Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku mies kertoa miksi osa miehistä pysty sitoutumaan?
10.12.2021 |
Sitoutumaan siis muutaman kuukauden kestäneen tapaamisen jälkeen. Halutaan pitää status tapailuna eikä seurustelua. Sitten kun en tätä itse hyväksy, laitan suhteen poikki. Menee kuukausia ja nämä miehet alkavat viedtitellä ja kertovat että ovat miettineet minua ja plaa plaa. En vastaa viesteihin. Jos minä kerta olin heille tärkeä, miksi eivät voineet sitoutua alunperin?
Kommentit (693)
Oonko mä nyt huono ihminen kun en ole koskaan seurustellut? Miksi mun pitäis alkaa seurustelemaan?
Lokeroidun ikisinkkuihin ja olen kolmekymppinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Määrittele mikä muuttuu kun tapailusta tulee seurustelua? Ja onks tapailu suurinpiirtein sitä aikaa ennenkun on kysytty et alaks sä oleen vai onks se joku jatkovaihe sen jälkeen?
Mulle ei oikein ole selvillä nämä nykyiset käsitteet, kun niitä tunnutaan keksivän jatkuvasti lisää ja ylipäätään seurustelu tuntuu nykyään huomattavasti hankalammalta ihmeellisine sääntöineen kuin koskaan aiemmin. Onneksi en ole sinkku.
Olen eri, mutta omalta kohdaltani märittelen ihan samoin kuin 25 vuotta sittenkin. Tapailu on alkututustumista toiseen, jonka aikana selviytyy se haluanko alkaa seurustella ihmisen kanssa. Seurustelu on mulle sitä, kun molemmat ovat sitä mieltä että toinen tuntuu hyvältä ja sopivalta siihen, että ollaan eksklusiivisesti yhdessä, ja ns. virallisena parina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti siksi että tuollaiset eivät halua sitoutua.
En minäkään halunnut sitoutua keneenkään ennen kuin tapasin nykyisen mieheni ollessani 35-vuotias. Todellakin halusin viettää elämäni siihen asti tehden juuri sitä, ja juuri sen ihmisen kanssa joka sillä hetkellä minua viehätti.
Kun ikää tuli lisää, ja hommasta meni maku, kun olisin sitä jo niin kauan tehnyt, olin valmis sitoutumaan mieheeni. Kerralla loppui baareissa istuskelu, ja villi sinkkuelämä, ja nyt on hyvä näin. Aikansa kutakin.
Pitää suudella sataa samakkoa, että löytyy se varmuus kenen kanssa oikeasti haluaa olla. Ei enää tarvitse sitoutua siihen ekaan, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. Nyt on sekä miehellä ja naisella oikeus valita.
Se on juuri näin, kun on ensin nussinut sataa randomipirkkoa on paljon helpompi tyytyä yhteen, kun tietää, että ei se vieras reikä juuri sen kummoisempi ole, kunhan valitsee hyvän vakion.
Seurustelet reiän kanssa? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele mikä muuttuu kun tapailusta tulee seurustelua? Ja onks tapailu suurinpiirtein sitä aikaa ennenkun on kysytty et alaks sä oleen vai onks se joku jatkovaihe sen jälkeen?
Mulle ei oikein ole selvillä nämä nykyiset käsitteet, kun niitä tunnutaan keksivän jatkuvasti lisää ja ylipäätään seurustelu tuntuu nykyään huomattavasti hankalammalta ihmeellisine sääntöineen kuin koskaan aiemmin. Onneksi en ole sinkku.
Julkisuus ja se että naiset pääsee hehkuttaa ystävilleen että omistan tämmöisen miehen
Minkä ikäinen ihminen kirjoittaa tuollaisen kommentin? 17-vuotias?
Sellainen mies, joka itsekin tietää, ettei pysty harrastamaan seksiä vuosikausia vain yhden ja saman naisen kanssa. Reiluna miehenä ei silloin sitoudu yhteenkään naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oonko mä nyt huono ihminen kun en ole koskaan seurustellut? Miksi mun pitäis alkaa seurustelemaan?
Lokeroidun ikisinkkuihin ja olen kolmekymppinen mies.
