Mitä tehdä purevalle koiranpennulle

Kokeile tarjota sukulaiselle tai kaverille.

Aika auttaa. Puruvaihe menee ohi murrosikään mennessä (noin vuoden sisällä) Paljon sallittua purtavaa pennulle (puruluita/ leluja/ kongeja/tekemistä ylipäätään. Ja muita koirakavereita, ne opettaa äkkiä pennulle sallitun hmpaidenkäytön rajan.

Pentu lopettaa aikanaan, kuuluu kehitykseen. 

Munkin koira oli pentuna tuollainen. Parin kuukauden päästä helpottaa. Voi kokeilla esim. että purressa ei saa yhtään huomiota.

Katso onko YouTube videoista jotain koulutusta näykkimiseen? En tiedä löytyykö? Tai googlaa sanat koiran näykkiminen.

Koiran  kuonoa puristetaan sivuilta poskista sisäänpäin  ja samalla sanotaan "ei". Tätä toistetaan.

Pennulle pitää kiljaista kimakasti aina kun se puree teitä.. Näin ymmärtää että teihin sattuu, muuten luulee käsillä huitomista leikiksi. Pennut ja koirat yleensäkin kiljaisevat kimeäsyi Itsekkin vastaavissa tilanteissa.

Testaappa kun leikit koiran kanssa käsin, että ni pistät pikkuisen turhan kovaa, koira kiljaisee ja lopetat heti. Sitten teet itse perässä kun koira puree kiellettyyn paikkaan.

Toimii.

Tuossa iässä koiranpennun ikeniä kutittaa, sillä hampaat ovat vaihtumassa. Tuo kaikki kuuluu pentuikään. Kyllä se sitten helpottaa, kun hampaat ovat vaihtuneet.

Pennulle tulisi tarjota erilaisia puruluita ja puruleluja. Ulkoilkaa paljon pennun kanssa, niin se ei sitten sisällä jaksa riehua niin paljon. Ja kärsivällisyyttä tietenkin tarvitaan.

Lihoiksi vaan.

Vierailija kirjoitti:

Pennulle pitää kiljaista kimakasti aina kun se puree teitä.. Näin ymmärtää että teihin sattuu, muuten luulee käsillä huitomista leikiksi. Pennut ja koirat yleensäkin kiljaisevat kimeäsyi Itsekkin vastaavissa tilanteissa.

Testaappa kun leikit koiran kanssa käsin, että ni pistät pikkuisen turhan kovaa, koira kiljaisee ja lopetat heti. Sitten teet itse perässä kun koira puree kiellettyyn paikkaan.

Toimii.

Lisäisin vielä että pentuvaiheessa ei kuitenkaan kannattaisi opettaa koiraa sohvalle. Asioiden, sisäsiisteyden ja koiran rakenteen tulee olla kunnossa ennen kuin kannattaa päästää sohvalle.

Eli leikit, riehumiset ym aina lattialla. Sitten kun alkaa yhteistyö toimiin, voi pyytää sohvalle, samalla koiran voi tarvittaessa myös pyttää sohvalta alas.

Ihan normaalia koiranpennuille. Ikenet kutiaa siihen asti kun hampaat vaihtuu, eli n vuoden ikään mennessä. Pakasta ruisleivän kantapaloja, porkkanaakin on kiva jyrsiä, saa ostettua myös puruleluja joita voi pakastaa. Älä huuda, alkaa vaan pelkäämään huutajaa. Vinkaise kovaa ja anna samantien sallittu purulelu. Koittakaa kestää, tulossa on kamala teini ikä, jos koiravauvan puremiseen ei osata suhtautua niin odotan kauhulla miten teini ajan kanssa käy.. Sitten näkee onko koulutettu yhtään.. Ja muuten, jos koira ottaa nätisti ranteen suuhun, se on sitä susiperimää ja kertoo kiintymyksestä.

Tuli sellainen mieleen, että onko koiranpentuni göntsäpötköjen syöminen teidän mielestä normaalia? Mä kun satun sitä harrastamaan lähes päivittäin.

Ap

Kaikki koiranpennut puree, se on ihan tavallaista ja oikeastaan niiden leikkiä. Niiden kuuluukin touhuta ja roikkua housunlahkeissa. Kyllä ne siitä rauhoittuu, mutta niitä täytyy aina kohdella lempeästi ja johdonmukaisesta. Ei saa löydä eikä läpsiä, vaikka puree ja roikkuu. 

