"Syrjäytynyt", uusi nimitys laiskalle

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:13"]Minulle EI tarjottu muuta apua kuin sanat "pilaat luokan maineen" ja "sinusta ei tule yhtään mitään, ei edes työtöntä". Enkä nyt valehtele. Opo EI auttanut ammatin valinnassa, ja kuutosen keskiarvolla en minnekään yläasteen jälkeen päässyt. Minun ongelma ei kuulunut kenellekään. Eli se, että pelkäsin niin ettei oppimisesta tullut mitään. **** Ja minä EN juonut, en polttanut tupakkaa, en viilellyt itseäni, en harrastanut seksiä, en seurustellut. Ei minulla ollut kavereitakaan. Ensin jäin jälkeen, sitten häpesin sitä, sitten jouduin kiusatuksi, häpesin lisää ja pelkäsin. Lopulta aloin lintsata kun enää kestänyt enempää. *** * Mitään muuta en toivonut kuin että olisin pärjännyt koulussa siinä missä muutkin. Haaveilin yliopisto-opinnoista. Ja missä vanhemmat olivat? Äiti joi, isällä uusi nainen ja minä yksin. [/quote] Miksi tähän ei ole kellään mitään sanottavaa?!

[/quote]

Plääh, liian arkipäiväistä jo, kun taas tää hengailu...sussiunatkoon, mitä maleksijoita! Katso! Onpa kaunis kissa...

Ihmiset nauttivat siitä että saavat potkia niitä jotka on kaikista pahimassa jamassa. Löykää vai lyötyä.
Terveisin syrjäytynyt.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 09:44"]

http://www.hs.fi/m/elama/a1361944620534?jako=eb48f19d9a126726af9651eef1875073&ref=fb-share Vai mitä ajatuksia teissä herättää tekstin Mira? Laiskahan tuo on, kun ei viitsinyt opiskella. Sosiaalitoimisto maksaa asunnon ja taistelulajiharrastuksen ja KELA kotihoidontuen, lapsilisät ja elarit. Miran mielestä hänellä on oikeus saada rahaa valtiolta, eikä häntä hävetä. Miksi helvetin takia näiltä ei voida katkaista rahahanoja, jos asenne on se että mitään ei tarvitse itse tehdä? Mikähän se otsikon mainitsema yksi virhe on? Ei tekstissä kyllä käynyt ilmi. Ei se ainakaan kannabis voi olla. Miran tapauksessahan kysymys ei ollut mistään yhdestä kertakokeilusta. Toisaalta, olen minäkin nuorena jäänyt poliisille kiinni kannabiksen käytöstä eikä se ole estänyt minua hakeutumasta hyvään ammattiin.

[/quote]

"Hyvinvointiyhteiskunnan" idea on, että ihmiset saavat rahaa vastikkeetta. Kaikilla on mahdollisuus alkaa "syrjäytyneeksi", jos vastuun ottaminen ei huvita.

Syrjäytyminen on sinänsä vaikea ongelma, ettei se ole ratkaistavissa millään lääkkeellä. Useinhan taustalla on kuitenkin huono lapsuus, paska elämä ja mielenterveyspuolen ongelmia, luonnehäiriötä jne.

