Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äiti"ystävän" käytös harmittaa, neuvokaa!
23.03.2015 |
Minulla on äitiystäväpiiri, johon kuuluu enemmän tai vähemmän tiiviisti seitsemän kotini lähistöllä asuvaa äitiä. Olemme kaikki hoitovapaalla. Muilla äideillä on 1-2 lasta ja minulla on kolme. Tapailemme viikoittain lasten kanssa kahviloissa, puistossa, synttäreillä, toistemme kodeissa, kerhossa jne. Tämä siis on taustana seuraavalle.
Ystäväpiiriin kuuluu yksi äiti, jonka käytös askarruttaa ja harmittaakin minua. Hän yleensä aina tervehtii minua nopeasti (tosin ei lapsiani, vaikka hän tervehtiikin muiden äitien lapset läpi) ja siirtyy sitten puhumaan jonkun muun ystävän kanssa. On esimerkiksi käynyt niin, että minä olen ollut yhden ystäväpiirin äidin ja lastemme kanssa puistossa. Kun tämä kyseinen äiti on sattumalta tullut myös tuohon lähipuistoon, hän on juuri ja juuri tervehtinyt minua, kääntänyt selän ja alkanut kysellä tuon toisen äidin kuulumisia. Olen sitten leikkinyt lasten kanssa ja päätynyt siihen, että on aika lähteä kotiin. Koko aikana minulle ei puhuttu mitään vaan minulle on ihan konkreettisesti käännetty selkä koko ajaksi. Olen tosi hämmentynyt tästä käytöksestä, koska mielestäni tässä ystäväpiirissä kaikki muut ovat ystävällisiä ja huomaavaisia toisilleen ja ketään ei ole koskaan muulloin jätetty ulkopuolelle. Muistuu mieleen alakoulun piha ;)
Tuo edellinen oli yksi esimerkki, mutta noin tapahtuu ihan aina. Jos olen lapsen kanssa kerhossa, jonne tulee joku muukin kaveripiirin äiti, tuo kyseinen äiti seurustelee vain hänen kanssaan, kehuu hänen lastaan, kyselee hänen kuulumisensa. Samoin tapahtuu kahvilassa ja kaikissa yhteisissä tapaamisissa. Minun puoleeni hän kääntyy esimerkiksi kysyäkseen, olisiko minulla naksuja, joita hänen lapsensa tykkäisi syödä.
En ole koskaan mielestäni tehnyt tuota ihmistä kohtaan mitään sellaista, mikä häntä olisi voinut loukata. Olen lainannut hänelle lasteni leluja, kutsunut synttäreille ja kotiimme, ja kyselen aina hänen kuulumisensa. Tuo nainen on hyvin kaunis, urheilullinen, sanavalmis, älykäs ja hauska ihminen. Aivan varmasti hän on myös varakas ja hänellä on paljon ystäviä. Hän on hyvin suosittu ja liittyi ystäväpiiriin varmasti juuri positiivisen asenteensa ja ystävällisyytensä ansiosta. Siksi olen todella ihmeissäni tuosta käytöksestä minua kohtaan. Kateudesta ei varmasti ole kyse.
Ainoa "särö" tuossa ihmisessä on ollut se, että hän kerran arvosteli yhden yhteisen ystävämme miestä lylleröksi. Tuon hän osasi muotoilla hauskasti "en halua että luulette, että mitenkään arvostelisin ketää ulkonäön perusteella, mutta..." Olin hetken suu auki, kyseessä on siis aivan tavallinen suomalainen mies. Enkä ole tottunut siihen, että fiksut, aikuiset ihmiset nimittelevät toisia ihmisiä miksikään ulkonäön perusteella. Nyt olen alkanut miettiä, että ehkä minäkin olen hänen mielestään joukkoon sopimaton lyllertäjä. Minulla on kolme pientä lasta ja hänellä on yksi. Joten lienee aika selvää, kumpi meistä jättää useammin treenit välistä ja ilmestyy tukka pesemättömänä paikalle ;) ja olen pohtinut, etä ehkä olen jotenkin hänen rimansa alapuolella enkä kelpaa täysin ystäväksi.
Jostain syystä tuo ihminen sulkee minua ulos aina, kun osumme yhteen. Haluan olla osa tätä ystäväpiiriä, sillä muut ystävät ovat aivan ihania. En usko, että suora puhe auttaa tässä, koska tuollaisen käytöksen voi aina kieltää. Tiedän, että jotain on pahasti vialla siitä, että joskus hänen täysin jättäessään minut ulkopuolelle minua alkaa ahdistaa ja melkein itkettää, koen olevani todella huono ihminen. Ja siltä ei kuulu ystävän kanssa tuntua. Mikä neuvoksi? Oletteko törmänneet vastaavaan? Miten toimisitte? Paisuttelenko liikaa asiaa, eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?
