WTF? Yle: Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat uhkaavat loppua Suomesta – nuoria ei kiinnosta ryhtyä aineenopettajaksi

Ei hätää, USAssa on jo aloitettu tiedeaineiden julistaminen rasistisiksi sen vuoksi, että joidenkin etnisten ryhmien jäsenten on vaikea oppia niitä. 

Suomalainen nuori laskee 2arvosanaa huonommin kuin 20vuotta sitten.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa opettajatarpeesta luotu keinotekoisesti pudottamalla yliopistojen pääsykokeet pois. Kaikki pakotetaan lukemaan fysiikkaa ja matematiikkaa riippumatta siitä, mille alalle oikeasti haluavat suuntautua.

Tästä esim. oikeustieteellinen, jossa pitkästä fysiikasta saa enemmän pisteitä, kuin yhteiskuntaopista. Ala jolla et tee yhtään mitään niillä fysiikan opinnoilla.

Lähes kaikilla aloilla on edelleen pääsykokeet, joiden avulla valitaan osa opiskelijoista.

Jep, mutta esim. lääkikseen, psykologiaan, oikikseen ja muille vaikeapääsyisille opintolinjoille pelkän kokeen kautta sisäänpääsy on todella epätodennäköistä ilman noiden em. aineiden laudatureja. Periaatteessa perehtymättä lainkaan oikeustieteeseen voit päästä oikikseen ja kun opiskelut alkavat, huomaat, ettei ollutkaan alasi. Pääsykokeet toimivat yhtä lailla karsivana tekijänä, mutta ne piti pudottaa pois, koska ylioppilaiden stressi. Nyt sitten mietitään kohta tarhasta saakka mille alalle suuntaudutaan.

Mistä sulle on tullut käsitys, että pääsykokeet jätettiin pois opiskelijoiden stressin takia? 

No ihan vaan siitä kun hallitus ministeri Sanni Granh- Laasosen suulla sanoi että abit ovat keväällä niin stressaantuneita ettei enää saa luetuttaa kuin kuukauden verran ennen pääsykokeita, nyt on etukäteislukeminen on kutistunut muutamaa alaa lukuunottamatta 10-15 sivun tekstiin ja pyrkimys on edelleen mennä yo-todistusvalintaan enenevässä määrin. Näin yliopiston pääsykokeet ovat valuneet lukioon, yhä suurempi osa ottaa pitkän matematiikan koska siitä saa eniten pisteitä. Kielten osuus on vähentynyt ja lukion yleissivistävyys vähenee. Tämä on poliittinen tahto jota mikään hallitus Kataisesta Mariniin, oikealta vasemmistoon, ei ole halunnut muuttaa.

Tätä ei meiltä yliopistoilta kysytty vaan annettiin ymmärtää että näin tehdään jos rahanjakomallia aiotaan jatkaa - eli teette tämän uudistuksen tai teette tämän uudistuksen vähennetyllä budjetilla - reilu vaihtoehto.

Olen tehnyt yliopiston pääsykokeita ja istunut tiedekunnan hallinnossa yli kymmenen vuoden ajan joten uskoisin jotakin asiasta tietäväni.

- yliopisto-ope

Miten yliopisto-ope voi olla noin täydellisen tietämätön ja suollat ihan silkkaa sontaa? Ei tuo opiskelijavalintauudistus ole yhtään mitenkään kytköksissä rahanjakomalliin. 

Työläät alat ei nuoria kiinnosta

https://yle.fi/uutiset/3-8818335

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on meillä opiskelijoita jotka eivät osaa ratkaista x:ää tästä:

 y = ax + b

Googlettavat kännykkää, yritä olla tässä opettaja jos perusasaaminen ja lähinnä viitsiminen puuttuu. Mihinkään ei paneuduta tai mikään ei saa olla vaikeaa. ""Ei näit tarvii opetella ku kaikki on netissä""

1/3 opiskelijoista on tuota ainesta ja kun uloskaan ei saa heittää, niin mennään näiden luusereiden ehdoilla

/yliopisto-ope

x=(y-b):a ???

T:amis, maajussi

Entä jos a = 0?

x=y-b?

Ei todellakaan, jos a=0, ei yhtälöllä ole ratkaisua, ja se tarkoittaa graafisesti sitä että viiva ei leikkaa missään kohtaa x-akselia.