Jos ihminen on puhtaasti syrjäytynyt, niin silloin voi auttaa, että patistetaan sinne päiväkerhoon, kuntouttavaan työtoimintaan jne. Osa ihmisistä on myös luonnostaan passiivisia ja he tarvitsevat patistajan. Olen myös sitä mieltä, että osa pitkäaikaisesti masentuneista tarvitsee patistusta. Ei tämä yhteiskunta voi oikein toimia siten, että 20-vuotiaita ihmisiä laitetaan tätä tahtia eläkkeelle. Kyllä ne sotatraumoista kärsineet ja vaikeamopaakin kokeneet ovat saattaneet tehdä monikymmenvuotisen työuran. Pitää keksiä vain tarpeeksi yksinkertaisia tehtäviä ihmisille.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:29"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 14:56"]On niin tyypillistä, kun terveet kertoo omasta vinkkelistään kipeille, miten toimia. Päähän pitää tulla joka tapauksessa, mutta kuinka monta kertaa? Kuinka monta epäonnistumista saa olla ja kuinka paljon aikaa on varattu onnistumiselle, ennen kuin syrjäytymiskierre alkaa? [/quote] Kenen heitä pitäisi auttaa? Sairaiden? Ei ole mitään taikatemppua syrjäytyneille. Heidän on myös itse yritettävä. Muut eivät voi heitä parantaa, jos he eivät suostu yrittämään mitään. Eivät lääkitystä, eivät edes pienintä juttua. Mutta raha kelpaisi. Se on ihmeellistä. Syyt syrjäytymiselle voivat olla vaikka mitkä. Se vaan ei ole se ongelma, vaan se etteivät halua neuvoja, lääkkeitä, ohjeita, potkua persuksiin. Ei mitään. He haluavat olla kotona rauhassa, koska tuntuu pahalta ja joku muu voisi maksaa, koska sen rahan itse tienaaminenkin tuntuu pahalta. Mielellään tulisi joku ulkopuolinen ja parantaisi heidät. Itse kun ei voida, haluta, kyetä, pystytä, jakseta, uskalleta ja mitä muita sanoja nyt käyttävätkin, selittääksen miksi tilanne ei muutu. Mitä jos vaihtaisitte nuo sanat, katsoisitte sitä mörköä silmiin. Ette kuuntele enää sitä ahdistusta. Siedätätte itseänne, kuten lentopelkoiset. Haluatte, osaatte, pystytte, jaksatte, yritätte, viitsitte, jaksatte, tahdotte ja jätätte ne vanhat selitykset romukoppaan. Avaatte ne verhot ja menette ulos, niin kuin monet muutkin sairaat ja kauheuksia kohdanneet.

[/quote]Eli mihin ulos tarkalleen ottaen pitäisi mennä jotta parantuisin mielenterveysongelmistani? Haluan parantua. En osaa hirveästi mitään. Jaksaminen on vähän niin ja näin (toisinsanoen olen moneen kertaan tänään itkenyt väsymystäni). Tahtoisin kyllä parantua. Lääkityksiä on kokeiltu suurinpiirtein kaikkea mahdollista. Ja tälläkin hetkellä lääkitys mikä ei vaan auta.  Olisin valmis maksamaan parantumisestani kaikki rahani. Vaikea kuunnella ahdistusta varsinkin hyperventiloidessa, se näyttää epilepsia+astma -kohtaukselta ulospäin :s
[/quote]
Tottakai erittäin vakavia mielenterveyssairauksia on kuten vaikka väkivaltainen skitsofrenia tai maanisuus, anoreksia jne. Mutta nyt ei puhuta heistä. He ovat sairaita ja tottakai yhteiskunnan kuuluu pitää huolta heistä. Jos olette sairaita, niin miksi suututte näistä teksteistä? Eihän se kosketa teitä. Saatte ihan samaa tukea, ihan yhtä oikeutetusti, kuin minkä muun tahansa sairauden kanssa kamppaileva. Eihän kukaan syytä syöpäpotilaitakaan, vaikka makaisivat sängyssä koko päivän.

Mutta nyt on kyse terveistä, jotka eivät halua. Syrjäytyneistä, ei sairaista. Mitä heille pitäisi tehdä? Leikkiä, että hekin ovat sairaita, vaikkeivat olekaan? Heitä joita ei kiinnosta, koska ei kannata. Mitä heille pitäisi sanoa?

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:41"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:28"] [quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:13"]Nuoria haukkuvat unohtavat usein sen, että nykyajan työt vaativat usein ihan erilailla kykyjä kuin entisajan ojankaivuu. Haluaisitko todella että joku sellainen "syrjäytynyt", jota et missään tapauksessa haluaisi naapuriksesi, hoitaisi kuitenkin vanhoja, hoitajastaan täysin riippuvaisia vanhempiasi? [/quote] Höpö höpö. Itse olen vain muutaman vuoden Miraa vanhempi, joten tiedän kyllä tämän ajan ongelmat. Elämäni ei muuten eroa Miran elämästä kuin että mä menin sinne kouluun, vaikka ei ehkä olisi huvittanutkaan. Kelpuuttaisin kyllä Miran hoitamaan vamhempiani. Onhan hänellä kykyjä hoitaa vauvaakin. Ap [/quote] No jos sä sinne kouluun menet, niin sulla ei ole Miran ongelmia. Ja siinä on iso ero teidän kahden elämän välillä.  [/quote] Ok. Ehkä näin sitten. Meidän elämillä on eroa. Minä hankin koulutuksen ja työpaikan. Mira ei. Sitä en ymmärrä, miksi meidän muiden pitää elättää Mira? Miksi Mira ei voisi toimia esim. prostituoituna? Siihen ei vaadita koulutusta? Ap

[/quote]

Peräsuolen käyttöön antaminen miehille maksusta ei vaadi muuta kuin sisua ottaa se kuin mies.

