Lue keskustelun säännöt.
WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi
17.12.2021 |
Keksisin kyllä itse paljon paskempiakin duuneja kuin matematiikan tai fysiikanopettaja.
Ei tällainen "pula" olisi 80-90 luvulla käynyt mielessäkään.
Onkohan tämä ihan oikeasti näin?
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki fysiikassa, kemiassa ja matikassa menestyvät opiskelijat pyrkii lääkikseen. Miksi hakea opettajaksi jos hyvillä fysiikan arvosanoilla voi hakea hyväpalkkaiseksi lääkäriksi?
Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Itseäni ei lääkis, eikä toisaalta opettajanhommat kiinnostaneet yhtään. Päädyin sitten finanssialalle ja taloudellisesti tämä oli paras vaihtoehto näistä kolmesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.
Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?
Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.
Mikähän siinä lääkiksessä on niin ihanaa? En ymmärrä. Lääkärin ammattihan on suorittamista, ei mitään tutkimusta. Vähän niin kuin kaupan kassalla - toki palkka on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.
Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?
Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.
Mikähän siinä lääkiksessä on niin ihanaa? En ymmärrä. Lääkärin ammattihan on suorittamista, ei mitään tutkimusta. Vähän niin kuin kaupan kassalla - toki palkka on parempi.
Jep ja asiakkaitakin on joka lähtöön. Mukava paikata jonkun pultsarin otsaa, kun itseäkin oksettaa.
-Doc
Vierailija kirjoitti:
Tonni lisää palkkaa
Tonnin sijaan palkataan resurssia. Ei raha ratkaise, jos ei ole mahdollisuutta hoitaa työtänsä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nuori laskee 2arvosanaa huonommin kuin 20vuotta sitten.
Ja tämä on kä-ntynyt siten, että opettajan pitöisi tehdä taikatemput tai haukutaan huonoksi, kun oppilas ei opi. Tervetuloa alalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkän opettajauran salaisuus
Ja hän on opettanut lukiossa pääosan työvuosistaan ja ennen kuin taso romahti. Se siitä jutusta. Uutisarvo nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kankut paljaaksi ja voimaantumaan kirjoitti:
Miksi ihmeessä Yle julkaisee tuollaisen jutun? Itse ovat viime aikoina oikein rummuttaneet vain itsensä myymistä ja muuta vastaavaa. Ja jutuissa kehutaan kuinka kivaa ja helppoa se on ja rahaa saa enemmän kuin mistään. Olisivat nyt tyytyväisiä, että viesti on mennyt perille. Siis ettei ponnistelu, sivistävä opiskelu ja muu sellainen ole niin tärkeää, kun voi helpollakin päästä ja että estyneiden kalkkisten juttuja on höpinät sivistyksestä ja tärkeämpiin asioihin keskittymisestä. Että some, po.rno ja hu.oraaminen, siinä on kuulkaa tulevaisuus eikä missään nipottamisessa kaikkine matikoineen, fysiikoineen ja filosofioinen.
Mitä sä oikein selität?
Matemaattisten aineiden opettajat ovat pitkään rummuttaneet takaisin tasoryhmiä, joita ei vain palauteta, koska inkluusio. Missän ei ole opettajat sanoneet, että matikka, kemia ja fyssa ois helppoa, vaan pikemminkin sitä, että matikassa pitäisi yläkoulun ryhmät olla puolikkaita ja tasoryhmiä, koska aines on todella heikkoa nykyään ja paremmin pärjäävät eivät saa tasoistaan opetusta.
Tasoryhmiä ei ollut silloin, kun peruskoulu oli huipulla eli 80-luvulla. Ne ovat kaiku vanhasta oppikoulujärjestelmästä, jossa vanhempien status määräsi koulutuspolun. Riittää, että palautetaan luokallejäänti repertuaariin. Jos ei opi, ei saa peruskoulun päättötodistusta.
Ainakin 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa tasoryhmät olivat, koska itsekin opiskelen sellaisessa. Nehän purettiin vasta ihan hiljattain 10v sisään…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.
