Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa olla porukan rumin
11.12.2021 |
Olemme lähdössä ulos juhlimaan kavereiden kanssa. Joka kerta sama asia. Alan kokemaan suoranaista ahdistusta ennen iltaa ja mietin pitäisikö perua meneminen. Muut 3 ovat todella kauniita ja hoikkia naisia. Itse olen lyhyt ja pyöreä ja aika tavallisen näköinen. Se alenmuuskompleksi kavereiden kanssa on aina vatava. Onko kenelläkään vastaavaa ja miten päästä asian yli. Ja olemme siis jo aikuisia yli 30.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
No toivottavasti nuo lapset ei tiedä mitään vanhempiensa seksielämästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en käy baareissa mutta muuten sama. Eronneena olen kavereiden kehoituksesta mennyt deittisivuille kun "viestiä pukkaa" ja "yhteydenottoja tulee ovista ja ikkunoista". No juu eipä tule. Itsetunto mennyt lähes tomuksi tässä vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
Ei sitä kukaan kyseenalaistanut. Mutta ikävä kyllä se on totta, että esimerkin kautta lapset oppivat miten esim. omaan ulkonäköön tulee suhtautua tai minkälaisen parisuhteen mallin saavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitä ei sitten huoleta mahdolliset tartunnat..? Kuka viitsii lähteä juuri nyt baareihin koronalinkoilemaan.
Älä nyt jaksa. Kaikkihan elää normaalisti pääministeristä lähtien ja ollaan eletty alun lock downin jälkeen ihan normaalia elämää. Enpä tunne ketään, joka ei eläis.
Ohis
Tunnet aika vastuutonta porukkaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
No toivottavasti nuo lapset ei tiedä mitään vanhempiensa seksielämästä!
Ei seksielämä ole muusta parisuhteesta erillinen. Tuskin mies muutenkaan kohtelee ap:tä kuin kuningatarta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
No toivottavasti nuo lapset ei tiedä mitään vanhempiensa seksielämästä!
Tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
2tyttöäja yksi poika. Mielestäni annan ihan hyvän kuvan ulospäin. Vanhin lapsi 14 (tyttö) joskus sanoi että olen aina liian kiltti muille. Mutta se ei liity itsetuntooni mitenkään. Huono itsetuntoni tulee kokemuksistani elämäni varrelta kun olen saanut siipeeni. Poikaystävä petti siskoni kanssa. Olen ollut ylä-asteella koulukiusattu. äitimme mielestä siskoni on täydellinen kaikin puolin. Niin lapsena oli kuin nykyään äitinä ja usein vertaa meitä ja aina siskoni eduksi. Mieheni tosiaan ei enää halua minua. Minua on vertailtu näihin kavereihini. Suoraan tultu nuorena kysymään että miksi liikun tuossa porukassa kun olette niin erilaisia. Kaverisi ovat pitkiä ja kauniita ja sinä...no niin.. ja näitä on paljon. Mutta ikinä en ole sanonut poikkisanaa kenellekkään mistään näistä. Ihan varmasti jokaisella on syynsä toimia ja sanoa niinkuin tekee. Ja en anna ulospäin näkyä huonoa itsetuntoani. Ainoastaan sen se on tehnyt että olen pikkuhiljaa alkanut erakoitua. Ennen olin aika sosiaalinen ja höpöttävä nykyään veätytyvä ja mielellään hiljainen ettei kukaan huomaisi. Mutta muuten elän kuten aina ennenkin. Ja lapsiini en anna asin vaikuttaa millään tavalla. Tuli vain sellainen olo kun tajusin, että joskus muistan kuinka vielä nautin laittautumisesta ja illan odottamisesta. Nykyään se vain aiheuttaa valmiiksi ahdistista. Onneksi osaan vielä nauttia illalla kun tilanne päällä.😊
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en käy baareissa mutta muuten sama. Eronneena olen kavereiden kehoituksesta mennyt deittisivuille kun "viestiä pukkaa" ja "yhteydenottoja tulee ovista ja ikkunoista". No juu eipä tule. Itsetunto mennyt lähes tomuksi tässä vuosien varrella.
Hehee.saman huomannu. Kaverit sanoo noin sille rumallekkin eikä tajuu et totuus iskee silmille ku ei mitää yhteyden ottoa tuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan aikuinen ihminen, kiitos vain. Kärsin erittäin huonosta itsetunnosta. Ei se normiarjessa vaikuta kun tekee normi asioita. Olemme lasten kanssa jolloin keskityn heihin tai käymme lenkillä tai jumpassa niin siinä ei tule keskityttyä kuin liikkumiseen. Mutta illan istuminen ravintolassa on jotenkin iso kompastuskivi itselle. Kyllä meillä aina kivaa silti on mutta saisin tämän alku olotilan pois ja voisin nauttia siitä olosta että pääsen ulos.
