjoimaan sormuksen palauttamiseksi tai edes ilmoittaa poliisille.
Mennyt mikä mennyt, eikä sitä mistään enää saa takaisin. Eikä poliisikaan voi tehdä mitään. Mahdoton tehtävä heillekin. Näin ajattelin ja nielin kiukun ja raivon kyyneleeni.
[/quote]
Tuo on kyllä jo silkkaa tyhmyyttä. Ilmoittaminen kannattaa totta kai, parhaassa tapauksessa poliisit ovat ottaneet rosvon kiinni vaikka jo samana päivänä myymälävarkauden takia ja ihmettelevät, kenelle tarkastuksessa taskusta löytynyt sormus kuuluu...
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:00"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:28"]Auttaisikohan löytymään, jos lupaisi reilun löytöpalkkion? [/quote]Entä jos ei ole rahaa reiluun löytöpalkkioon? Silloinko saa löytäjä... ei kun varas pitää?
[/quote]
Löytöpalkkioon on aina löydyttävä varaa vähintään 10% löydetyn omaisuuden arvosta.
[/quote]
Sormuksen käypä hinta on 330 euroa. Sillä hinnalla samanlainen sormus on myyty Bukowskis'n huutokaupassa. Siitä summasta 10% on 33 euroa. Eiköhän sellainen summa löydy jokaiselta löytöpalkkioon. Myös tältä kotiäidiltä.
Löytöpalkkiohan on luvattu...
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 06:43"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 06:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 23:12"]
Olen itse aatelinen myös ja lapsena vanhemmat ja muut sukulaiset opettivat, että siitä ei ikinä, ikinä saa puhua. Näin anonyymisti sitä kehtaa, muuten ei. Kuten tämän jutun kommentit osoittavat: Suomessa ei kannata tuoda esiin, että on aatelinen, se herättää kummaa agressiota, vaikka täällä ei koskaan mitään maaorjuutta tms ollut.
[/quote]
Suomessa sen niin väliä, mutta Ranskassa asiasta ainakin kannattaa olla hiljaa.
[/quote]
Miten niin?
Ranskassahan oikein palvotaan naapurimaa Monacon prinsessoja, jotka asuvat Ranskan puolella Pariisissa.
Monacon prinsessat perheineen ovat hienointa mitä tietävät, kun omat kuninkaalliset puuttuvat.
Siellä ne aatelisarvot vasta ovatkin kunniassa. Samoin muualla Keski-Euroopassa.
[/quote]
Ai miten niin? Tiedätkö miksi Ranskassa oli vallankumous? Ranskailsaateliset ovat hiljaa sukunimiensä von-päätteistä ja syystä.
[/quote]
Tiedätkö itse, että Ranskassa on ollut sen vallankumouksen jälkeen kuningasvalta aika moneenkin kertaan? Tällä hetkellä Ranskassa meneillään 5. tasavalta. Sen vallankumouksen jälkeen oli 1. tasavalta, nyt viides. Siitä saa vähän osviittaa...
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 03:09"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 02:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:08"]
Mitähän tähän ny sanois..
[/quote]
Sormus on luultavasti Tillanderilla teetetty ja sen arvo on noin 5000 euroa tunnearvon lisäksi. Itse en kyllä ilkeäisi pitää aatelissormusta sormessani koska Suomen aateliset tuntevat hyvin toisensa ja tietävät miltä toistensa sormukset näyttävät.
[/quote]Eiköhän tuollaisen sormuksen voi halvemmallakin teettää jo olisi halunnut säästää isäpapan tunteita. Mutta kun ei voi vastustaa suuren draaman viehätystä. On se niin kamalaa kun oli oikea AATELISSORMUS jonka joku köyhä oli VARASTANUT. Jos Stockkalle menee niin saa kyllä syyttää itseään, eiköhän siellä varastele kaikki, mummot ja henkilökunta mukaanluettuina.
[/quote]
Tillander on ainoa oikea paikka tuollaisen sormuksen teettämiseen. Itse en edes ryhtyisi tekemään aatelissormusta tai sen kopioa koska tiedän niiden tekemisen olevan korvamerkitty Tillanderille.
Tässä ei ole nyt kysymys muusta kuin sormuksen tunnearvosta minun käsittääkseni. Tuo Bukowskin linkkeihin vahvistaa sen, että näköjään huutokaupastakin voi ostaa jollekin toiselle teetetyn aatelissormuksen. Itse en sellaista käyttäisi koska kokisin todella nolona jos minulta alettaisiin kysymään toisen suvun kuulumisia ja asioita.
[/quote]
Niinkö ne aatelissukujen jäsenet toimiva - kyselevät tuntemattomilta ihmisiltä suvun kuulumisia, kun vaan näkevät tutun suvun sormuksen?
