WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Lisäksi kun pitkää matikkaa vaaditaan jopa silloin jos haluaa opiskelemaan vaikka historiaa niin sen valitsevat kaikki kynnelle kykenevät, lähtötaidoista riippumatta. Luokkakoot isoja ja ryhmässä myös porukkaa jolla ei ole kiinnostusta eikä perustaitoja.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kankut paljaaksi ja voimaantumaan kirjoitti:

Miksi ihmeessä Yle julkaisee tuollaisen jutun? Itse ovat viime aikoina oikein rummuttaneet vain itsensä myymistä ja muuta vastaavaa. Ja jutuissa kehutaan kuinka kivaa ja helppoa se on ja rahaa saa enemmän kuin mistään. Olisivat nyt tyytyväisiä, että viesti on mennyt perille. Siis ettei ponnistelu, sivistävä opiskelu ja muu sellainen ole niin tärkeää, kun voi helpollakin päästä ja että estyneiden kalkkisten juttuja on höpinät sivistyksestä ja tärkeämpiin asioihin keskittymisestä. Että some, po.rno ja hu.oraaminen, siinä on kuulkaa tulevaisuus eikä missään nipottamisessa kaikkine matikoineen, fysiikoineen ja filosofioinen.

Mitä sä oikein selität?

Matemaattisten aineiden opettajat ovat pitkään rummuttaneet takaisin tasoryhmiä, joita ei vain palauteta, koska inkluusio. Missän ei ole opettajat sanoneet, että matikka, kemia ja fyssa ois helppoa, vaan pikemminkin sitä, että matikassa pitäisi yläkoulun ryhmät olla puolikkaita ja tasoryhmiä, koska aines on todella heikkoa nykyään ja paremmin pärjäävät eivät saa tasoistaan opetusta.

Tasoryhmiä ei ollut silloin, kun peruskoulu oli huipulla eli 80-luvulla. Ne ovat kaiku vanhasta oppikoulujärjestelmästä, jossa vanhempien status määräsi koulutuspolun. Riittää, että palautetaan luokallejäänti repertuaariin. Jos ei opi, ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Olen syntynyt 1971, minun aikanani oli yläasteella tasoryhmät.

Minä olen syntynyt 1978, minun aikanani ei ollut tasoryhmiä, ja käsittääkseni ikäluokkaani pidetään suomalaisen koulutuksen huippuna, josta alkoi suunta alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Noiden aineiden opiskelu yliopistotasolla vaatii kanttia ja älyä. Jos niitä löytyy, saa yksityiseltä muitakin töitä kuin itseääntoistavat opettajanhommat. Lisäksi kyseessä ei ole mitenkään seksikäs suuntaus joten noilta linjoilta opettamaan päätyy lähinnä ne joille ei muut urapolut aukene.

Itse asiassa opettajaksi opiskellaan omalla linjalla, johon haetaan erikseen.

Lähinnä kaltaiseni dropoutit päätyvät hanttihommiin yksityiselle sektorille.

T: kaikkia kolmea yliopistossa opiskellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Omana aikanani tasokursseja ei enää ollut, mutta osaan kyllä kuvitella miten oppilaat niihin olisi valittu. Vähän parempi numero ja ylempi tasokurssi opettajan, lääkärin ja pastorin lapselle, työläiskodista tulleethan menee kuitenkin amikseen...

Oppilaita ei valittu tasokursseille, vaan oppilas ja hänen vanhempansa saivat ihan vapaasti valita, minkä tasokurssin oppilas otti. Tosin siihen aikaan jätettiin oikeasti luokalle, joten monet vaihtoivat tasokurssin helpompaan, jos ehdot uhkasivat.

Terv. peruskoulun 1970-luvulla käynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?

Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.

Tyttären kaveri taisi lintsata opotunnit tai sitten opinto-ohjaus oli luokatonta. Tuo on aivan järjetöntä.

Eli reilu vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?

Tiedätkös että matematiikka ei ole vaikeaa. Sitä vain ei osata opettaa oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kankut paljaaksi ja voimaantumaan kirjoitti:

Miksi ihmeessä Yle julkaisee tuollaisen jutun? Itse ovat viime aikoina oikein rummuttaneet vain itsensä myymistä ja muuta vastaavaa. Ja jutuissa kehutaan kuinka kivaa ja helppoa se on ja rahaa saa enemmän kuin mistään. Olisivat nyt tyytyväisiä, että viesti on mennyt perille. Siis ettei ponnistelu, sivistävä opiskelu ja muu sellainen ole niin tärkeää, kun voi helpollakin päästä ja että estyneiden kalkkisten juttuja on höpinät sivistyksestä ja tärkeämpiin asioihin keskittymisestä. Että some, po.rno ja hu.oraaminen, siinä on kuulkaa tulevaisuus eikä missään nipottamisessa kaikkine matikoineen, fysiikoineen ja filosofioinen.