Tässä tulemmekin siihen että onko prostituutio oikea ammatti. Jos on niin kenet tahansa voisi työvoimatoimiston kautta pakoittaa töihin, kuten vaikkapa kaupan kassalle tai prostituoiduksi.

Siksi on tärkeää miettiä pakotammeko ihmisiä töihin kaupan kassalle vai haluammeko todella pitää prostituution ammattina, sillä muuten se olisi työttömän ainut vaihtoehto. 

Haluammeko elää sellaisessa yhteiskunnassa joka vaikkapa pakottaa perheen isän myymään itseä, kun ei saa töitä edes kaupan kassana? 

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 17:27"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:29"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:15"] [quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 14:56"]On niin tyypillistä, kun terveet kertoo omasta vinkkelistään kipeille, miten toimia. Päähän pitää tulla joka tapauksessa, mutta kuinka monta kertaa? Kuinka monta epäonnistumista saa olla ja kuinka paljon aikaa on varattu onnistumiselle, ennen kuin syrjäytymiskierre alkaa? [/quote] Kenen heitä pitäisi auttaa? Sairaiden? Ei ole mitään taikatemppua syrjäytyneille. Heidän on myös itse yritettävä. Muut eivät voi heitä parantaa, jos he eivät suostu yrittämään mitään. Eivät lääkitystä, eivät edes pienintä juttua. Mutta raha kelpaisi. Se on ihmeellistä. Syyt syrjäytymiselle voivat olla vaikka mitkä. Se vaan ei ole se ongelma, vaan se etteivät halua neuvoja, lääkkeitä, ohjeita, potkua persuksiin. Ei mitään. He haluavat olla kotona rauhassa, koska tuntuu pahalta ja joku muu voisi maksaa, koska sen rahan itse tienaaminenkin tuntuu pahalta. Mielellään tulisi joku ulkopuolinen ja parantaisi heidät. Itse kun ei voida, haluta, kyetä, pystytä, jakseta, uskalleta ja mitä muita sanoja nyt käyttävätkin, selittääksen miksi tilanne ei muutu. Mitä jos vaihtaisitte nuo sanat, katsoisitte sitä mörköä silmiin. Ette kuuntele enää sitä ahdistusta. Siedätätte itseänne, kuten lentopelkoiset. Haluatte, osaatte, pystytte, jaksatte, yritätte, viitsitte, jaksatte, tahdotte ja jätätte ne vanhat selitykset romukoppaan. Avaatte ne verhot ja menette ulos, niin kuin monet muutkin sairaat ja kauheuksia kohdanneet. [/quote]Eli mihin ulos tarkalleen ottaen pitäisi mennä jotta parantuisin mielenterveysongelmistani? Haluan parantua. En osaa hirveästi mitään. Jaksaminen on vähän niin ja näin (toisinsanoen olen moneen kertaan tänään itkenyt väsymystäni). Tahtoisin kyllä parantua. Lääkityksiä on kokeiltu suurinpiirtein kaikkea mahdollista. Ja tälläkin hetkellä lääkitys mikä ei vaan auta.  Olisin valmis maksamaan parantumisestani kaikki rahani. Vaikea kuunnella ahdistusta varsinkin hyperventiloidessa, se näyttää epilepsia+astma -kohtaukselta ulospäin :s [/quote] Tottakai erittäin vakavia mielenterveyssairauksia on kuten vaikka väkivaltainen skitsofrenia tai maanisuus, anoreksia jne. Mutta nyt ei puhuta heistä. He ovat sairaita ja tottakai yhteiskunnan kuuluu pitää huolta heistä. Jos olette sairaita, niin miksi suututte näistä teksteistä? Eihän se kosketa teitä. Saatte ihan samaa tukea, ihan yhtä oikeutetusti, kuin minkä muun tahansa sairauden kanssa kamppaileva. Eihän kukaan syytä syöpäpotilaitakaan, vaikka makaisivat sängyssä koko päivän. Mutta nyt on kyse terveistä, jotka eivät halua. Syrjäytyneistä, ei sairaista. Mitä heille pitäisi tehdä? Leikkiä, että hekin ovat sairaita, vaikkeivat olekaan? Heitä joita ei kiinnosta, koska ei kannata. Mitä heille pitäisi sanoa?

