Lue keskustelun säännöt.
80- ja 90-luvun vaihteen tienoilla syntyneet, oliko teillä ruumiillista kurittamista? Katsottiinko sitä tuolloin vielä läpi sormien?
12.12.2021 |
Kuulin vasta vähän aikaa sitten, että kurittaminen kiellettiin lailla jo 1984. Meillä oli ihan ns. tavallinen hyvä ja lainkuuliainen perhe, mutta kyllä minä vielä 90-luvun lopulle asti olen saanut ruumillista kurittamista (vyöllä kuritettiin), enkä tuolloin tosiaan edes tiennyt, että se oli laitonta ja ihmettelen tosiaan sitä nyt, koska muuten oltiin kaikessa kunnollisia ja tunnollisia ja lainkuuliaisia.
Oliko yleinen asenne tuolloin vielä se, että juuri tätä kohtaa laista katsottiin läpi sormien? Millaista teillä oli?
- Nainen vm-88
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä kenenkään kokemuksia, sanon vain omat kokemukseni.
En siis itse ole tuota ikäluokkaa vaan olen saanut esikoiseni v.90. Omasta lähipiiristä en tiedä ketään, joka olisi kurittanut selkäsaunalla tai tukistamalla lapsiaan, puhun siis niistä, joilla on samanikäisiä lapsia.
Meillä kaikilla kurinpitokeinot oli jäähyt, karkkipäivän menetykset, peliajan poistaminen/vähentäminen, uhkaus suunpesemisestä saippualla, kotiaresti jne. Eihän nämäkään ilmeisesti nykyään ole hyviä kasvatustapoja.
Pahimman ylilyönnin näin kerrostalomme leikkipaikalla, kun itänaapurista kotoisin oleva nainen surutta läpsäisi lastaan poskelle ja lapsi rupesi itkemään. Me muut olimme jotenkin järkyttyneitä eikä osattu sanoa mitään. Jälkeenpäin puhuttiin, ettei kehdata puuttua kun heillä voi olla erilaiset kasvatustavat.
Mutta niinkuin sanoin, siihen aikaan kyllä ymmärrettiin, ettei ruumiillinen kuritus ollut sallittua ja varmaan sitä tapahtui, mutta ei se niin yleistä enää ollut kuin omassa lapsuudessani.
Vastauksiin tullee harhaa siitä, että otsikkoon tarttuu ne, joita aihe koskettaa, muut jatkaa keskustelemaan rokotesalaliitoista!
Mutta et sinäkään varmaan kaikista perheistä osannut sanoa, että kuritettiinko heillä. Minä olin ala-asteella hyvin kiltti ujo lettipää, eikä ehkä olisi muut arvanneet, että olisi ollut tarvetta kurittaa. Mutta kyllä silti meilläkin vyö välillä tuli tutuksi.
Tämä on nyt kamalaa sukupuolisortoa kun sanon näin, mutta on helpompi käsittää sitä, että ilkikurista pojanviikaria on joskus vähän muistuteltu sopivasta käytöksesta, mutta miksi jo lähtökohtaisesti kilteiltä tytöiltä on saatettu edellyttää lähes tulkoon täydellistä käytöstä?
On sukupuolisortoa, jos ajattelet, että poikia sai kyllä kurittaa, mutta "kilttejä tyttöjä" ei. Mitäpä jos näkemäsi kiltit tytöt olivat kilttejä sen ansiosta, että heillä oli kotona kova kuri ja oli kuritettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lähempänä 80-luvun alkua syntynyt. Ei kuritettu kertaakaan, mutta asiasta puhuttiin aika normaaliin sävyyn niin, että ymmärsin, että oli oikeasti realistinen mahdolisuus, että remmi olisi oikeasti otettu tarvittaessa käyttöön.
Onko se teistä oikeasti ongelma, että nykylapset eivät osaa käyttäytyä vai onko se vaan sitä ennen kaikki oli paremmin -ajattelua? Eli olisiko kovemmalle kurille oikeasti tarvetta?
Vierailija kirjoitti:
Onko se teistä oikeasti ongelma, että nykylapset eivät osaa käyttäytyä vai onko se vaan sitä ennen kaikki oli paremmin -ajattelua? Eli olisiko kovemmalle kurille oikeasti tarvetta?
En sanoisi, että eivät osaa käyttätyä. Käyttäyvät eri tavalla. On lupa sanoa mielipiteensä ja olla eri mieltä. Aiemmin tyyli oli se, että vanhemmat sanoo ja lapsi tottelee tai viimeistään kurittamisen jälkeen tottelee.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli risu ovenpielessä pelotteena. Tuntuu absurdilta että laittaisi jonkun oksan tuohon ovelle pelottamaan lapsia :D
Meillä kävi vielä perhepäivähoitaja kahvilla tutustumassa meihin lapsiin ja hänelle kerroimme risusta ja kahvinjuonti jatkui. Nykyisin perhepäivähoitaja tekisi lasun.