Lukion aineenopettajan pätevyys vaatii käsittääkseni että opetettavasta aineesta pitäisi olla aineopinnot tehtynä, mikä vaatii fysiikan ja matikan kohdalla aika poikkeuksellista matemaattista lahjakkuutta. Itse kirjoitin niin ikään pitkästä matikasta E:n ja kemiasta L:n, mutta en olisi mitenkään selvinnyt JYU:n matikan opinnoista tai fysiikan aineopinnoista kun opiskelin siellä kymmenisen vuotta sitten. Fysiikan peruskurssien tentit tuottivat jo tuskaa, koska niihin ei saanut ottaa Maolin kaavakirjaa mukaan ja kaikki matemattiset yhtälöt yms. piti siis osata ulkoa.
Pitää olla syventävät tai mitä ne nyt ikinä nykyä onkaan, laudatur-opinnot tehtynä ja aineopinnot sivuaineista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.
Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?
Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.
Mikähän siinä lääkiksessä on niin ihanaa? En ymmärrä. Lääkärin ammattihan on suorittamista, ei mitään tutkimusta. Vähän niin kuin kaupan kassalla - toki palkka on parempi.
Toi biokemisti oli jo opiskeluaikana jossain biolääketieteen tutkimusprojektissa mukana ja kiinnostui alasta siinä yhteydessä. Pääsi muuten heittämällä sisään pääsykokeilla. Muiden motivaatiosta en tiedä Aika pitkälti hän tuo ammatinvalinta on sattumaa ja arpapeliä kun mielikuvien perusteella nuoret hakeutuu opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan opettaja joka ei opeta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/05/matematiikan-opettaja-joka-ei-…
Itsekin totesi, hön ei osaa opettaa, joten sopii hyvin lukioon, jossa oppilaiden itseohjautuvuus toimii.
Voisi kokeilla peruskoulussa samaa ja irtisanoutua sen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Kermaperseilyä. Pari vuotta pakkasessa lapiohommissa niin alkaa lämmin sisätyö ja pitkät lomat kiinnostamaan.
Kiinnostais suakin vaan kun ei äly riitä. Koeta tarjeta niissä lapiohommissasi, tai hanki niitä, jos makaat sohvalla nauttien Kela Goldista, kuten suurin osa teistä persuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan opettaja joka ei opeta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/05/matematiikan-opettaja-joka-ei-…
Lukiossa jossa yleislinjan keskiarvo pitää olla 8 ja painotuksessa 9,5. Sieltä onkin hyvä kertoa, miten matikkaa pitää opettaa, kun oppilaiden itseohjautuvuus ja toimintakyky on toista kuin mitä suurimmassa osassa kouluja.
Tervetuloa Pekka Peura meille tänn eperuskouluun vuodeksi, jossa arvosanat alkavat matikasta numerolla 4. Kerro, miten luovut kaikesta arvioinnista ja ohjaat oppilaat luovaan ajatteluun matikassa. Täällä meillä kunei useampi kirjoita pitkää matikkaa, kuten Martinlaakson lukiossa, vaan useampi katsoo tiktokkeja ja miettii somejulkkiksen uraa kuin, että käyttäisi aivokapasiteettiaan matika. opiskeluun.
Minäkin voi tulla sinne Martinlaaksoon tai muualle hyvään lukioon kertomaan, miten itseohjautuvuus ja arvosanojen tavoittelu ohjaa oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.
Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?
Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.
Mikähän siinä lääkiksessä on niin ihanaa? En ymmärrä. Lääkärin ammattihan on suorittamista, ei mitään tutkimusta. Vähän niin kuin kaupan kassalla - toki palkka on parempi.
Lääkäritä tarvitaan aina ja lääkäreillä on aina töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.
Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?
Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.
Mikähän siinä lääkiksessä on niin ihanaa? En ymmärrä. Lääkärin ammattihan on suorittamista, ei mitään tutkimusta. Vähän niin kuin kaupan kassalla - toki palkka on parempi.
Lääkäritä tarvitaan aina ja lääkäreillä on aina töitä.
Ja vieläpä missäpäin maailmaa tahansa. Toki jotkut haluaa aidosti auttaa toisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kun pitkää matikkaa vaaditaan jopa silloin jos haluaa opiskelemaan vaikka historiaa niin sen valitsevat kaikki kynnelle kykenevät, lähtötaidoista riippumatta. Luokkakoot isoja ja ryhmässä myös porukkaa jolla ei ole kiinnostusta eikä perustaitoja.
No ei järjestä tietoakaan, jos historian opiskeluunkin tarvitaan mukamas pitkää matematiikkaa.