Ap
Jos se baarissa istuminen ei ole enää sun juttu?
Ei sun tarvii mennä sinne velvollisuudesta ystäviä kohtaan. Voit ihan hyvin sanoa että olette ihania mutta juttu on nyt näin että sä et pääse. Piste. Hyvät ystävät ymmärtää ja se on ok.
Vai pelottaako joutua ulos kaveripiiristä mikäli et mene? Koska jos, niin onko he sit sun kavereita oikeasti?
Uskon että ystäväsi ovat oikeasti ystäviäsi joten he kokevat sinut kauniina ja ihanana ihmisenä. Älä vertaile itseäsi ystäviisi, koska siinä sinä menet mielestäni pieleen
Naisen paras asuste on itseluottamus, on joku viisas sanonut.
Pitää paikkansa ja se meidän mimmien olisi syytä muistaa.
Parhaiten tähän saa kiinni kun miettii itsensä alasti yleiselle paikalle ja ainoa mitä on, on itseluottamus. Miten siinä tilanteessa pärjää koska on pakko pärjätä, ei ole vaihtoehtoja.
Joten vaatteet päällä itseluottamus on hei piis of kakku.
Joten ap.
Laita päällesi mitä laitat. Meikkaa paljon tai vähän, mikä onkaan sen hetkinen olotilasi. Ne ihanat kengät jalkaan joilla on mukava kävellä koska siellä on kylmä (talvi).
Kuuntelet Kaija Koon Tinakenkätyttöö tai mikä ikinä saa sun fiilikset kattoon ja lähdet ulos näkemään sun ystiksiä, rupattelemaan, ottamaan muutama napanderi ja nauttimaan olostasi ja elämästäsi!
Susta kiinni, sä päätät!
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan aikuinen ihminen, kiitos vain. Kärsin erittäin huonosta itsetunnosta. Ei se normiarjessa vaikuta kun tekee normi asioita. Olemme lasten kanssa jolloin keskityn heihin tai käymme lenkillä tai jumpassa niin siinä ei tule keskityttyä kuin liikkumiseen. Mutta illan istuminen ravintolassa on jotenkin iso kompastuskivi itselle. Kyllä meillä aina kivaa silti on mutta saisin tämän alku olotilan pois ja voisin nauttia siitä olosta että pääsen ulos.
ApJos se baarissa istuminen ei ole enää sun juttu?
Ei sun tarvii mennä sinne velvollisuudesta ystäviä kohtaan. Voit ihan hyvin sanoa että olette ihania mutta juttu on nyt näin että sä et pääse. Piste. Hyvät ystävät ymmärtää ja se on ok.Vai pelottaako joutua ulos kaveripiiristä mikäli et mene? Koska jos, niin onko he sit sun kavereita oikeasti?
Uskon että ystäväsi ovat oikeasti ystäviäsi joten he kokevat sinut kauniina ja ihanana ihmisenä. Älä vertaile itseäsi ystäviisi, koska siinä sinä menet mielestäni pieleen
Naisen paras asuste on itseluottamus, on joku viisas sanonut.
Pitää paikkansa ja se meidän mimmien olisi syytä muistaa.Parhaiten tähän saa kiinni kun miettii itsensä alasti yleiselle paikalle ja ainoa mitä on, on itseluottamus. Miten siinä tilanteessa pärjää koska on pakko pärjätä, ei ole vaihtoehtoja.
Joten vaatteet päällä itseluottamus on hei piis of kakku.Joten ap.
Laita päällesi mitä laitat. Meikkaa paljon tai vähän, mikä onkaan sen hetkinen olotilasi. Ne ihanat kengät jalkaan joilla on mukava kävellä koska siellä on kylmä (talvi).
Kuuntelet Kaija Koon Tinakenkätyttöö tai mikä ikinä saa sun fiilikset kattoon ja lähdet ulos näkemään sun ystiksiä, rupattelemaan, ottamaan muutama napanderi ja nauttimaan olostasi ja elämästäsi!Susta kiinni, sä päätät!