Mitä sä oikein selität?

Matemaattisten aineiden opettajat ovat pitkään rummuttaneet takaisin tasoryhmiä, joita ei vain palauteta, koska inkluusio. Missän ei ole opettajat sanoneet, että matikka, kemia ja fyssa ois helppoa, vaan pikemminkin sitä, että matikassa pitäisi yläkoulun ryhmät olla puolikkaita ja tasoryhmiä, koska aines on todella heikkoa nykyään ja paremmin pärjäävät eivät saa tasoistaan opetusta.

Tasoryhmiä ei ollut silloin, kun peruskoulu oli huipulla eli 80-luvulla. Ne ovat kaiku vanhasta oppikoulujärjestelmästä, jossa vanhempien status määräsi koulutuspolun. Riittää, että palautetaan luokallejäänti repertuaariin. Jos ei opi, ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Tasokursseista luovuttiin vuonna 1985.

Niin. Esimerkiksi itse kävin peruskouluni 80-luvulla, eikä tasokursseja enää tullut vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Hei kiitos tästä!

Olenkin miettinyt mitä alaa ryhtyisin opiskelemaan. Pitäisi löytyä siisti, fyysisesti helppo sisätyö.

Matematiikassa olen taviksen ja hyvän välimaastossa, ymmärrän paremmin kuin keskivertoikäiseni (ainakin moni kaveri tuskailee kun ei osaa opettaa/auttaa teinejään matikanläksyissä, itselle ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia) mutten superälykäs toki ole.

Jaksan kyllä lukea ja harjoitella, siitä ei jää kiinni.

Ikää tosin on jo 40+, mutta onhan tässä vielä liki 30 vuotta ennen eläkeikää... Jos eläkkeelle koskaan pääsen.

T. Alanvaihtoa suunnitteleva hoitaja

Kuulostaa just sopivalta taustalta matikanopeksi. Kaverillani samanlainen, viihtyy mainiosti. Terv fyysikko (itse yksityisellä sektorilla)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Omana aikanani tasokursseja ei enää ollut, mutta osaan kyllä kuvitella miten oppilaat niihin olisi valittu. Vähän parempi numero ja ylempi tasokurssi opettajan, lääkärin ja pastorin lapselle, työläiskodista tulleethan menee kuitenkin amikseen...

Oppilaita ei valittu tasokursseille, vaan oppilas ja hänen vanhempansa saivat ihan vapaasti valita, minkä tasokurssin oppilas otti. Tosin siihen aikaan jätettiin oikeasti luokalle, joten monet vaihtoivat tasokurssin helpompaan, jos ehdot uhkasivat.

Terv. peruskoulun 1970-luvulla käynyt

Ja vanhempien asenne ja kotoa periytyvä motivaatioko ei vaikuta siihen, mitä lapsi valitsee? Oma äitini oli sitä mieltä, että kouluja käyvät olivat oppipöpöjä. Hälläväliä-asenne oli vähällä tuhota oman koulupolkuni, sattuman kauppaa sain kaverin jonka kautta aloin opiskella kun näin miten hän arvosti sitä. Olisin hyvin saattanut päätyä alemmalle tasokurssille vain laiskuuden vuoksi, mutta silloin ei onneksi enää noita valintoja tehty. Olen fyysikko.

Hahhahhaa! Enpä ihmettele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Omana aikanani tasokursseja ei enää ollut, mutta osaan kyllä kuvitella miten oppilaat niihin olisi valittu. Vähän parempi numero ja ylempi tasokurssi opettajan, lääkärin ja pastorin lapselle, työläiskodista tulleethan menee kuitenkin amikseen...

Oppilaita ei valittu tasokursseille, vaan oppilas ja hänen vanhempansa saivat ihan vapaasti valita, minkä tasokurssin oppilas otti. Tosin siihen aikaan jätettiin oikeasti luokalle, joten monet vaihtoivat tasokurssin helpompaan, jos ehdot uhkasivat.

Terv. peruskoulun 1970-luvulla käynyt

Ja vanhempien asenne ja kotoa periytyvä motivaatioko ei vaikuta siihen, mitä lapsi valitsee? Oma äitini oli sitä mieltä, että kouluja käyvät olivat oppipöpöjä. Hälläväliä-asenne oli vähällä tuhota oman koulupolkuni, sattuman kauppaa sain kaverin jonka kautta aloin opiskella kun näin miten hän arvosti sitä. Olisin hyvin saattanut päätyä alemmalle tasokurssille vain laiskuuden vuoksi, mutta silloin ei onneksi enää noita valintoja tehty. Olen fyysikko.