Ei sitä tarvita, mutta siitä saa parhaat pisteet ylioppilastutkintotodistuspohjaisessa opiskelijavalinnassa, yliopistojen pääsykokeista on pyritty luopumaan ja yliopistojen ylioppilaat pyritään valitsemaan ylioppilastutkinnossa menestymisen perusteella. Ei se matematiikan laaja oppimäärä ja laajan oppimäärän ylioppilaskoe ole välttämätön edellytys historian opiskelemiselle yliopistossa, eikä välttämättä edes riittävä, pelkällä matematiikalla vaikka se olisi laudatur pitkästä kokeesta ei pääse historiaan opiskelemaan suoraan lukiosta, luulisin, ei vaikka kokeesta olisi täydet pisteet, luulisin että historiaakin pyrkii opiskelemaan niin moni lukion käynyt. Matematiikan koe on kuitenkin tehokkaimpia lukion suorittaneiden erottelijoita kun pitää jollakin pistää ihmisiä paremmuusjärjestykseen kisatessa opiskelupaikoista, kaikille kun ei opiskelupaikkoja yliopistoissa ole, eikä maistereita historia pääaineena olisi järkevää kouluttaakaan niin paljon kuin halukkaita on. Oikeastaan mitään akateemisia yliopistollisia loppututkintoja ei ole järkevää kouluttaa niin paljon, että kaikki halukkaat pääsisivät opiskelemaan tai ainakaan valmistuisivat ja kesken jääneet tutkinnot vain hukkaavat työvuosia ihmisiltä haitaten yhteiskunnan toimintaa. Yliopistojen opiskelijavalinnat ovat muuttuneet hurjasti viimeisen n. 5 vuoden sisään, niin paljon että kehitys on kesken ja on opittavaa ja tarkennettavaa vielä miten valinnat osuvat parhaiten kaikin puolin kohdalleen.
Silloin kun itse suoritin ylioppilastutkinnon ja hain kahteen eri yliopistoon kahteen eri tiedekuntaan (eli lääketieteelliseen ja matemaattisluonnontieteelliseen) niin uusista ylioppilaista yliopistoon pääsi n. 17% ja ikäluokasta noin puolet kävi lukion eli käytännössä ikäluokan lahjakkaimmista ja älykkäimmistä nuorista n. 8,5% pääsi yliopistoon, ammattikorkeakouluihin pääsi muistaakseni n. 60% eli n. 30% ikäluokasta, vajaa puolet suoritti ammattikoulun ja pienehkö osa jäi ”ikuisiksi ylioppilaiksi” eli eivät päässeet yliopistoon mutta eivät hakeneet muuallekaan tai yliopisto jäi kesken, pieni osa ei käynyt kuin peruskoulun ja vielä harvempi ei edes sitäkään. Sen muistan että hämmästyin miten helposti teknillisiin korkeakouluihin tuolloin v. 1999 pääsi, noin puolet hakijoista otettiin sisään, silloin pitkästä matematiikasta riitti E siihen, ettei tarvinnut edes pääsykoetta tehdä vaan pääsi lukion papereilla sisään ja pitkän matematiikan B:n kirjoittamiseen vaadittivilla taidoilla pääsi teekkariksi eli jos osasi pitkää matematiikkaa tuollaisella 6:n arvosanaan vaadittavilla taidoilla niin pääsi suoraan lukiosta teknilliseen korkeakouluun silloin sisään. Siihen nähden teekkarit olivat naurettavan ylpeitä omasta opiskelupaikastaan ja siitä kaupallisen alan ammattikoululaisilta kopioidusta ylioppilaslakistaan (jota kaikki eivät edes tajunneet ylioppilaslakiksi vaikka olivat olevinaan sinänsä tarkkoja ylioppilaslakin käyttöön kuuluvista akateemisista määräyksistä), teekkareista kohtalaisen suuri osa jäikin valmistumatta, varmaan siihen vaikutti osaltaan tuo että opiskelemaan oli niin helppo päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi kun pitkää matikkaa vaaditaan jopa silloin jos haluaa opiskelemaan vaikka historiaa niin sen valitsevat kaikki kynnelle kykenevät, lähtötaidoista riippumatta. Luokkakoot isoja ja ryhmässä myös porukkaa jolla ei ole kiinnostusta eikä perustaitoja.