Meitä ei kyllä koskaan lyöty tuolla risulla. Tukkapöllyä saimme usein.
Serkkuja lyötiin vyöllä jostain ihme asioista, esim jos oli rikkonut jonkun lelun. Heitä pakotettiin myös syömään kaikki lautaselta. Muistan nuo ruokailut tosi ahdistavina.89
Tää on oikeesti ihan järkyttävän absurdia, että risu laitetaan näytille ja lapset on sen vuoksi kiltisti! Ihan pimeetä. Toimikohan se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkakohan outoa tämäkin olisi nykyään, mutta koin ainoat kuritukset silloin, kun vietin 4. luokan jälkeisen kesän yksin isovanhempien luona. Syyt oli, että olin jättänyt tekemättä jotain, mitä minun piti tehdä tai jotain vastaavaa. Ei ollut pieni luunappi, vaan isoisä otti vyön ja sillä.
Kun puhelimessa kerroin äidille, ei hän suinkaan rynnännyt hakemaan tyttöään pois sieltä, vaan sanoi vaan, että muista käyttäyty hyvin tai jotain vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan outoa tämäkin olisi nykyään, mutta koin ainoat kuritukset silloin, kun vietin 4. luokan jälkeisen kesän yksin isovanhempien luona. Syyt oli, että olin jättänyt tekemättä jotain, mitä minun piti tehdä tai jotain vastaavaa. Ei ollut pieni luunappi, vaan isoisä otti vyön ja sillä.
Kun puhelimessa kerroin äidille, ei hän suinkaan rynnännyt hakemaan tyttöään pois sieltä, vaan sanoi vaan, että muista käyttäyty hyvin tai jotain vastaavaa.
Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marge-Riitta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu keskittyy liikaa johonkin välineeseen, vaikka paljon enemmän merkitsee kokonaisuus. Kuritetulla voi olla ollut hyvä lapsuus ja kurittamattomalla huono lapsuus. Moni muukin asia merkitsee, ei pelkästään se, onko annettu remmiä vai ei.
Aivan.
Veikkaan että kaikkein huonoimmat lähtökohdat on lapsilla, joiden vahemmat eivät piittaa tippaakaan missä jälkikasvunsa luuhaavat, milloin ja mitä tekemässä. Rajoja ja rakkautta lapsi tarvitsee. Ilman niitä ei kasva ihmisiä, vaan hirviöitä.
Jos ääripäiden väliltä pitäisi valita, ottaisin ennemmin rakkauden, rajat ja kuritukset, kuin ei rajoja ollenkaan.
Kultainen keskitie kuitenkin paras.
Vierailija kirjoitti:
Olen lähempänä 80-luvun alkua syntynyt. Ei kuritettu kertaakaan, mutta asiasta puhuttiin aika normaaliin sävyyn niin, että ymmärsin, että oli oikeasti realistinen mahdolisuus, että remmi olisi oikeasti otettu tarvittaessa käyttöön.
Samat muistikuvat minullakin.
Vanhemmat puhuivat kurittamisesta tavallisena asiana. En muista uhattiinko minua koskaan ihan suoraan kurittamisella, mutta ainakin rivien välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Tulee mieleen muuan elokapinoitsijaporukka, joille olisi ollut hyvä opettaa jo nuorempana auktoriteettien kunnioittamista remmillä.
Muistaako muut, että teillä olisi ollut tällaista odotusrangaistusta? Minä muistan piinaavana sen, kun välillä äiti saattoi sanoa, mene huoneeseesi miettimään tätä asiaa ja saat remmiä, kun isä tulee kotiin. Eihän siinä pysty tekemään mitään, vaan vatsa kipristellen vain odotat ja odotat huoneessa. Ihan kamalaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistaako muut, että teillä olisi ollut tällaista odotusrangaistusta? Minä muistan piinaavana sen, kun välillä äiti saattoi sanoa, mene huoneeseesi miettimään tätä asiaa ja saat remmiä, kun isä tulee kotiin. Eihän siinä pysty tekemään mitään, vaan vatsa kipristellen vain odotat ja odotat huoneessa. Ihan kamalaa!
Höh! 😢
Tuplakidutusta siis.