Enpäs osannut hahmottaa tuota graafisesti päässäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo aineet sujuu, on hölmöä lähteä opettajaksi, kun helpommalla saa tuplapalkan muista töistä. Ennen opettajien työpäivä saattoi oikeasti olla lyhyempi, kun kaikkea muuta sälää oli vähemmän, mutta nyt 40 h/vko ei riitä. Lomat ei korvaa kaikkea.

Matemaattis-luonnontieteellisiltä aloilta valmistutaan yliopistosta usein työttömäksi. Työllisyystilanne on surkea. Ehkä kannattaisi koukuttaa työttömistä luonnontieteilijöitä opettajia tarjoamalla pedagogisia jollain porkkanalla.

Esimerkiksi kaikki fyysikot ovat jo päteviä opettajia ilman pedagogisiakin. Ongelma on siinä, että kukaan tutkijaluonne ei mene opettamaan penskoja vaikka maksettaisiin 10k kuussa.

Tonni lisää palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo aineet sujuu, on hölmöä lähteä opettajaksi, kun helpommalla saa tuplapalkan muista töistä. Ennen opettajien työpäivä saattoi oikeasti olla lyhyempi, kun kaikkea muuta sälää oli vähemmän, mutta nyt 40 h/vko ei riitä. Lomat ei korvaa kaikkea.

Matemaattis-luonnontieteellisiltä aloilta valmistutaan yliopistosta usein työttömäksi. Työllisyystilanne on surkea. Ehkä kannattaisi koukuttaa työttömistä luonnontieteilijöitä opettajia tarjoamalla pedagogisia jollain porkkanalla.

Esimerkiksi kaikki fyysikot ovat jo päteviä opettajia ilman pedagogisiakin. Ongelma on siinä, että kukaan tutkijaluonne ei mene opettamaan penskoja vaikka maksettaisiin 10k kuussa.

Häh? Kukaan ei ole pätevä opettaja ilman kasvatustieteen opintoja ja opetusharjoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kankut paljaaksi ja voimaantumaan kirjoitti:

Miksi ihmeessä Yle julkaisee tuollaisen jutun? Itse ovat viime aikoina oikein rummuttaneet vain itsensä myymistä ja muuta vastaavaa. Ja jutuissa kehutaan kuinka kivaa ja helppoa se on ja rahaa saa enemmän kuin mistään. Olisivat nyt tyytyväisiä, että viesti on mennyt perille. Siis ettei ponnistelu, sivistävä opiskelu ja muu sellainen ole niin tärkeää, kun voi helpollakin päästä ja että estyneiden kalkkisten juttuja on höpinät sivistyksestä ja tärkeämpiin asioihin keskittymisestä. Että some, po.rno ja hu.oraaminen, siinä on kuulkaa tulevaisuus eikä missään nipottamisessa kaikkine matikoineen, fysiikoineen ja filosofioinen.

Mitä sä oikein selität?

Matemaattisten aineiden opettajat ovat pitkään rummuttaneet takaisin tasoryhmiä, joita ei vain palauteta, koska inkluusio. Missän ei ole opettajat sanoneet, että matikka, kemia ja fyssa ois helppoa, vaan pikemminkin sitä, että matikassa pitäisi yläkoulun ryhmät olla puolikkaita ja tasoryhmiä, koska aines on todella heikkoa nykyään ja paremmin pärjäävät eivät saa tasoistaan opetusta.

Tasoryhmiä ei ollut silloin, kun peruskoulu oli huipulla eli 80-luvulla. Ne ovat kaiku vanhasta oppikoulujärjestelmästä, jossa vanhempien status määräsi koulutuspolun. Riittää, että palautetaan luokallejäänti repertuaariin. Jos ei opi, ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Pääsin peruskoulusta vuonna 87 ja koko yläkoulun oli tasokurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo aineet sujuu, on hölmöä lähteä opettajaksi, kun helpommalla saa tuplapalkan muista töistä. Ennen opettajien työpäivä saattoi oikeasti olla lyhyempi, kun kaikkea muuta sälää oli vähemmän, mutta nyt 40 h/vko ei riitä. Lomat ei korvaa kaikkea.

Matemaattis-luonnontieteellisiltä aloilta valmistutaan yliopistosta usein työttömäksi. Työllisyystilanne on surkea. Ehkä kannattaisi koukuttaa työttömistä luonnontieteilijöitä opettajia tarjoamalla pedagogisia jollain porkkanalla.