Kommentit (58)
Jaksan olla kyllä ylen hämmästynyt, että vielä aikuisetkin harrastavat tuota ala-astetyylistä valtapeliä ryhmän jäsenten välillä. Kaikista ei tietenkään tarvitse pitää, mutta tuollainen "Mä puhun vaan Marille ja Sarille, mut Sirulle mä en puhu mitään ja toivon, ettei Mari ja Sarikaa puhuis sen kaa..." on niin... noh, miten sen nyt kauniisti muotoilisi. Aikuiset ihmiset? Tunnustaako kukaan syyllistyneensä aikuisiällä tuollaiseen? Kuulisin innolla perusteluja tuollaiselle toiminnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 15:07"]
Tiiäkkö ap, jotkut ihmiset ovat vain kusipäitä. Mä ingnoraisin sen eukon myös täysin.
[/quote]
Termi on ignorata, hauskahan se on käyttää sivistyssanoja, mutta kannattaa opetella kirjoittamaan ne oikein.
[/quote]
Mä niin oon odottanut sun viittas liehuvan, sivistyssanasankari. Et vielä voita Pyhävulvamiestä tai Ikistä, mutta ei se mitään! Tarvitsemme tähän virtuaaliseen Gotham Cityyn myös sinun panoksesi.
Mä en kyllä näkisi vaivaa, että yrittäisi olla ekstramukava ja sillä tavalla ärsyttää toista. Jos sillä on jotain hampaankolossa, niin joko se sanoo suoraa tai sitten annetaan olla.
Älä enää kutsu häntä teidän kotiin ja synttärijuhliin tms. ei ole sen arvoista.
Voit moikata kun tuutte puistoon, mutta keskity säkin kaveeraamaan niitten muitten kanssa. Itehän kyseinen eukko on näin valinnut. Jos olette kaksin, moikat ja sit keskityt vaikka lapsiisi tai puhelimeen.
Joku jo mainitsikin sanan narsisti.... Minullekin tuli kieltämättä se sama mieleen, kun ap mainitsi että tämä nainen on täydellistäkin täydellisempi, suosittu, kaunis, jne. Ne jotka päällepäin vaikuttavat täydellisiltä, ovat usein niitä pahimpia mätämunia sisältä päin. Eli varo tätä naista! Ja lue vaikka huviksesi narsisteista; kuinka he kääntävät ihmiset puolelleen ja keräävät "hovia" ympärilleen. Ja kuinka välinpitämättömiä he ovat niitä kohtaan, joista vaistoavat että heitä ei pystykään manipuloimaan... Heille koko elämä on pelkkää peliä, sisimmässään ovat hyvinkin tyhjiä, mutta ulkokuori mitä viehättävin ja kaunein...Huh huh, ole varovainen!
Anna olla. Käytä aikasi ja energiasi niihin ihmisiin, jotka aikaasi ja energiaasi haluavat. Olet yittänyt nyt ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 15:07"]
Tiiäkkö ap, jotkut ihmiset ovat vain kusipäitä. Mä ingnoraisin sen eukon myös täysin.
[/quote]
Termi on ignorata, hauskahan se on käyttää sivistyssanoja, mutta kannattaa opetella kirjoittamaan ne oikein.
[/quote]
Mutta tyhmempikin ymmärsi mitä tässä tarkoitetaan. Myös nähtävästi sinä.
Tuo yhteinen ystävänne, jonka miestä hän nimitteli lylleröksi, onko tuo ystävä tästä kaveripiiristä, josta kirjoitat? Jos on, niin kuuliko ystävä tämän naisen sanoja? Miten suhtautui? Miten muut ystävät reagoivat nimittelyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 18:14"]Puistojengit, huoh. Minullakin on tähän maailmaan vasta tutustuneena olo kuin olisi taas ala-asteen pihalla. Onneksi mulle ei ole henkisesti niin tärkeää kuulua niihin piireihin. Toki haluan olla sen verran kuvioissa, että lapsi saa kaveriseuraa. On suorastaan kiehtovaa seurata näitä kuka juttelee kenenkin kanssa kuvioita. Minusta miltei kaikkien lähipuiston äitien kanssa on aika helppo tulla toimeen sillä normaalilla small talk tasolla. Mutta sitten on pari naista, jotka ovat nykyään noita selän kääntäjiä. Hyvä kun moikkaavat. Oli aika paska fiilis, kunnes tuli tuota ryhmädynamiikkaa ruodittua mielessä. Nämä on ne, jotka ovat "pomoäitejä". Muut äidit eivät sano eriäviä mielipiteitä tyyliin tylyttäjä-äiti sanoo imettämisen on lapsen parhaaksi kestettävä ikään x ja muut lampaana perässä "minäkin yritin siihen asti muttei onnistunut" tai "pitää minunkin lopettaa Mirkkulin imetys tässä" eivätkä sano omaa mielipidettään vaan suorastaan selittelevät valintojaan.