N50
Kiitos!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
2tyttöäja yksi poika. Mielestäni annan ihan hyvän kuvan ulospäin. Vanhin lapsi 14 (tyttö) joskus sanoi että olen aina liian kiltti muille. Mutta se ei liity itsetuntooni mitenkään. Huono itsetuntoni tulee kokemuksistani elämäni varrelta kun olen saanut siipeeni. Poikaystävä petti siskoni kanssa. Olen ollut ylä-asteella koulukiusattu. äitimme mielestä siskoni on täydellinen kaikin puolin. Niin lapsena oli kuin nykyään äitinä ja usein vertaa meitä ja aina siskoni eduksi. Mieheni tosiaan ei enää halua minua. Minua on vertailtu näihin kavereihini. Suoraan tultu nuorena kysymään että miksi liikun tuossa porukassa kun olette niin erilaisia. Kaverisi ovat pitkiä ja kauniita ja sinä...no niin.. ja näitä on paljon. Mutta ikinä en ole sanonut poikkisanaa kenellekkään mistään näistä. Ihan varmasti jokaisella on syynsä toimia ja sanoa niinkuin tekee. Ja en anna ulospäin näkyä huonoa itsetuntoani. Ainoastaan sen se on tehnyt että olen pikkuhiljaa alkanut erakoitua. Ennen olin aika sosiaalinen ja höpöttävä nykyään veätytyvä ja mielellään hiljainen ettei kukaan huomaisi. Mutta muuten elän kuten aina ennenkin. Ja lapsiini en anna asin vaikuttaa millään tavalla. Tuli vain sellainen olo kun tajusin, että joskus muistan kuinka vielä nautin laittautumisesta ja illan odottamisesta. Nykyään se vain aiheuttaa valmiiksi ahdistista. Onneksi osaan vielä nauttia illalla kun tilanne päällä.😊
Ap
Tost vois päätellä et oot oikeesti ruma ja karsee persoonaki jos sua noi kohdellaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan aikuinen ihminen, kiitos vain. Kärsin erittäin huonosta itsetunnosta. Ei se normiarjessa vaikuta kun tekee normi asioita. Olemme lasten kanssa jolloin keskityn heihin tai käymme lenkillä tai jumpassa niin siinä ei tule keskityttyä kuin liikkumiseen. Mutta illan istuminen ravintolassa on jotenkin iso kompastuskivi itselle. Kyllä meillä aina kivaa silti on mutta saisin tämän alku olotilan pois ja voisin nauttia siitä olosta että pääsen ulos.
ApJos se baarissa istuminen ei ole enää sun juttu?
Ei sun tarvii mennä sinne velvollisuudesta ystäviä kohtaan. Voit ihan hyvin sanoa että olette ihania mutta juttu on nyt näin että sä et pääse. Piste. Hyvät ystävät ymmärtää ja se on ok.Vai pelottaako joutua ulos kaveripiiristä mikäli et mene? Koska jos, niin onko he sit sun kavereita oikeasti?
Uskon että ystäväsi ovat oikeasti ystäviäsi joten he kokevat sinut kauniina ja ihanana ihmisenä. Älä vertaile itseäsi ystäviisi, koska siinä sinä menet mielestäni pieleen
Naisen paras asuste on itseluottamus, on joku viisas sanonut.
Pitää paikkansa ja se meidän mimmien olisi syytä muistaa.Parhaiten tähän saa kiinni kun miettii itsensä alasti yleiselle paikalle ja ainoa mitä on, on itseluottamus. Miten siinä tilanteessa pärjää koska on pakko pärjätä, ei ole vaihtoehtoja.
Joten vaatteet päällä itseluottamus on hei piis of kakku.Joten ap.
Laita päällesi mitä laitat. Meikkaa paljon tai vähän, mikä onkaan sen hetkinen olotilasi. Ne ihanat kengät jalkaan joilla on mukava kävellä koska siellä on kylmä (talvi).
Kuuntelet Kaija Koon Tinakenkätyttöö tai mikä ikinä saa sun fiilikset kattoon ja lähdet ulos näkemään sun ystiksiä, rupattelemaan, ottamaan muutama napanderi ja nauttimaan olostasi ja elämästäsi!Susta kiinni, sä päätät!
N50
Tämä oli hyvin sanottu! Kyllä me naiset ollaan viisaita, oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sulla tosiaan on huono itsetunto, jos annat miehesi kohdella noin. Millaisen esimerkin annat lapsillesi?
Olen ihan hyvä äiti, kiitos vain.
No en sitä tarkoittanut, vaan millaisen mallin annat naisesta. Jos sinulla tyttö, hän samaistuu sinuun. Jos poika niin hän oppii miten naisia kohdellaan, etenkin jos hyväksyt kohtelusi. Millainen itsetunto sinun äidilläsi on? Miten sinua on kohdeltu lapsuutesi perheessä? Katkaise kierre ja tee työtä itsetuntosi eteen. Älä alistu!