No ei järjestä tietoakaan, jos historian opiskeluunkin tarvitaan mukamas pitkää matematiikkaa.
Ei sitä tarvita, mutta siitä saa parhaat pisteet ylioppilastutkintotodistuspohjaisessa opiskelijavalinnassa, yliopistojen pääsykokeista on pyritty luopumaan ja yliopistojen ylioppilaat pyritään valitsemaan ylioppilastutkinnossa menestymisen perusteella. Ei se matematiikan laaja oppimäärä ja laajan oppimäärän ylioppilaskoe ole välttämätön edellytys historian opiskelemiselle yliopistossa, eikä välttämättä edes riittävä, pelkällä matematiikalla vaikka se olisi laudatur pitkästä kokeesta ei pääse historiaan opiskelemaan suoraan lukiosta, luulisin, ei vaikka kokeesta olisi täydet pisteet, luulisin että historiaakin pyrkii opiskelemaan niin moni lukion käynyt. Matematiikan koe on kuitenkin tehokkaimpia lukion suorittaneiden erottelijoita kun pitää jollakin pistää ihmisiä paremmuusjärjestykseen kisatessa opiskelupaikoista, kaikille kun ei opiskelupaikkoja yliopistoissa ole, eikä maistereita historia pääaineena olisi järkevää kouluttaakaan niin paljon kuin halukkaita on. Oikeastaan mitään akateemisia yliopistollisia loppututkintoja ei ole järkevää kouluttaa niin paljon, että kaikki halukkaat pääsisivät opiskelemaan tai ainakaan valmistuisivat ja kesken jääneet tutkinnot vain hukkaavat työvuosia ihmisiltä haitaten yhteiskunnan toimintaa. Yliopistojen opiskelijavalinnat ovat muuttuneet hurjasti viimeisen n. 5 vuoden sisään, niin paljon että kehitys on kesken ja on opittavaa ja tarkennettavaa vielä miten valinnat osuvat parhaiten kaikin puolin kohdalleen.
Silloin kun itse suoritin ylioppilastutkinnon ja hain kahteen eri yliopistoon kahteen eri tiedekuntaan (eli lääketieteelliseen ja matemaattisluonnontieteelliseen) niin uusista ylioppilaista yliopistoon pääsi n. 17% ja ikäluokasta noin puolet kävi lukion eli käytännössä ikäluokan lahjakkaimmista ja älykkäimmistä nuorista n. 8,5% pääsi yliopistoon, ammattikorkeakouluihin pääsi muistaakseni n. 60% eli n. 30% ikäluokasta, vajaa puolet suoritti ammattikoulun ja pienehkö osa jäi ”ikuisiksi ylioppilaiksi” eli eivät päässeet yliopistoon mutta eivät hakeneet muuallekaan tai yliopisto jäi kesken, pieni osa ei käynyt kuin peruskoulun ja vielä harvempi ei edes sitäkään. Sen muistan että hämmästyin miten helposti teknillisiin korkeakouluihin tuolloin v. 1999 pääsi, noin puolet hakijoista otettiin sisään, silloin pitkästä matematiikasta riitti E siihen, ettei tarvinnut edes pääsykoetta tehdä vaan pääsi lukion papereilla sisään ja pitkän matematiikan B:n kirjoittamiseen vaadittivilla taidoilla pääsi teekkariksi eli jos osasi pitkää matematiikkaa tuollaisella 6:n arvosanaan vaadittavilla taidoilla niin pääsi suoraan lukiosta teknilliseen korkeakouluun silloin sisään. Siihen nähden teekkarit olivat naurettavan ylpeitä omasta opiskelupaikastaan ja siitä kaupallisen alan ammattikoululaisilta kopioidusta ylioppilaslakistaan (jota kaikki eivät edes tajunneet ylioppilaslakiksi vaikka olivat olevinaan sinänsä tarkkoja ylioppilaslakin käyttöön kuuluvista akateemisista määräyksistä), teekkareista kohtalaisen suuri osa jäikin valmistumatta, varmaan siihen vaikutti osaltaan tuo että opiskelemaan oli niin helppo päästä.