[/quote]
Suomessa on 282 aatelissukua. VÄHÄN epäilen heidän tunnistavan kaikkia vaakunoita..aika faakiireja ovat jos näin on..
[/quote]
Oletkos kuullut Aateliskalenterista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 04:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 20:18"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 02:34"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 02:16"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 02:09"]Jännä kuulla vanhasta "tutusta" näin. Enpä kommentoi muuta kuin että Nona kävi Alppilassa samaan aikaan koulua kanssani ja oli yksi pahimpia pissiksiä silloin. Oli ylimielinen ja hengasi bilettäjäporukan kanssa halveksien muita. Joten sallinette sen, etten ole kovin pahoillani tästä tapauksesta [/quote] En salli. Ei tarvitse olla kateellinen vaikket oo aatelinen, vaan sivistymätön moukka. Ymmärrätkö miten arvokas se sille on kun se on aatelissormus? Itse et sellaista pääse ikinä edes näkemään.
[/quote]
Jostain syystä tämä "surullinen" uutinen sai minut hykertelemään tyytyväisenä. Joku ylimielinen ja etuoikeutettu aatelinen menetti sormuksensa ja itkee sen perään. Jos joku työtön jäisi auton alle ja ko. aatelinen näkisi sen, mahtaisiko hänellä tulla edes yhtä kyyneltä silmäkulmaan?
[/quote]
Pah.
Aatelilla ei ole mitään etuoikeuksia Suomessa. Ei ole ollut pitkälti yli sataan vuoteen.
Ja aatelinen voi olla työtön siinä missä ei-aatelinenkin. Ihan vahva korrelaatio on vaikkapa työttömyydellä ja silmien värillä kuin aateluudella ja työttömyydellä. Eli ei minkäänlaista korrelaatiota.
[/quote]
On heillä oikeus käyttää von-liitettä sukunimessään, mutta uuden nimilain myötä lapsilleen eivät saa enää antaa tuota liitettä.
[/quote]
Taas joku koulujakäymätön idiootti kommentoimassa.
Ei "von"-alkuliitettä anneta, vaan se on sukunimen osa!
Kaikki sukunimet ovat Suomessa suojattuja, eikä niihin voi lisäillä tai niistä poistaa mitään ilman maistraatin päätöstä nimenmuutoksesta!
"Von Rettig" on yksi sukunimi, joka periytyy jälkeläisille sellaisenaan.
[/quote]
Ainakin meidän lukion historianopettaja opetti, että lapsille tuo von-liite ei enää siirry vanhemmilta uuden nimilain mukaisesti, sillä se oli viimeinen jäänne aatelisista Suomen laissa ja se haluttiin poistaa. Eli von Rettigin lapset olisivat pelkkiä Rettigejä, vaikka vanhemmilla tuo liite säilyykin.
Suurin osa Suomen aatelisistahan ei tuota liitettä ole koskaan edes käyttänyt (esim Tavast ja Järnefelt)
[/quote]
Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain väärin tai sitten opettajasi oli idiootti. Von on saksaa ja tarkoittaa samaa kuin ruotsin af eli av, siis että henkilö on jostain paikasta/tilalta kotoisin. Esim. jos olisi "af Pyttis", niin suku olisi Pyhtäältä. Liite kuuluu nimeen sen osana, mutta kaikissa aatelisnimissä ei sitä tietenkään edes ole.
[/quote]
Taisi edellinen kirjoittaja lisätä opettajan juttuisinsa ihan vain saadakseen uskottavuutta. Ei kukaan historiaa vuosikausia yliopistossa lukenut ja maisteriksi valmistunut historian opettaja satuile moista hölynpölyä. Kirjoittaja on luullut, että näin asia on ja keksinyt sitten historian opettajan mukaan stooriin antamaan auktoriteettiä. Näinhän se menee...
[/quote]
Niin ja voisi vielä kysyä, että minkä ihmeen "uuden nimilain"? Nykyinen nimilaki tuli voimaan vuonna 1986 eli ei ole mikään uusi enää. Sitä ennen nimilakia uudistettiin joskus 1920-30-luvuilla.
Tämän "uuden" vuonna 1986 voimaan tulleen nimilain aikana on syntynyt jo aika monta -von tai -af-liitteellä varustettua aatelissukuun kuuluvaa lasta. Vanhimmathan ovat jo kolmekymppisiä.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 07:24"]Sormuksen löytänyt painelee autuaan tietämättömänä liikenteessä jännä vintagesormus sormessaan.
[/quote]
:DDD putosin tuolilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 09:33"]
Minäkin haluan aateliseksi, antakaahan linkkiä, mistä sen sormuksen voi ostaa.
