Patrik Borg: Lihavuus ei johdu laiskuudesta

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:53"]Jos mulla on surua, en syö ja laihdun. Kun olen iloinen, syön paljon.
[/quote]

Klassisessa masennuksessa ihminen LAIHTUU. Olet oikeassa

Mulla se johtuu vaan siitä, että pidän herkuista ja löhöilystä enemmän kuin ajatuksesta olla hoikka. 

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:27"]Niin syönkin. Mutta miksi? Onko ne rajut liikunta- ja laihdutuskuurit vaan saaneet aikaan sen että kroppa huutaa liikaa ruokaa? Stressiä? Ja jokuhan mulla on pielessä jos mun kroppa ei tajua ruuan määrää ellen mä laske sitä paperilla päiväkirjaa pitäen.[/quote]

Mahdoton sanoa miksi syöt liikaa. Hyvä kuitenkin että tunnustat tosiasiat.

Jos nyt aluksi jättäisit kaikki kakut, karkit, leivokset, yms. makeat pois ruokavaliostasi. Niistä tulee kovin helposti isoja määriä ylimääräistä energiaa. Sen jälkeen voisit vierottautua pois vaaleasta leivästä. Siinäkään ei ole juuri mitään mitä ihminen tarvitsee.

Kävele aina kun mahdollista. Kauppaan, töihin, ystäville, muuten vain. Hyvät kuulokkeet ja kännykkä on mahtava yhdistelmä jos ei lenkkikaveria ole.

Jos jaksat niin tehokkain tapa tukea laihtumista on lihasten hankkiminen. Se taas onnistuu helpoiten kuntosalilla. Ihan mahtavaa jos jaksaisit aluksi käydä vaikka kaksi kertaa viikossa tekemässä noin tunnin treenit. Mielellään ohjauksessa jos aiempaa kokemusta ei ole.

Hanki vaaka, ja punnitse itsesi sillä joka ilta ja aamu. Vaikka seurantaa kannattaakin tehdä vain viikkotasolla, on jokailtaisesta rutiinista iso psykologinen hyöty.

Täytä vatsasi herkullisilla salaateilla jos himo iskee. Oma suosikki on pussillinen jäävuorisalaattia + puska persiljaa + tomaatit/paprika + apetina snack pack valmis salaattipaketti. Tuosta annoksesta syö yksi ihminen kaksi vuorokautta ja saat tärkeitä rasvoja/öljyjä riittävästi.

Aloita aamu kaurapuurolla. Marjoja + voisilmä. Jos on pakko niin puoli teelusikallista sokeria tai hunajaa. Kylkeen viipale ruisleipää jonka päälle kana/kalkkunaleikettä.

Juo riittävästi vettä. Enintään hennon oljenkeltainen väri virtsassa on riittävän nesteytyksen merkki. Jos vähänkään tummempaa niin juo enemmän.

Jos käytät alkoholia niin vähennä. Luopua ei tarvi, mutta vähentäminen kannattaa aina.

Muuta ajatusmaailmasi. Sen sijaan että ajattelet näin:

"Haluaisin syödä tuota mutta en voi." muuttuu muotoon: "Voisin syödä tuota mutta en halua."

Lihavuuden takana on heikkous. Ihan samalla tavalla kuin muunkin laiskuuden. Laiskuus voi olla opiskelujuttua, työjuttua, kotitöiden tekemistä, halua hoitaa lapsensa kunnolla, haluttomuutta auttaa kanssaihmisiä, haluttomuutta käyttäytyä toisia ihmisiä kohtaan asiallisesti jne. Ja se voi olla liikkumattomuutta ja helpon ravinnon kiskomista napaan.

Itse olin aiemmin lihava, nyt normaalipainon rajoissa. Olinko laiska? Olin ja olen edelleen. Toisaalta lihavanakin luin kaksi yliopistotutkintoa, tein hurjasti töitä, lapseni ovat hyvinhoidettuja ja hyvätapaisia, meillä on kaunis koti jne. Olen hyvä ystävä, autan toisia pyyteettä jne. Olen monessa asiassa, oli jo lihavana, paljon ahkerampi ja parempi ihminen kuin moni muu. Minun heikkouteni oli ja on edelleen se, että nautin  mässyttämisestä ja olen laiska liikkumaan. Jollain toisella heikkous on hiekka siellä jossain tai kykenemättömyys kasvattaa fiksuja lapsia. Tai se, ettei opi laskemaan matikkaa tai johtamaan miljoonaprojektia. Laiskuuttahan se on, ettei viitsi panostaa, opiskella ja yrittää. Mielummin huudetaan vaikka matikkatraumaa, että "kun mä en vaan tajuu". Ei se sitä ole. Se vaatii sitkeyttä ja keskittymistä, asiat on kaikille opittavissa. Ihan samalla tavalla kuin herkkusuukin voi laihtua vähentämällä herkuttelua, mutta se on se hänen heikkoutensa.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:32"]

Miksi pitäisi hyväksyä? Lihavat tuottavat hirveästi sairauskuluja yhteiskunnalle. Just eräs lihava kuoli verisuonitautiin nelikymppisenä ja yhteiskunta maksoi viulut vuosia. Ihminen on joko laiska tai henkisesti sairas, ellei kykene aikuisiällä huolehtimaan edes itsestään ja elintavoistaan. Salihirmu ei tartte olla mut liikkua pitää.

[/quote]

Mutta miten se nyt tuli niin sikakalliiksi? Sehän kuoli pois. Ei tuu enää laskua. Ei sekään ilmaista ole, että kitkuttaa pitkän elämän ja sitten makaa sydän reippaasti pumpaten 90+ -ikäisenä vuodepotilaana, kun on elänyt terveellisesti. Sitä paitsi on aika valheellista alkaa laskea vaikka tupakoitsijan kuluja. Ihan kuin ne tupakoimattomat olisi ilmaisia. Jos joku röökailee, maksaa veroja hurjasti siitä ja kuolla kupsahtaa kuusikymppisenä kalliiden syöpähoitojen jälkeen, niin millä logiikalla se 90-vuotiaaksi elävä tuli halvemmaksi, kun nostaa melkein 30 vuotta eläkettä, ramppaa terveyskeskuksissa ja lopulta hyvässä lykyssä makaa pari vuotta laitoksessa kuitenkin. Elämän loppupää pakkaa monesti olemaan kallis, tuli se sitten 60, 70 tai 100 -vuotiaana.