Ilman muuta vaikuttaa. En millään tavalla kieltänyt sitä. Kommentoin vain sitä, kun toinen kirjoittaja epäili koulun laittaneen koulutettujen vanhempien lapset laajoille kursseille ja duunareiden lapset suppeille kursseille.

305, myös fyysikko

Tarvis alkaa näyttään breaking bad sarjaa non stoppina ilmaskanavilla, eiköhän kemian opiskelijat lisääntyis

Vierailija kirjoitti:

Jos oma koulukokemus perustuu siihen, että eturivissä on pari geelitukkaa, jotka ei osaa edes aakkosia, niin miksi vaivautua?

Kieltämättä iso miinus opettajan ammattiin. Jos noita ei olisi ja olisin taas nuori niin harkitsisin mielelläni opettajan uraa.

Vierailija kirjoitti:

Suuret ryhmäkoot, ala-arvoiset työskentelyolosuhteet kuten toimimattomat digityökalut joilla opetus pitäisi tehdä, kun oppilaat tai opettajat eivät osaa eivätkä halua niitä edes käyttää, kielitaidottomat oppilaat sekä käytöshäiriöt saavat monet hakeutumaan muille aloille kuin opetusaloille.

Tämähän se on. Ja lisäisin listaan vielä sisäilmaongelmaiset tilat.

t. Toisen aineen ope, joka siirtyi muihin hommiin

Vierailija kirjoitti:

Ko. alan kuten historian ja uskonnon opettajien opinnot olisivat mitättömiä koska heille on opetettu asioita väärin ja valheita.

Tutkintoja menee uusiksi ja entiset mitätöidään. Teidät on pidetty tarkoituksella tyhminä mediaan uskovina reppanoita. Näkeehän sen miten valhe flunssa meni niin helposti teihin.

Ne kaikki feministien sukupuoli ja seksuaali sairaitten kuvitellut harhauma vale tutkinnot mitätöidään.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kankut paljaaksi ja voimaantumaan kirjoitti:

Miksi ihmeessä Yle julkaisee tuollaisen jutun? Itse ovat viime aikoina oikein rummuttaneet vain itsensä myymistä ja muuta vastaavaa. Ja jutuissa kehutaan kuinka kivaa ja helppoa se on ja rahaa saa enemmän kuin mistään. Olisivat nyt tyytyväisiä, että viesti on mennyt perille. Siis ettei ponnistelu, sivistävä opiskelu ja muu sellainen ole niin tärkeää, kun voi helpollakin päästä ja että estyneiden kalkkisten juttuja on höpinät sivistyksestä ja tärkeämpiin asioihin keskittymisestä. Että some, po.rno ja hu.oraaminen, siinä on kuulkaa tulevaisuus eikä missään nipottamisessa kaikkine matikoineen, fysiikoineen ja filosofioinen.

Mitä sä oikein selität?

Matemaattisten aineiden opettajat ovat pitkään rummuttaneet takaisin tasoryhmiä, joita ei vain palauteta, koska inkluusio. Missän ei ole opettajat sanoneet, että matikka, kemia ja fyssa ois helppoa, vaan pikemminkin sitä, että matikassa pitäisi yläkoulun ryhmät olla puolikkaita ja tasoryhmiä, koska aines on todella heikkoa nykyään ja paremmin pärjäävät eivät saa tasoistaan opetusta.

Tasoryhmiä ei ollut silloin, kun peruskoulu oli huipulla eli 80-luvulla. Ne ovat kaiku vanhasta oppikoulujärjestelmästä, jossa vanhempien status määräsi koulutuspolun. Riittää, että palautetaan luokallejäänti repertuaariin. Jos ei opi, ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Olen syntynyt 1971, minun aikanani oli yläasteella tasoryhmät.

Minä olen syntynyt 1978, minun aikanani ei ollut tasoryhmiä, ja käsittääkseni ikäluokkaani pidetään suomalaisen koulutuksen huippuna, josta alkoi suunta alaspäin.

Tämä oli sarkasmia Olihan?

Toisaalta haittaako kun ei synny lapsiakaan. Onko opettajille oikeasti kysyntää vaikka 20 vuoden päästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?

Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.

Tyttären kaveri taisi lintsata opotunnit tai sitten opinto-ohjaus oli luokatonta. Tuo on aivan järjetöntä.

Lääkikseen ensikertalaiskiintiö on vain 51%.

Nuoret tietää minkälaisia muut nykynuoret on. Ei kai ne niin hölmöjä ole, että lähtisivät niitä opettamaan.