Esimerkiksi kaikki fyysikot ovat jo päteviä opettajia ilman pedagogisiakin. Ongelma on siinä, että kukaan tutkijaluonne ei mene opettamaan penskoja vaikka maksettaisiin 10k kuussa.

Häh? Kukaan ei ole pätevä opettaja ilman kasvatustieteen opintoja ja opetusharjoittelua.

On eri asia osata jotain ja osata opettaa sitä.

Mainitsin arvostamastani matematiikan opettajasta.

Hän osasi selittää asian ymmärrettävästi ja jos ei kerralla mennyt perille, selitti sen toisin sanoin ja vaihe kerrallaan.

Huono opettaja esimerkiksi alkoi huutamaan, jos oppilas ei kerralla ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Tonni lisää palkkaa

Tämä se syy on. Kyseisten aineiden opettajien pääaine yliopistossa on ollut matematiikka, fysiikka tai kemia. Eivät nuoret valitse opettajan ammattia, kun suuntautumalla asiantuntijaksi palkka on aivan eri lukemissa kuin opettajilla.

Nykynuoret arvostavat hyvää elintasoa. Lisäksi he tietävät millainen nykyinen koulumaailma on.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa parisen vuotta kemiaa ja matikkaa. Olivat oikeasti todella haastavia ja vaativat paljon työtä varsinkin peruskurssien jälkeen, vaikka kirjoitin pitkästä matikasta E ja kemiasta L lukiosta. Jäi kesken. Matikka ja fysiikka ovat varmasti vaikeimmat aiheet mitä voi oopiskella yliopistossa.

Lukion aineenopettajan pätevyys vaatii käsittääkseni että opetettavasta aineesta pitäisi olla aineopinnot tehtynä, mikä vaatii fysiikan ja matikan kohdalla aika poikkeuksellista matemaattista lahjakkuutta. Itse kirjoitin niin ikään pitkästä matikasta E:n ja kemiasta L:n, mutta en olisi mitenkään selvinnyt JYU:n matikan opinnoista tai fysiikan aineopinnoista kun opiskelin siellä kymmenisen vuotta sitten. Fysiikan peruskurssien tentit tuottivat jo tuskaa, koska niihin ei saanut ottaa Maolin kaavakirjaa mukaan ja kaikki matemattiset yhtälöt yms. piti siis osata ulkoa.

Ko. alan kuten historian ja uskonnon opettajien opinnot olisivat mitättömiä koska heille on opetettu asioita väärin ja valheita.

Tutkintoja menee uusiksi ja entiset mitätöidään. Teidät on pidetty tarkoituksella tyhminä mediaan uskovina reppanoita. Näkeehän sen miten valhe flunssa meni niin helposti teihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mafyke yliopistoon päätyvät ovat valtaosin introverttejä, seiniä pitkin huppu päässä kulkevia nörttierakoita. Näin kärjistetysti. Sellaisesta voi kypsyä erinomainen vakuutusmatemaatikko tai peliohjelmoija tai joku muu vaativan tason yksilösuorittaja. Heistä suurin osa ei todellakaan ole sosiaalisesti lahjakkaita saati edes ihmisistä kiinnostuneita. Monilla on kokemusta yksinäisyydestä, erilaisuudesta, koulukiusatuksi tulemisesta jne. Joukossa varmasto suhteessa enemmän mm. AS ihmisiä. Miksi he hakeutuisivat opetustyöhön kärsimään? Ja huomaa sen, että monet niistä, jotka ovat opettajiksi joutuneet plan c mukaisesti, eivät todellakaan ole hyviä ja nykyaikaisia opettajia. Ahdistuvat, hermostuvat, palavat loppuun. Ehkä pitäisi olle mafyke opettajan linjat ihan omanaan, jonne valittisiin ehkä jopa keskinkertaisia mafyke osaajia mutta painotettaisiin jo hakuvaiheessa sosiaalista kyvykkyyttä ja kiinnostusta opetustyöhön?

Hyvä kirjoitus! Tietämäni luonnontieteiden opiskelijat taitavat olla juuri autismin kirjolla ja on lähinnä painajaismainen ajatus laittaa heidät paimentamaan teinejä. Oma yläkouluikäinen poikani haaveilee juuri aineenopettajan ammatista, ja vaikka hänkin on introvertti, hän on juuri kiinnostunut ihmisistä, keskusteluista, on diplomaattinen luonne, innostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. "Yllättäen" hän ei ole juurikaan kiinnostunut matematiikasta, joka ainakin yläkoulussa näyttäytyy vain sääntöjen mukaan laskemisena ja sellaisena yksitoikkoisena puurtamisena. Sen sijaan esim. historia ilmiöineen ja laajoine kaarineen kiinnostaa. Voisiko tosiaan ajatella, että ainakin yläkoulussa matikkaa voisi opettaa vähän vähemmänkin matematiikkaa opiskellut henkilö, joka haluaisi juuri työskennellä nuorten parissa?