[/quote]En sairasta skitsofreniaa, anoreksiaa (enää), tai "maanisuutta". Mutta siis mielenterveysongelmat aiheuttaa syrjäytymistä ja ihmettelen jos joku vapaaehtoisesti haluaa syrjäytyä. Ja paha traumatisoituminenkin lasketaan mielenterveyden sairaudeksi (traumaperäinen stressihäiriö).

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:41"][quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:28"] [quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:13"]Nuoria haukkuvat unohtavat usein sen, että nykyajan työt vaativat usein ihan erilailla kykyjä kuin entisajan ojankaivuu. Haluaisitko todella että joku sellainen "syrjäytynyt", jota et missään tapauksessa haluaisi naapuriksesi, hoitaisi kuitenkin vanhoja, hoitajastaan täysin riippuvaisia vanhempiasi? [/quote] Höpö höpö. Itse olen vain muutaman vuoden Miraa vanhempi, joten tiedän kyllä tämän ajan ongelmat. Elämäni ei muuten eroa Miran elämästä kuin että mä menin sinne kouluun, vaikka ei ehkä olisi huvittanutkaan. Kelpuuttaisin kyllä Miran hoitamaan vamhempiani. Onhan hänellä kykyjä hoitaa vauvaakin. Ap [/quote] No jos sä sinne kouluun menet, niin sulla ei ole Miran ongelmia. Ja siinä on iso ero teidän kahden elämän välillä.  [/quote] Ok. Ehkä näin sitten. Meidän elämillä on eroa. Minä hankin koulutuksen ja työpaikan. Mira ei. Sitä en ymmärrä, miksi meidän muiden pitää elättää Mira? Miksi Mira ei voisi toimia esim. prostituoituna? Siihen ei vaadita koulutusta? Ap

[/quote]

Peräsuolen käyttöön antaminen miehille maksusta ei vaadi muuta kuin sisua ottaa se kuin mies.

Tässä tulemmekin siihen että onko prostituutio oikea ammatti. Jos on niin kenet tahansa voisi työvoimatoimiston kautta pakoittaa töihin, kuten vaikkapa kaupan kassalle tai prostituoiduksi.

Siksi on tärkeää miettiä pakotammeko ihmisiä töihin kaupan kassalle vai haluammeko todella pitää prostituution ammattina, sillä muuten se olisi työttömän ainut vaihtoehto. 

Haluammeko elää sellaisessa yhteiskunnassa joka vaikkapa pakottaa perheen isän myymään itseä, kun ei saa töitä edes kaupan kassana? 

[/quote]

Haluamme. Työttömien käyttöön otto vaikkapa bordellissa opettaisi meille uuden työkultuurin ja elvyttäisi seksuaalialaa, joka oli antiikin aikana normaali työ. Esimerkiksi moni koululainen ja lapsi aloitti työelämänsä bordelleissa ja eteni myöhemmin urallaan upseeriksi tai lääkäriksi. 

Kukapa meistä ei olisi unelmoinut itsensä myymisestä tai muiden ostamisesta. Sehän on ihan normaalia kapitalismia liberaalein maustein. 

Prostituution kannattajat ovat sitä mieltä että ammatin voi valita ja oikean työn ja itsensä etsiminen on tärkeintä ja tärkeämpää, kuin itse työnteko. 

Prostituution vastustajat eivät halua että kukaan joutuisi myymään itseään, koska jokainen on velvollinen tekemään mitä töitä tahansa, kunhan ne eivät alenna työntekijää, kuten prostituutio. 

Vastustajat ovat tavallaan oikeassa että ei pidä olla liian nirso ja prostituutio ei ole mikään ratkaisu tai ammatti. 