2tyttöäja yksi poika. Mielestäni annan ihan hyvän kuvan ulospäin. Vanhin lapsi 14 (tyttö) joskus sanoi että olen aina liian kiltti muille. Mutta se ei liity itsetuntooni mitenkään. Huono itsetuntoni tulee kokemuksistani elämäni varrelta kun olen saanut siipeeni. Poikaystävä petti siskoni kanssa. Olen ollut ylä-asteella koulukiusattu. äitimme mielestä siskoni on täydellinen kaikin puolin. Niin lapsena oli kuin nykyään äitinä ja usein vertaa meitä ja aina siskoni eduksi. Mieheni tosiaan ei enää halua minua. Minua on vertailtu näihin kavereihini. Suoraan tultu nuorena kysymään että miksi liikun tuossa porukassa kun olette niin erilaisia. Kaverisi ovat pitkiä ja kauniita ja sinä...no niin.. ja näitä on paljon. Mutta ikinä en ole sanonut poikkisanaa kenellekkään mistään näistä. Ihan varmasti jokaisella on syynsä toimia ja sanoa niinkuin tekee. Ja en anna ulospäin näkyä huonoa itsetuntoani. Ainoastaan sen se on tehnyt että olen pikkuhiljaa alkanut erakoitua. Ennen olin aika sosiaalinen ja höpöttävä nykyään veätytyvä ja mielellään hiljainen ettei kukaan huomaisi. Mutta muuten elän kuten aina ennenkin. Ja lapsiini en anna asin vaikuttaa millään tavalla. Tuli vain sellainen olo kun tajusin, että joskus muistan kuinka vielä nautin laittautumisesta ja illan odottamisesta. Nykyään se vain aiheuttaa valmiiksi ahdistista. Onneksi osaan vielä nauttia illalla kun tilanne päällä.😊
Ap
Sellanenki vielä että ympäristö ei halua että sä muutut. Ne haluaa painaa sut alaspäin koska olet aina ollut siellä. Mitä siitäkin tulee kun tuut sieltä pois ja alat pitämään rajoistasi paremmin kiinni?!! No huh huh, joku roti olla pitää ja kohta saat kuulla ivailuja mm. kuinka laitoit päälle parempaa seppälää ja tonnin stiflat ja lähdit likkojen kanssa baanalle, mikä oikein kuvittelet olevasi, joku missi vai?!
Ja jos arkielämässä sanot jollekin vastaan niin kuulet olevasi julkea tai hävytön tai molempia.
Vähän sua vanhempi, melko samat taustat (se oli paras kaveri sen poikkiksen kanssa) ja äiti ja kiusaamiset ja etc
Parasta mitä itsellesi voit tehdä on alkaa pitämään itsestäsi huolta. Sulla on ihanat lapset ja niinkuin joku täällä jo sanoinkin niin ne imee susta näitä mikromaneereja. Kuten munkin lapset tekivät jotka ovat jo omillaan.
Ja mies ainakaan ei halua että muutut. Jatkat vaan samaan tapaan kuin aina, mitä ihmisetkin sanoo kun sä tolleen? Aina saa hävetä.
Koska sä voit ja olet sen arvoinen. Susta itsestäsi kiinni.
- jatkoi se sama N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Viihdyn itsekseni kotona, ei haittaa rumuuteni.
Sullaha on jo lapset ja mies. Ihne ulinaa. Meitä on naisia joilla ei ole kumpaakaa ja ei tuu edes saamaa.
Teitä saattaa olla neljä rumimmuudesta ahdistujaa.
Vierailija kirjoitti:
Sullaha on jo lapset ja mies. Ihne ulinaa. Meitä on naisia joilla ei ole kumpaakaa ja ei tuu edes saamaa.
Se pitkin nenänvartta ilkeästi tuijottaminen ei merkittävästi paranna miehen saanti mahdollisuuksia.
Kokeilisit kuule hymyä ja sitä kuuluisaa itseluottamusta.
Jos aina tekee kaiken samoin, ei saa olla pettynyt samasta lopputuloksesta.
Minulla on tavallaan kokemusta. Ei ole enää kavereita eikä edes mahdollisuutta lähteä ulos muiden kanssa koska olen eristänyt niin hyvin itseni kaikista rumuudestani johtuen. Puoliso on, vielä.
Oma rumuus on tosin vähän erilaista... Olen joskus miettinyt leikkaukseen menimistä mutta puoliso suuttuu siitä niin paljon että ero varmaan tulisi.
Toivottavasti sinä kykenet kuitenkin vielä lähtemään ulos ja pitämään kaverisi. Yritän saada itseni ymmärtämään että ihminen on ihminen rumanakin mutta vaikeaa se on.
Voisit kuules olla vaimoni. Ajattelee itsestään kuin sinäkin, mutta on todellisuudessa kaunis nainen. Siitä tiedän, ettet ole, koska minä en pysty pitämään näppejäni erossa naisestani. Miehesi on hölmö jos ei arvosta naistaan ja osoita sitä.
Älä nyt jaksa. Kaikkihan elää normaalisti pääministeristä lähtien ja ollaan eletty alun lock downin jälkeen ihan normaalia elämää. Enpä tunne ketään, joka ei eläis.
Ohis