Suomi nousi pohjalta sadassa vuodessa, miksei köyhät maat tee samoin

suomi on köyhä maa, eikä nouse enää muutakuin keskuspankin tukipaketeilla.

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä esimetkki on Etelä-Korea, joka oli vielä 50-luvulla kehitysmaa mutta nousi nopeasti kehittyneeksi teollisuusmaaksi ahkeruudella ja kekseliäisyydellä. Tehkääpä Afrikan maat perässä, vaatii tietenkin rutkasti duunia ja yhteen hiileen puhaltamista.

Etelä-Koreassa on. varakkaiden siivellä edelleen äärimmäistä köyhyyttä ja jopa niitä mummoprostioituja kaduilla myymässä itseään, kun eläke ei yksinkertaisesti riitä. 

Islanti nous viidessä vuodessa

Vierailija kirjoitti:

No aika stereotypioiden värittämää mutuilua suurin osa viesteistä.

Suomen lähtökohdat vaikka Afrikan maihin verrattuna olivat paremmat: meillä oli pieni ja suhteellisen homogeeninen kansa ja vähän sotaisia naapureita verrattuna vaikka Keski-Afrikan maihin. Lisäksi meitä ei olla samaan tapaan alistettu ja ryöstetty kuin monia Afrikan kansoja.

Kehitysmäärärahat tuntuvat kyllä rahan heittämiseltä kaivoon, kun onhan se turhauttavaa että moni maa ei millään kehity. Mielestäni tämä on kuitenkin Britannian ja Ranskan ongelma; heidän pitäisi korjata noiden maiden tilanteet. Ja tietenkin muiden nykyaikaisempien rosvojen kuten resursseja varastavien Kiinan ja USA:n.

Olen toista mieltä. Ihanteellisen ilmaston ja elinmahdollisuuksien Afrikassa on tietenkin helpompi tehdä tällainen elintason nosto jonka me, siis vanhempamme, teimme. On meitäkin alistettu ja ryöstetty sekä Ruotsin että Venäjän toimesta ja olemme olleet vasta 100 vuotta omillamme. Siirtomaaisännät loivat Afrikkaan infrastruktuurin ja kauppasuhteet sekä opettivat miten elintasoa nostetaan. Lyhytaikainen raaka-aineiden rosvous oli pieni hinta tuosta avusta ja opista.

Köyhät maat ovat entisiä siirtomaita. Itsenäistymisen jälkeen niitä on haitanneet sodat, sisällissodat ja jatkuva ulkovaltojen harrastama asioihin puuttuminen. On hyökätty suoraan, kaadettu hallituksia, tuettu diktaattoreita tai sissiliikkeitä ja vaikutettu monella haitallisella tavalla. Kaikesta huolimatta monen köyhän maan talous on ollut kuitenkin viime aikoina nousussa.

Noh, menestyksen salaisuus löytyy kansallisesti äo:sta, joka tästä palstasta huolimatta on keski-eurooppalaista tasoa, 100. Afrikan maissa kansallinen äo on 70-80.

Suomi lähti nousuun, kun työnteosta tehtiin kannattavaa, siten että siitä hyötyivät yhtälailla niin tekijä kuin myös teettäjä. Myöhemmin verotus on alkanut muistuttaa vanhoja aikoja, jolloin varallisuus kerätään harvoille ja valituille. Nykyisin työnteko ei enää olekaan aina niin kannattavaa, koska varallisuus kasaantuu ja työttömän ei aina kannata enää työllistyä, koska verotus ja tukijärjestelmä sekoittavat kannattavuuskuviota, työntekijän näkökulmasta.

Teettäjä kyttää halpatyövoimaa ja tuon kuvion kautta työttömän ei usein kannata edes yrittää työllistyä. Tukijärjestelmien kautta saa lähes saman ja kun se samalla työllistää valtavasti virkamieskuntaa, ei järjestelmää haluta rukata suuntaan, joka johtaisi virkamieskunnan selkeään vähentämistarpeeseen.