Kannattajat elävät jossain ihme Kreikassa, jossa rahaa saadaan seinästä kuten taivaassa. Haluan huomauttaa että prostituution harjoittajat eivät juurikaan koskaan ole valinneet itselleen ammattiaan. He ovat ajautuneet siihen köyhyydestä. 

Suomessa ei ole köyhiä.

Miksi hitossa tolle maksetaan vielä harrastuskin? Eikös se pitäisi kattaa perusosasta? Jotenkin ymmärtäisin vielä, että harkinnanvaraista saisi lapsen harrastukseen, mutta että aikuisen? Huhhuh!

Sossu hyysää pitkäaikaisasiakkaitaan. Mutta kokeilepa hakea väliaikaista tukea!

Teillä kaikilla on tilaisuus ja mahdollisuus toimia samoin ja jäädä pois töistä. Ei se ole kuin valinnasta kiinni.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 10:54"]Teillä kaikilla on tilaisuus ja mahdollisuus toimia samoin ja jäädä pois töistä. Ei se ole kuin valinnasta kiinni.
[/quote]

Ei pidä paikkaansa. Jos kaikki valitsisivat kuten Mira, ei kenellekään riittäisi enää rahaa. Silloin Mirakin joutuisi myymään itseään tms.

Miran haastattelu oli klassinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun nuoren paniikkihäiriöön ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon ei puututa ajoissa. Minulle, maallikollekin, oli ihan selvää, että tuo nuori nainen on jättänyt monia tilaisuuksia elämässään käyttämättä, koska hän jännittää liikaa epäonnistumista ja sosiaalisia tilanteita, pelkää pettymyksiä niin ettei uskalla edes yrittää, ja että hänellä on syvällä sellainen peruskokemus, että hän on syvästi erilainen kuin muut, hän on tuottanut pettymyksen kaikille ja on aivan vääränlainen. Ei se ole ihan oma valinta, koska aikuinenkaan ihminen ei kykene selviämään esimerkiksi paniikkohtausten kohdalla ilman apua, saati sitten nuori.

Mitäpä, jos me emme jättäisikään nuoria räpiköimään yksinään ongelmissaan, ja odottamaan että he ovat lopulta kypsiä putoamaan pois systeemistä, vaan auttaisimme nuoria jo silloin, kun ensimmäiset merkit alisuoriutumisesta, heikosta itsetunnosta ja ulkopuolisuudesta alkavat näkyä?  Ja mitäpä jos oltaisiin niin radikaaleja, että annettaisiin nuorille työtä, joka toisi elämään merkityksellisyyttä? Aivan kuten haastattelun Mira, monet toimettomat nuoret kokevat, ettei sillä heidän elämällään ole mitään merkitystä, he eivät pääse mukaan yhteiskuntaan eikä mikään, mitä he tekevät, ole muille kovin tärkeää. Ne ovat ihan samoja tuntemuksia kuin mitä kenen tahansa työttömäksi jäävän kohdalla, paitsi että nuorella ei ole sellaista perspektiiviä asioihin eikä muuta roolia, jota kautta sitoutua yhteiskuntaan.

Jos suurilta ikäluokilta olisi vaadittu vuosikausien koulutusta sihen, että pääsivät lopuilta puotipuksuiksi ja läheteiksi ja varastomiehiksi ja sitä kautta elämänsyrjään kiinni, niin suurin osa ei olisi koskaan niitä kouluja käynyt. Työmarkkinat ovat muuttuneet niin, että ei ole enää olemassa töitä, joihin pääsisi ilman koulutusta. Ennen ne olivat merkittävä väylä oman elämän rakentamiseen niillekin, jotka eivät olleet ihan sitä parasta A-luokkaa, mut kuitenkin johonkin pystyivät. 

Kun ei ole tahtotilaa siunaantunut, niin silloin sitä ajelehditaan. Mitä kautta saa lisää tahtoa? Kehittämällä halun, kenties? Olkoon se vaikkaaaa...elämänhalu? Koska sitähän se on, kun kansan syvät rivit - jokainen ihan omassa poterossaan kuikuilee ja vatvoo toinen toistansa - aukaisevat suunsa ja sieltä valuu mittanauhaa. Ja jokaisella on ihan oma merkitty 'saavutusten' mittanauhansa, johon pyrkiä ja jos ei pyri, niin sitten naitinait ja jonon hännille, sillä on olemassa oikeudenmukaisuus...ja se tulee mittanauhasta.