Aikoinaan mun koira teki samoin tuon ikäisenä. Sain neuvon, että vettä suihkepullolla naamalle aina kun tuota tekee, niin oppii lopettamaan. Ei satu koiraa, mutta on epämiellyttävää. Sillä  päästiin näykkimisestä eroon.

Ensimmäinen vuosi on haastava: sisäsiistiksi opettaminen, yksinoloa harjoiteltava, puremisen lopettaminen - kyllähän se loppuu aikanaan, mutta se nyt vaan kuuluu siihen oraalivaiheeseen. Niinhän ne imislapsetkin vievät alle vuoden ikäisinä kaiken suuhunsa. 

Koiranpennun kasvatuksesta on oppaita vaikka millä mitalla - kirjastossa kannattaa käydä tsekkaamassa. Koiraa on pakko kouluttaa eli etsi lähistöltä toko-kurssi. Kysy vaikka eläinruokakaupasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pennulle pitää kiljaista kimakasti aina kun se puree teitä.. Näin ymmärtää että teihin sattuu, muuten luulee käsillä huitomista leikiksi. Pennut ja koirat yleensäkin kiljaisevat kimeäsyi Itsekkin vastaavissa tilanteissa.

Testaappa kun leikit koiran kanssa käsin, että ni pistät pikkuisen turhan kovaa, koira kiljaisee ja lopetat heti. Sitten teet itse perässä kun koira puree kiellettyyn paikkaan.

Toimii.

Lisäisin vielä että pentuvaiheessa ei kuitenkaan kannattaisi opettaa koiraa sohvalle. Asioiden, sisäsiisteyden ja koiran rakenteen tulee olla kunnossa ennen kuin kannattaa päästää sohvalle.

Eli leikit, riehumiset ym aina lattialla. Sitten kun alkaa yhteistyö toimiin, voi pyytää sohvalle, samalla koiran voi tarvittaessa myös pyttää sohvalta alas.

Tässä on vielä sekin puoli, että kun koira on alkuun lattialla ja vain omistaja sohvalla, koira ymmärtää paikkansa talossa ja pikkupennusta lähtien ei niin helposti ala vaatii johtajan pallia. Jos koiralle ei aseteta selkeitä rajoja tekemisten välissä, tulee siitä helposti ongelma koira mikä ei tiedä mitä siltä odotetaan ja kuka oikeasti lopulta määrää.

Et anna sen ottaa kiinni kertaakaan. "Ei" kimakasti. Ja pidät raajat poissa sekä sormet. Laita lelua suun eteen ja luuta, se tarraa siihen. Samalla voi silittää pari kertaa. Ranne ja jalkasuojat. Lisäksi sen ei ole pakko olla sohvalla koko aikaa, ettei putoa sieltä niskoilleen. Voi pehmustaa lattiaa ja pedit, laatikot jne. Koira etsii leikkikaveria ja siksi puree. Matalammalle saa myös sohvan viereen jonkun oman "sohvan" koiralle, jolloin kädet eivät ole haukkapalana. Ole määrätietoinen mutta kiltti.

Vierailija kirjoitti:

Tuli sellainen mieleen, että onko koiranpentuni göntsäpötköjen syöminen teidän mielestä normaalia? Mä kun satun sitä harrastamaan lähes päivittäin.

Ap

Kyllä monet koirat yrittää pienenä syödä kakkaakin. Hevosen kakkaa ainakin ja kissan pökäleitä, jos on kissalla hiekkalaatikko. 

Vierailija kirjoitti:

Koiran  kuonoa puristetaan sivuilta poskista sisäänpäin  ja samalla sanotaan "ei". Tätä toistetaan.

EI MISSÄÄN NIMESSÄ NÄIN. KOIRAA EI OPETETA KIVULLA, VAAN HERKUILLA, LEMPEÄSTI JA TOISTAEN. Siinä menee luottamus äkkiä ja sitä et takaisin saa.

Ei sille paljon voi, ne nakertaa lapsina vähän kaikkee,

jos on jotain tavaroita mihin et halua hampaanjälkiä niin ne pitää laittaa piiloon komeron ylähyllylle.