Mulle kerrottiin alussa mihin aikaan ja minä päivinä on tapana käydä puistossa, missä kerhoissa on tapana käydä. Olenpa saanut paheksuvan kommentin miten on lapsen hyväksi syytä olla säännöllinen leikkipuistorytmi, koska se on tärkeää lapsen jaksamisen kannalta(?). Kyse nyt oli kuitenkin 1,5-vuotiaasta, joka ei ollut kiinnostunut vielä muista lapsista saati oikein viihtynyt puistossa. Kai mun moka oli olla leikkimättä kiltisti muiden laatimilla säännöillä, joskin aika neutraalisti vastailin "noo, me ollaan tehty vaan näin" enkä kummemmin kyseenalaistanut muiden tapoja. Kun muut kuitenkin mielellään näyttävät juttelevan minun kanssa niin ei ole avautunut miten muuten olen näitä paria loukannut.
[/quote]
Siis näinhän se menee, tosi tuttua. Itse olin hieman vanhempi äiti ja tohu tuntui tosi naurettavalta välillä. Voin vain kuvitella miten ikävältä jostakin sellaisesta touhu tuntuu, joka on hieman epävarmempi ja haluaa tulla hyväksytyksi. Itseä lähinnä huvitti, ja hain sitten muuta seuraa, en kovin pitkään jaksanut katsella ihmisten dissaamista ja klikkien rakentamista.
Voi kuinka tuttua! Mulla on pääsääntöisesti kivat leikkipuistokokemukset ja olen nauttinut kantakaupungin tuttavallisesta ja avoimesta meiningistä. Mutta voin heti mainita tuosta suuresta ihmisjoukosta kaksi äitiä, joille en jostain syystä kelvannut edes sen vertaa, että olisi kyetty ihan normaaliin tervehtimiseen. Vaikka siinä kolme vuotta kuitenkin meni niin, että viikottain nähtiin ja muiden äitien kautta istuttiin usein myös samassa pöydässä.
Olipa typerää, kun tuossa talvella törmäsin noista toiseen. Jäin odottelemaan, että tervehtiikö edelleenkään. Ei. Päätin olla vaivaamatta päätäni enkä tervehtinyt tällä kertaa itsekään. Jos olen toiselle kuin ilmaa, niin ollaan sitten :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki eivät ole empaattisia ihmisiä Luulen, että kyse on pohjimmiltaan epävarmuudesta. Tuon muka niin täydellisen ihmisen on PAKKO olla täydellinen, koska muuten hän ei kelpaa itselleen. Ap on todennäköisesti vaan oma itsensä eikä yritä olla mitään. Ap voi olla pohjimmiltaan siitä kateellinen.
Tai sitten hän arvioi ihmisiä ulkonäön perusteella. Ap ei ehkä ole hänen "tasoaan" ulkoisesti ja tällä naisella on niin huono itsetunto, että hän ei uskalla alkaa kaveerata ap:n kanssa.
On kieltämättä hämmentävää kohdata ihminen, jolle on täysin näkymätön. Oman lapseni luokkakaverin äiti on minua kohtaan juuri tuollainen. Teen itse ihmissuhdetyötä (kuten hänkin) ja koen hänen olevan jotenkin vajaavainen. Olen kuullut ettei hän ole kovin kummoinen työssään enkä ihmettele. Hän ei ole ilkeä, vaan todella epäsensitiivinen. Itse olen taas tosi herkkä huomaamaan muiden fiiliksiä ja se on suuri etu ammatissani.
Tsemppiä, ap. Vika ei ole sinussa. Olisin kyllä mieluiten sun seurassa siellä leikkipuistossa. Onneksi ne ajat ovat jo takana osaltani.