Hyvä pointti open hommista, siellä luokan edessä harva insinööri pärjäisi.

Vaikea sanoa kuinka suuri osa pärjäisi, mutta ainakin omasta pojastani (dippainssi sähköltä ja tietojenkäsittelytieteen maisteri) huomaa, että opettaminen ei suju mitenkään. Hän ei ole koskaan osannut neuvoa sisaruksilleen matikkaa ja yliopistolla pitämiään laskareita inhosi todella paljon ja valitti, että opiskelijat eivät edes yritä ymmärtää. Osaaminen itse ei siis todellakaan tarkoita, että osaa neuvoa muita. 

Vierailija kirjoitti:

Mietityttää, että miksi nämä insinöörit työaikaan roikkuvat palstalla, eikös heidän pitäisi olla tekemässä sitä tuottavaa työtä, jotta saadaan Suomi nousuun?

No totuushan on se, että näillä tyypeillä on usein heikohko itsetunto, jota palstoilla korostetaan, kun se 10 venettä ei vielä riitä. ;)

Koti-telcon aikana voi vaikka katsoa pornoa, jos niikseen tulee, tai sitten olen metsäkävelyllä. Minun ei välttämättä tarvitse edes sanoa mitään, riittää kun kuuntelen ja jos joku hölmöilee, tehtäväni on korjata asia heti alkuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Omana aikanani tasokursseja ei enää ollut, mutta osaan kyllä kuvitella miten oppilaat niihin olisi valittu. Vähän parempi numero ja ylempi tasokurssi opettajan, lääkärin ja pastorin lapselle, työläiskodista tulleethan menee kuitenkin amikseen...

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja höpsistä, 80-luvulla koulunkäynti ja opetusmenetelmät tuottivat parhaat tulokset, ja ei siihen tarvittu kuin liitutaulu ja hyviä oppikirjoja. Jos värejä haluaa taululle, niin väriliituja on myös olemassa. Oppilaat laitetaan dieetille, ja älypuhelimet pois koko päivänä koulussa, niin rupeaa tuloksia tulemaan. Mitään Wilmoja ei ainakaan tarvita.

Keksipäs samalla aikakone kun noin tuotteliaalla tuulella olet.

Sivusta. Ennen oli kunnollista. Matematiikassa ja kielissä oli yläasteella tasokurssit. Häiriköt pistettiin tarkkailuluokille tai apukouluun. Fiksujen ei tarvinnut rupusakin meuhkaamista luokassa kärsiä

Tasokurssit purettiin, koska lahjakkaatkin pojat nimenomaan halusivat sinne suppealle rupusakin kurssille ja sulkivat omat ovensa lukioon.

Omana aikanani tasokursseja ei enää ollut, mutta osaan kyllä kuvitella miten oppilaat niihin olisi valittu. Vähän parempi numero ja ylempi tasokurssi opettajan, lääkärin ja pastorin lapselle, työläiskodista tulleethan menee kuitenkin amikseen...

Jokainen koululainen teki tasokurssivalinnat itse. Lappuun piti vaan saada vanhempien allekirjoitus. Toki duunarit allekirjoittivat minkä lapun tahansa. Turhaan kakaratkaan mitään kouluja käy sen enempää. Koulutetut taas pakotti muksunsa pitkille kursseille olipa halua tai ei .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiosta kaikki pitkän matikan ja fysiikan kirjoittajat hakivat lääkikseen. Ne jotka eivät päässeet lääkikseen 1. kerralla, menivät yliopistoon kemialle pänttäämään seuraaviin lääkiksen pääsykokeisiin.

Ja tämä tapahtui joskus vuonna nakki ja muusi, kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä?

Tyttären kaveri opiskelee toista vuotta kemiaa. Tähtäimessä lääkärin opinnot. Toinen kaveri pääsi suoraan todistuksella sisään ja kolmas valmistui biokemiasta maisteriksi ja haki jatkamaan opiskelua lääkiksessä.