Lue keskustelun säännöt.
Lapset todella pienellä ikäerolla
21.03.2015 |
Iänikuinen aihe, mutta kiinnostaa, kun nyt näyttäisi, että pieneksi jää ikäero lapsilla :D
Millaisella ikäerolla lapsenne ovat? "Miksi?" (Eli oliko vahinko vai tarkotuksellinen?) Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia olette huomanneet? Tekisitkö nyt toisin, jos mahdollista?
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 22:02"]Onhan se rankempaa kun on kaksi puettavaa ja vaipatettavaa, alkuun molemmat piti myös syöttää ja aina toinen joutuu vähän odottamaan jos on joku tilanne päällä jne. En silti kadu. Äkkiä ne kasvaa ja niistä on enemmän seuraa toisilleen (myös tappeluseuraa), mutta se on toisaalta nopeammin ohikin. :) [/quote] En ymmärrä miksi tätä tai jonkun muun positiivissävytteistä kokemusta täytyy alapeukuttaa. Jokainen kokee asiat eri tavalla eikä se kaikille ole mitään hirveän rankkaa tai kamalaa. Rankempaa tottakai kun yhden pienen kanssa, ei kukaan sitä varmasti kiellä. Jokin katkeruus paistaa läpi näistä alapeukuttajista kun itse ovat kokeneet jo yhden pienen lapsen kanssa olon rankaksi ja joku sitten "kehtaa väittää", että kahden todella pienellä ikäerolla olevan lapsen kanssa menee ihan kivasti.
[/quote]
Eikös tässä kysytty kokemuksia ja mielipiteitä? Annetaan kaikkien näkökulmien vain rehottaa. Hyvähän se on kuulla niitä kauhukertomuksiakin ja kauhisteluja. Ei sitten tule mahdollinen rankkuus yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:02"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 22:02"]Onhan se rankempaa kun on kaksi puettavaa ja vaipatettavaa, alkuun molemmat piti myös syöttää ja aina toinen joutuu vähän odottamaan jos on joku tilanne päällä jne. En silti kadu. Äkkiä ne kasvaa ja niistä on enemmän seuraa toisilleen (myös tappeluseuraa), mutta se on toisaalta nopeammin ohikin. :) [/quote] En ymmärrä miksi tätä tai jonkun muun positiivissävytteistä kokemusta täytyy alapeukuttaa. Jokainen kokee asiat eri tavalla eikä se kaikille ole mitään hirveän rankkaa tai kamalaa. Rankempaa tottakai kun yhden pienen kanssa, ei kukaan sitä varmasti kiellä. Jokin katkeruus paistaa läpi näistä alapeukuttajista kun itse ovat kokeneet jo yhden pienen lapsen kanssa olon rankaksi ja joku sitten "kehtaa väittää", että kahden todella pienellä ikäerolla olevan lapsen kanssa menee ihan kivasti.
[/quote]
Eikös tässä kysytty kokemuksia ja mielipiteitä? Annetaan kaikkien näkökulmien vain rehottaa. Hyvähän se on kuulla niitä kauhukertomuksiakin ja kauhisteluja. Ei sitten tule mahdollinen rankkuus yllätyksenä.
[/quote]
Mutta miksi täytyy alapeukuttaa, jos joku kokee että elämä pienellä ikäeroilla olevien lasten kanssa sujuu hyvin? Tuntuu, että ei saisi sanoa elämän lasten kanssa olevan ihan mukavaa ja eikä koe sitä raskaaksi. Samoin synnytyksestä ei saisi sanoa että ei ollut kamalaa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:02"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 07:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 22:02"]Onhan se rankempaa kun on kaksi puettavaa ja vaipatettavaa, alkuun molemmat piti myös syöttää ja aina toinen joutuu vähän odottamaan jos on joku tilanne päällä jne. En silti kadu. Äkkiä ne kasvaa ja niistä on enemmän seuraa toisilleen (myös tappeluseuraa), mutta se on toisaalta nopeammin ohikin. :) [/quote] En ymmärrä miksi tätä tai jonkun muun positiivissävytteistä kokemusta täytyy alapeukuttaa. Jokainen kokee asiat eri tavalla eikä se kaikille ole mitään hirveän rankkaa tai kamalaa. Rankempaa tottakai kun yhden pienen kanssa, ei kukaan sitä varmasti kiellä. Jokin katkeruus paistaa läpi näistä alapeukuttajista kun itse ovat kokeneet jo yhden pienen lapsen kanssa olon rankaksi ja joku sitten "kehtaa väittää", että kahden todella pienellä ikäerolla olevan lapsen kanssa menee ihan kivasti.
[/quote]
Eikös tässä kysytty kokemuksia ja mielipiteitä? Annetaan kaikkien näkökulmien vain rehottaa. Hyvähän se on kuulla niitä kauhukertomuksiakin ja kauhisteluja. Ei sitten tule mahdollinen rankkuus yllätyksenä.
[/quote]
Mutta miksi täytyy alapeukuttaa, jos joku kokee että elämä pienellä ikäeroilla olevien lasten kanssa sujuu hyvin? Tuntuu, että ei saisi sanoa elämän lasten kanssa olevan ihan mukavaa ja eikä koe sitä raskaaksi. Samoin synnytyksestä ei saisi sanoa että ei ollut kamalaa.
[/quote]
Näin. Mistä syystä ne kauhukertomukset kerää paljon yläpeukkuja ja positiiviset kommentit alapeukkuja? Niin.. katkerat av-mammat.
1v4kk ihanaa ja kamalaa. Suunniteltu oli.
Sain kolme lasta vuonna 2008. Ensimmäinen syntyi tammikuussa ja kaksospojat joulukuussa. Esikoinen on syntynyt 2005. En suosittele, vauva-aika oli aika karseeta.
Ja ei, ei oo provo.
Meillä ikäeroa 1v 1kk. Toinen oli yllätysvauva. Poikia molemmat. Esikoinen sai aspergerdiagnoosin 7-vuotiaana joten se selitti monta asiaa hänen poikkeavassa käytöksessä. Meillä pojat leikkivät paljon yhdessä, ovat edelleen kavereita ja nykyisin ovat nuoria opiskelevia miehiä. Rankkaa se oli mutta toisaalta intensiivistä yhdessäoloa, elettiin ihan lasten ehdoilla monta vuotta. Aluksi koin että lyhyt ikäero takasi sen, että sain itsekin levätä, kun nukutin pojat yhtä aikaa päiväunille. Toinen lapsi oli rauhallinen ja hyvä nukkumaan. Kyllä siitä selviää, eihän elämää voi aina suunnitella, laskeskella ihanteellisia ikäeroja lapsille. Itse muistan tehneeni paljon asioita lattialla, imetin säkkituolissa ja esikoinen touhusi siinä kyljessä, lattialla oli vaippavaihdot ja oltiin koko ajan lähekkäin.