Olisiko sulla jokin yksi luotettava,läheisempi ystävä tuosta porukasta,joka myös tuntee tämän naisen? Voisitko kysyä häneltä mitä mieltä on? TAI jos kutsuisit tämän välttelijä naisen ja jonkun toisen ystäsäi tästä porukasta kolmisin lapsineen teille, katsot mitä tapahtuu? TAI ensikerralla menet ihan pokalla siihe viereen jos on selkäsi sinulle kääntänyt ja osallistut keskusteluun,miten reagoi?älä suostu jäämään ulkopuolelle vaan tavallaan änkeät siihen mukaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että on vaan kusipää, mutta... Tuli mieleen, kun itselläkin on vain yksi lapsi. Takuuvarma välttelyn aiheuttaja on se, kun joku sanoo hyväntahtoisesti nauraen, etten tiedä mitään väsymyksestä/uhmasta/kiukuttelusta/u name it, koska mulla on vain yksi lapsi. En vain jaksa sellaista vähättelyä ja oman kruunun kiillotusta, kun on jaksanut synnyttää neljä lasta. En nyt väitä, että olisit tehnyt niin, ainakaan tahallasi, mutta tämmönen näkökulma mulla. Jos kyseessä on ihan rehellinen kusipää, neuvoisin olemaan kuin et huomaisi koko tyyppiä. Tsemppiä! :)
Mullakin oli tuollainen ihminen lähipiirissä. Miehen veljen uusi naisystävä. Syrji minua selvästi ja kaikki muut rakastivat tätä ihmistä sokeana. Meille tuli tämän kyseisen naisen kanssa riitaa, ja kaikki muut olivat tietenkin tämän toisen puolella vaikka riita lähti hänen käytöksestään. Äityi niin pahaksi, etten enää ole yhteydessä koko miehen sukuun.
Voin siis kokemuksesta sanoa että tuollaiset ihmiset ovat ihan perseestä. Narsisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnnä kästesi syvälle hänen perseeseensä kun seuraavan kerran näette. Pakotat hänet puhumaan mukavia itsellesi. Teet siitä ämmästä itselles käsinuken!
Ei välttämättä tee sitä tietoisesti, mutta ei vaan ole kiinnostunut sinusta. Tai sitten tekee tietoisesti, kaikki vaan ei osaa käyttäytyä. Koita olla ajattelematta tätä tyyppiä.
Joskus vaan kun itselläkin on joku tosi kiva ystävä kenestä tosi paljon tykkää, niin unohtaa puolitutut. Sitten kun paikalla on puolitutut, niin kyllä he ovat myös mukavia ja silloin tietty olen heidän kanssaan.
Minulla myös tuollainen "ystävä". Välillä ilmeisesti ikään kuin suuttuu minulle tai muulle valitsemalleen henkilölle ja pyrkii sulkemaan porukan ulkopuolelle, välillä tosi törkeästikin, saattaa esim. ruveta yhtäkkiä puhelakkoon, mulkoilee ja tekee selväksi että nyt ei minun seura kelpaa. Mielistelee ja nuoleskelee sen hetkisten "suosikkiensa" persettä, on heille ällöttävän mukava, koittaa kerätä ympärilleen jatkuvasti uusia kavereita. Parin päivän päästä onkin yhtäkkiä normaali ja kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tällaisina hetkinä olen nähnyt parhaaksi keskittyä itse muihin enkä edes yritä olla hänelle mukava, silloin yleensä seurani alkaakin kelvata. Ikinä meitä läheisimpiä kohtaan ei ole mielistelevä vaan mukava ja neutraali, siis silloin kun hänelle sopii. :) Onneksi muutkin ovat alkaneet huomata saman eivätkä enää lähde niin helpolla mukaan hänen manipulointiinsa. Halutessaan osaa olla aidosti mukava.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 18:29"]Ihmiset näkevät toisissaan eri asioita. Ja kaikki luonteet eivät vaan tule toimeen keskenään. Joidenkin kaverien kanssa tulee paremmin juttuun kuin toisten. Ole edelleen ystävällinen ja oma itsesi. Ole fiksu! Hän on mikä on. Voiko olla että olet todella herkkä ihminen ja otat itseesi liian helposti.
[/quote]
Silti pitäisi osata käyttäytyä ystävällisesti eikä ap:n kuvailemalla tavalla, eli naurettavan lapsellisesti
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 15:07"]
Tiiäkkö ap, jotkut ihmiset ovat vain kusipäitä. Mä ingnoraisin sen eukon myös täysin.
[/quote]
Termi on ignorata, hauskahan se on käyttää sivistyssanoja, mutta kannattaa opetella kirjoittamaan ne oikein.