Olipas hyvä ajoitus tälle avaukselle, juuri suomi/eurooppa-redditissä luin että Suomen ansiot ja kehittyminen on vain ja ainoastaan ruotsin takia. Eli redditläisten mielestä Suomi ei ollut ikinä ruotsin vallan alla ilmaisena työvoimana(olimme naturellisti pala ruotsia ilman vastarintaa, ja tämä julkaistiin itsenäisyyspäivänä satojen yläpeukkujen kera) eikä Suomi itse päässyt ja kehittynyt mihinkään, se oli svedujen ansiota. Joten suomalaiset reddittorit sanoisivat tähän että "suomi ei noussut pohjalta eikä ainakaan omin avuin joten miksi kehitysmaiden pitäisi ottaa meistä oppia" 

Please, menkää opastamaan näitä suomalaisia finnhate-hulluja jotka lässyttävät tuota antifaktaa muille eurooppalaisille. 

Ei vaan uskonto vaikuttaa rikollisuus mitä nyt opettaa meilläkin 3000 vuotta vanhoja saastaoppeja täällä ja ihmiskauppaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No aika stereotypioiden värittämää mutuilua suurin osa viesteistä.

Suomen lähtökohdat vaikka Afrikan maihin verrattuna olivat paremmat: meillä oli pieni ja suhteellisen homogeeninen kansa ja vähän sotaisia naapureita verrattuna vaikka Keski-Afrikan maihin. Lisäksi meitä ei olla samaan tapaan alistettu ja ryöstetty kuin monia Afrikan kansoja.

Kehitysmäärärahat tuntuvat kyllä rahan heittämiseltä kaivoon, kun onhan se turhauttavaa että moni maa ei millään kehity. Mielestäni tämä on kuitenkin Britannian ja Ranskan ongelma; heidän pitäisi korjata noiden maiden tilanteet. Ja tietenkin muiden nykyaikaisempien rosvojen kuten resursseja varastavien Kiinan ja USA:n.

Olen toista mieltä. Ihanteellisen ilmaston ja elinmahdollisuuksien Afrikassa on tietenkin helpompi tehdä tällainen elintason nosto jonka me, siis vanhempamme, teimme. On meitäkin alistettu ja ryöstetty sekä Ruotsin että Venäjän toimesta ja olemme olleet vasta 100 vuotta omillamme. Siirtomaaisännät loivat Afrikkaan infrastruktuurin ja kauppasuhteet sekä opettivat miten elintasoa nostetaan. Lyhytaikainen raaka-aineiden rosvous oli pieni hinta tuosta avusta ja opista.

Ei ollut se mitään ihan 'lyhytaikaista' ,vaan sitä kyllä kesti siellä  monen vuosisadan ajan. 

Alue Afrikassa johon se luonnonvarojen (...ja paikallisen väestön)riisto kohdistui  vain laajeni  aina vain, jatkuvasti yhä suuremmaksi.

Luepa muuten vaikka esim. Kongon valtion perustajan ja (Euroopasta käsin) hallitsijan, Belgian kuningas Leopold II :n oikeuttamista toimista tuolla hallitsemallaan, luonnonvaroistaan tavattoman rikkaalla  siirtomaa-alueella.

(Kongo ei muuten siihen aikaan kuulunut Belgian valtiolle, vaan oli kuningas  Leopoldin YKSITYISOMAISUUTTA !)

On kyllä aivan karmaisevaa luettavaa se sen valtion historia. 

Suomea nostaneita tekijöitä ovat olleet esimerkiksi koulutuksen arvostus ja ilmainen laadukas peruskoulutus, luterilaisuuteenkin pohjautuva vahva työntekemisen eetos sekä rehellisyys vahvana perusarvona, sukupuolten tasa-arvo, suhteellisen vähäiset sosiaaliset erot (kuilu rikkaimpien ja köyhimpien välillä on pienempi kuin useimmissa muissa maissa) sekä vahvat instituutiot (lait, hallinto), toki myös demokratian säilyminen. Ruotsin yhteiskuntien edistyneisyydestä voitiin ottaa mallia silloin kun hyvinvointivaltiota alettiin kehittää, vaikka enää ei tarvitse eikä kannatakaan. Muualla lähtökohdat nousuun ovat olleet kovin toisenlaiset.