Vierailija kirjoitti:
Onko se teistä oikeasti ongelma, että nykylapset eivät osaa käyttäytyä vai onko se vaan sitä ennen kaikki oli paremmin -ajattelua? Eli olisiko kovemmalle kurille oikeasti tarvetta?
Ehkä siinä mielessä, että nykyään puuttuu sellainen selvästi järein rangaistus, jonka tiedostaminen jo tehoaisi, vaikka ei tarvitisi usein käyttää. Luulen, että moneen on aikoinaan tehonnut jo se, kun on sanottu, että seuraavaksi lähdetään hakemaan vyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkakohan outoa tämäkin olisi nykyään, mutta koin ainoat kuritukset silloin, kun vietin 4. luokan jälkeisen kesän yksin isovanhempien luona. Syyt oli, että olin jättänyt tekemättä jotain, mitä minun piti tehdä tai jotain vastaavaa. Ei ollut pieni luunappi, vaan isoisä otti vyön ja sillä.
Kun puhelimessa kerroin äidille, ei hän suinkaan rynnännyt hakemaan tyttöään pois sieltä, vaan sanoi vaan, että muista käyttäyty hyvin tai jotain vastaavaa.
Se oli isovanhempien sukupolvella normaali tapa. Vaikka nyt kuulostaa oudota, ei heillä välttämättä ollut mitään pahaa tarkoitusta tuossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua vähätellä kenenkään kokemuksia, sanon vain omat kokemukseni.
En siis itse ole tuota ikäluokkaa vaan olen saanut esikoiseni v.90. Omasta lähipiiristä en tiedä ketään, joka olisi kurittanut selkäsaunalla tai tukistamalla lapsiaan, puhun siis niistä, joilla on samanikäisiä lapsia.
Meillä kaikilla kurinpitokeinot oli jäähyt, karkkipäivän menetykset, peliajan poistaminen/vähentäminen, uhkaus suunpesemisestä saippualla, kotiaresti jne. Eihän nämäkään ilmeisesti nykyään ole hyviä kasvatustapoja.
Pahimman ylilyönnin näin kerrostalomme leikkipaikalla, kun itänaapurista kotoisin oleva nainen surutta läpsäisi lastaan poskelle ja lapsi rupesi itkemään. Me muut olimme jotenkin järkyttyneitä eikä osattu sanoa mitään. Jälkeenpäin puhuttiin, ettei kehdata puuttua kun heillä voi olla erilaiset kasvatustavat.
Mutta niinkuin sanoin, siihen aikaan kyllä ymmärrettiin, ettei ruumiillinen kuritus ollut sallittua ja varmaan sitä tapahtui, mutta ei se niin yleistä enää ollut kuin omassa lapsuudessani.
Vastauksiin tullee harhaa siitä, että otsikkoon tarttuu ne, joita aihe koskettaa, muut jatkaa keskustelemaan rokotesalaliitoista!
Mutta et sinäkään varmaan kaikista perheistä osannut sanoa, että kuritettiinko heillä. Minä olin ala-asteella hyvin kiltti ujo lettipää, eikä ehkä olisi muut arvanneet, että olisi ollut tarvetta kurittaa. Mutta kyllä silti meilläkin vyö välillä tuli tutuksi.
Tämä on nyt kamalaa sukupuolisortoa kun sanon näin, mutta on helpompi käsittää sitä, että ilkikurista pojanviikaria on joskus vähän muistuteltu sopivasta käytöksesta, mutta miksi jo lähtökohtaisesti kilteiltä tytöiltä on saatettu edellyttää lähes tulkoon täydellistä käytöstä?
On sukupuolisortoa, jos ajattelet, että poikia sai kyllä kurittaa, mutta "kilttejä tyttöjä" ei. Mitäpä jos näkemäsi kiltit tytöt olivat kilttejä sen ansiosta, että heillä oli kotona kova kuri ja oli kuritettu?
Mä oon ollut kyllä pienestä asti kiltti. En ole katkera tai traumatisoitunut ja meillä oli kiva perhe, mutta en silti täysin ymmärrä sitä, miksi piti olla niin tiukka kuri, että jostain pienestäkin jutusta rankaistiin ruumiillisesti.
Vanhempien iällä vaikutusta? 80-luvun 40+ vanhemmat on itse saattaneet saada aika vanhanaikaisen kasvatukset. Parikymppiset jo paljon modernimpia.
Aivan.
Veikkaan että kaikkein huonoimmat lähtökohdat on lapsilla, joiden vahemmat eivät piittaa tippaakaan missä jälkikasvunsa luuhaavat, milloin ja mitä tekemässä. Rajoja ja rakkautta lapsi tarvitsee. Ilman niitä ei kasva ihmisiä, vaan hirviöitä.