[/quote]
Pokaa ja avioidu mieluummin aatelisen kanssa. Saat pikantteja yksityiskohtia sisustukseenne, esim. suvussa kulkeneita esineitä ja tauluja.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 10:28"]Täällä kyllä näkee kommennttien kautta millaisia järkkyjä susia jotkut toiset naiset ovat, muutama fiksu helmi vaan joukossa, jotka tietävät mikä on oikein ja mikä väärin.
On se kumma, ettei ihmiset osaa erottaa mikä on omaa ja mikä toisen Onko pakko pistää liiveihin kaikki minkä ilmaiseksi saa!
Toivottavasti varastaneen äidin jälkikasvu syö sormukset ja saa mahanpuruja.
[/quote] Siis samana päivänä kadonnut sormus voi olla vaikka kiireisen äidin keittiönpöydällä kun ajatteli viedä vasta seuraavana päivänä löytötavaratoimistoon. Tai pudonnut roskikseen..
Mua ainakin harmitti tuon naisen puolesta. Voisin kuvitella kuinka paljon itseäni surettaisi ja ottaisi päähän, jos olisin mennyt hukkaamaan vaikkapa vihkisormukseni. Onpa täälläkin katkeraa porukkaa, kun saadaan tyydytystä tällaisesta. Myös tuollaiset "öhö öhö oma vika" -tyyppiset kommentit on ihan totaalisen turhia, eihän sitä ole kukaan kyseenalaistanutkaan, että sormuksen katoaminen oli ihan oma moka. Varmaan jokainen joskus kämmää? Tuollaisen korun tunnearvo on mittaamaton, toivottavasti se nyt löytyisi vielä jostakin.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 03:38"]
Ihan turhaa julkisuutta!
Minulle on käynyt aivan samoin.
Sain hääsormuksekseni isoäidiltäni paksun jalokivellisen suvussa kulkeneen kultasormuksen.
Menin sitten kerran Helsingin keskustassa suosittuun ravintolaan, otin vessassa sormuksen pois käsien pesun ajaksi ja laitoin saippuatelineen päälle.
En ehtinyt astua kuin muutaman askeleen vessan ulkopuolelle, kun muistin sormukseni.
Kun palasin vessaan, sormus oli jo viety!
Aikaa oli kulunut alle minuutti, mutta pitkäkyntinen oli jo huomannut ison kultasormuksen ja vienyt sen!
Isku oli todella kova, varsinkin kun isoäitini, jolta sormuksen sain, oli menehtynyt hiljattain.
Ei kuitenkaan olisi tullut mieleenikään lähteä kampanjoimaan sormuksen palauttamiseksi tai edes ilmoittaa poliisille.
Mennyt mikä mennyt, eikä sitä mistään enää saa takaisin. Eikä poliisikaan voi tehdä mitään. Mahdoton tehtävä heillekin. Näin ajattelin ja nielin kiukun ja raivon kyyneleeni.
Näin kannattaisi tämänkin tytön tehdä. No can do. Sormus EI TULE takaisin.
Täytyy olla hieman naiivi, jos kuvittelee varkaan antavan varastamansa tavaran takaisin kampanjoinnin avulla!
[/quote]
Kuka s**tanan tahvanainen jättää sormuksiaan ylipäänsä yhtään mihinkään julkisilla paikoilla? Jos ne on aivan pakko ottaa sormesta välillä pois, tunkekaa ne nyt taskuun tai laukkuun tms.paikkaan, josta niitä ei voi unohtaa...
Tyhmästä päästä kun kärsii koko ruumis.
155 lisää vielä, että on tietenkin äärimmäisen ikävää, että hukkaa jotain itselleen tärkeää ja toivottavasti löytyy, mutta itse aiheutettu vahinko silti.
Ot, mutta kadonnutta sormusta minua ihmetyttää enemmän ko. aatelisen ikä! Naaman perusteellan nainen näyttää ennemminkin 36-vuotiaalta kuin 26... Huh.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:28"]Auttaisikohan löytymään, jos lupaisi reilun löytöpalkkion? [/quote]Entä jos ei ole rahaa reiluun löytöpalkkioon? Silloinko saa löytäjä... ei kun varas pitää?
[/quote]
Löytöpalkkioon on aina löydyttävä varaa vähintään 10% löydetyn omaisuuden arvosta.
[/quote]
Sormuksen käypä hinta on 330 euroa. Sillä hinnalla samanlainen sormus on myyty Bukowskis'n huutokaupassa. Siitä summasta 10% on 33 euroa. Eiköhän sellainen summa löydy jokaiselta löytöpalkkioon. Myös tältä kotiäidiltä.