Tuottajuudeksi sanotaan tuonkaltaista liippaavaa ajattelumallia, ja sen pahin perisynti on: laiskuus. Eipä sitä yhtään sen protestanttisemmalla äänenpainolla voi sanoa. Vitun laiskuus.

(...aivan kuin ei olisi mitään tähteellisempiäkin ongelmia...)

Nuoria haukkuvat unohtavat usein sen, että nykyajan työt vaativat usein ihan erilailla kykyjä kuin entisajan ojankaivuu. Haluaisitko todella että joku sellainen "syrjäytynyt", jota et missään tapauksessa haluaisi naapuriksesi, hoitaisi kuitenkin vanhoja, hoitajastaan täysin riippuvaisia vanhempiasi?

Ei voi laiskaksi sanoa. Onhan hän käynyt ulkomailla ja tehnyt vaikka mitä. Tuosta hyvästä maksan mielelläni veroja. Nyt vain lapsi haittaa elämäntapaa.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:16"]

Ei voi laiskaksi sanoa. Onhan hän käynyt ulkomailla ja tehnyt vaikka mitä. Tuosta hyvästä maksan mielelläni veroja. Nyt vain lapsi haittaa elämäntapaa.

[/quote]

No miten siltä loppui rahat siellä ulkomailla "töitä tehdessä", eiköhän ole samaa makaamista harrastettu sielläkin.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:13"]Nuoria haukkuvat unohtavat usein sen, että nykyajan työt vaativat usein ihan erilailla kykyjä kuin entisajan ojankaivuu. Haluaisitko todella että joku sellainen "syrjäytynyt", jota et missään tapauksessa haluaisi naapuriksesi, hoitaisi kuitenkin vanhoja, hoitajastaan täysin riippuvaisia vanhempiasi?
[/quote]

Höpö höpö. Itse olen vain muutaman vuoden Miraa vanhempi, joten tiedän kyllä tämän ajan ongelmat. Elämäni ei muuten eroa Miran elämästä kuin että mä menin sinne kouluun, vaikka ei ehkä olisi huvittanutkaan.

Kelpuuttaisin kyllä Miran hoitamaan vamhempiani. Onhan hänellä kykyjä hoitaa vauvaakin.

Ap

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:07"]

 Minulle, maallikollekin, oli ihan selvää, että tuo nuori nainen on jättänyt monia tilaisuuksia elämässään käyttämättä, koska hän jännittää liikaa epäonnistumista ja sosiaalisia tilanteita, pelkää pettymyksiä niin ettei uskalla edes yrittää, ja että hänellä on syvällä sellainen peruskokemus, että hän on syvästi erilainen kuin muut, hän on tuottanut pettymyksen kaikille ja on aivan vääränlainen.

Mitäpä, jos me emme jättäisikään nuoria räpiköimään yksinään ongelmissaan, ja odottamaan että he ovat lopulta kypsiä putoamaan pois systeemistä, vaan auttaisimme nuoria jo silloin, kun ensimmäiset merkit alisuoriutumisesta, heikosta itsetunnosta ja ulkopuolisuudesta alkavat näkyä?  Ja mitäpä jos oltaisiin niin radikaaleja, että annettaisiin nuorille työtä, joka toisi elämään merkityksellisyyttä?

Jos suurilta ikäluokilta olisi vaadittu vuosikausien koulutusta sihen, että pääsivät lopuilta puotipuksuiksi ja läheteiksi ja varastomiehiksi ja sitä kautta elämänsyrjään kiinni, niin suurin osa ei olisi koskaan niitä kouluja käynyt. Työmarkkinat ovat muuttuneet niin, että ei ole enää olemassa töitä, joihin pääsisi ilman koulutusta. Ennen ne olivat merkittävä väylä oman elämän rakentamiseen niillekin, jotka eivät olleet ihan sitä parasta A-luokkaa, mut kuitenkin johonkin pystyivät. 

[/quote]

Näinpä. Ja mitäpä jos oltaisiin niin radikaaleja että ei annettaisi kiusaajien melskata mielensä mukaan ja runnoa muiden ihmisten itsetuntoa siihen pisteeseen että asioista suoriutuminen ei enää ahdistuksen ja pelkojen takia onnistu.