Höpö höpö. Ennen uudistusta teekkariksi pääsi todistuksella suoraan, mikäli oli kirjoittanut Ln pitkästä matematiikasta tai sijoittunut riittävän hyvin valtakunnallisessa matematiikka kilpailussa. Nykyisin todistusvalinnassa on se kynnysehto että pitää olla kirjoittanut vähintään eximia pitkästä matematiikasta, kemiasta tai fysiikasta. Toki jonnekin Ouluun, jonne pääsee 10 pistettä alhaisemmilla pisteillä kuin muualle, voi olla kynnysehtokin alempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.
T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...
Ennen apro tarkoitti 15 opintoviikkoa. eli pienin kokonaisuus aineesta. vuonna -96 vaihdettiin, jotta voisi opettaa iti olla 35 opintoviikkoa kyseisestä aineesta.
vaikka minulla onkin vain 15 kemiaa olen sitä kuitenkin opettanut 5 provisori opiskelijalla menestyksekkäästi. 4 3sta ja yksi 2,5.Auskultointi puuttuu ja siksen voi opettaa mitään vaan joudun olemaan teollisuudessa seikkaileva konsultoiva fyysikko.
M47Mulla olis fysiikasta paljon opintoviikkoja matikasta noin 70 ja kemiastakin apro. tosin sillä ei saa olla käsittääkeen aine opettaja vaan pitäisi olla 35 opintoviikkoa vastaava määrä.
Auskultointia en ole tehnyt.
Eli opettajaksi olen epäkelpo.Hiukka kuitenkin kiinnostaisi
Kun rima viedään liian kaus niin ei tietenkään löydy tekijöitä
M47Ei riitä, sulla pitää olla laudaturtasoiset opinnot pääaineessa ja cumut sivuaineissa. (15/35.. tai nykyiset opintopistejärjestelmät, miten menevätkään) ja lisäksi kasvatustieteistä vähintään cumu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiitos tästä!
Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.
Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.
Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.
Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja
Yläasteen matikanopettajaksi pääsemiseen ei riitä, että osaa yläasteen/lukion lyhyen matikan...
Mulla olis fysiikasta paljon opintoviikkoja matikasta noin 70 ja kemiastakin apro. tosin sillä ei saa olla käsittääkeen aine opettaja vaan pitäisi olla 35 opintoviikkoa vastaava määrä.
Auskultointia en ole tehnyt.
Eli opettajaksi olen epäkelpo.Hiukka kuitenkin kiinnostaisi
Kun rima viedään liian kaus niin ei tietenkään löydy tekijöitä
M47Ei riitä, sulla pitää olla laudaturtasoiset opinnot pääaineessa ja cumut sivuaineissa. (15/35.. tai nykyiset opintopistejärjestelmät, miten menevätkään) ja lisäksi kasvatustieteistä vähintään cumu.
Ennen apro tarkoitti 15 opintoviikkoa. eli pienin kokonaisuus aineesta. vuonna -96 vaihdettiin, jotta voisi opettaa iti olla 35 opintoviikkoa kyseisestä aineesta.
vaikka minulla onkin vain 15 kemiaa olen sitä kuitenkin opettanut 5 provisori opiskelijalla menestyksekkäästi. 4 3sta ja yksi 2,5.
Auskultointi puuttuu ja siksen voi opettaa mitään vaan joudun olemaan teollisuudessa seikkaileva konsultoiva fyysikko.
M47
Voisin kyllä opettaa matematiikkaa, valmistuin yliopistosta matematiikka pääaineena. Mutta kemia ja varsinkaan fysiikka eivät nappaa. Jostakin kumman syystä näkä kuitenkin aina niputetaan keskenään, ikään kuin kemialla ja fysiikalla olisi jotain tekemistä matematiikan kanssa. Tietysti fysiikka ja kai kemiakin (en tunne sitä) käyttävät matematiikkaa apuvälineenä, mutta niinhän tekevät myös vaikka biologia ja taloustiede, ja jopa kirjastoalan yliopisto-oponnoissa joutuu tiedonhakututkimuksen kursseilla tekemisiin matematiikan kanssa.
Itse koen matematiikan olevan lähempänä filosofiaa, jota opiskelinkin sivuaineena.
Voihan aineenopettajalla tietysti olla jokin tavanomaisesta poikkeava kombo aineita opetettavanaan, mutta töiden saanti sellaisella voi olla vaikeaa.
Työskentelen nyt sitten koodarina.
No ei järjestä tietoakaan, jos historian opiskeluunkin tarvitaan mukamas pitkää matematiikkaa.