Olen 23 vuotias mies ja naisilla on hirveä tarve pelastaa minut säälittävältä sinkkuelämältä. :D Kaikki on oikeasti hyvin. En ole katkeroitunut, sitoutumiskammoinen, jne. Miksi vielä tänäkin päivänä pitää puolustaa itseään, jos ei halua parisuhdetta, lapsia, omakotitaloa tai omistusasuntoa, jne...
Ja joo joo mieleni muuttuu ja minusta tulee yksinäinen ja katkera...elämässä ei ole sitä ennustettavuutta ja näinkin voi käydä, mutta murehditaan sitä sitten kun sen aika on.
Vierailija kirjoitti:
Ei AV:lla ole tähän aikaan oikein muita kuin u li napoikia. Heillä ei ole edes kokemusta parisuhteista, joten eivät voi vastata kysymykseen.
Ja rohkeita, vahvoja ja itsenäisiä naisia, joilla ei ole tarvetta halventaa miehiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti siksi että tuollaiset eivät halua sitoutua.
En minäkään halunnut sitoutua keneenkään ennen kuin tapasin nykyisen mieheni ollessani 35-vuotias. Todellakin halusin viettää elämäni siihen asti tehden juuri sitä, ja juuri sen ihmisen kanssa joka sillä hetkellä minua viehätti.
Kun ikää tuli lisää, ja hommasta meni maku, kun olisin sitä jo niin kauan tehnyt, olin valmis sitoutumaan mieheeni. Kerralla loppui baareissa istuskelu, ja villi sinkkuelämä, ja nyt on hyvä näin. Aikansa kutakin.
Pitää suudella sataa samakkoa, että löytyy se varmuus kenen kanssa oikeasti haluaa olla. Ei enää tarvitse sitoutua siihen ekaan, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. Nyt on sekä miehellä ja naisella oikeus valita.
Se on juuri näin, kun on ensin nussinut sataa randomipirkkoa on paljon helpompi tyytyä yhteen, kun tietää, että ei se vieras reikä juuri sen kummoisempi ole, kunhan valitsee hyvän vakion.
Seurustelet reiän kanssa? Ok.
Kaikki naiset on reikiä
Vahvistit epäilykseni, reikää et ole ikinä saanut etkä saa (korkeintaan maksusta, jos silloinkaan).
Kaikki miehet on lompakoita
Vierailija kirjoitti:
Ei AV:lla ole tähän aikaan oikein muita kuin u li napoikia. Heillä ei ole edes kokemusta parisuhteista, joten eivät voi vastata kysymykseen.
Tässä oikein oivallinen esimerkki kypsästä aikuisesta keskustelijasta. Olisiko sinulla kuitenkin mielipide aiheeseen? Se jäin nyt vähän epäselväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oonko mä nyt huono ihminen kun en ole koskaan seurustellut? Miksi mun pitäis alkaa seurustelemaan?
Lokeroidun ikisinkkuihin ja olen kolmekymppinen mies.Olen 23 vuotias mies ja naisilla on hirveä tarve pelastaa minut säälittävältä sinkkuelämältä. :D Kaikki on oikeasti hyvin. En ole katkeroitunut, sitoutumiskammoinen, jne. Miksi vielä tänäkin päivänä pitää puolustaa itseään, jos ei halua parisuhdetta, lapsia, omakotitaloa tai omistusasuntoa, jne...
Ja joo joo mieleni muuttuu ja minusta tulee yksinäinen ja katkera...elämässä ei ole sitä ennustettavuutta ja näinkin voi käydä, mutta murehditaan sitä sitten kun sen aika on.
No katsos kun naisten tapa elää on se ainoa oikea.
Vierailija kirjoitti:
Miehille voi käydä joskus niin , että eletään vapaata sinkkuelämää pitkälle keski-ikään. Ja sitten huomaakin elävänsä yksin eikä enää mahdollisuutta parisuhteeseen. Se yksinäinen elämä ja sen jälkeen vanhuus boi olla kurjaa. Kaveriksi tulee pullo. Näitä on , valitettavasti.
Kyllä, näitä on todella paljon! Valitettavasti tiedän monen monta surullista tapausta. Nuorena piti mennä. Mutta kun ikää alkaa olemaan se +45 —> huomataan tilanteen todellisuus!
Ympärillä perheitä, mahdollisesti jo lapsenlapsia.
Suomalainen tarttuu juurikin siihen alkoholiin ja katkeroituu.
Tapasin erään miehen, joka on asunut syntymästä asti sielä pienellä kylällä. Samassa pihassa asuu vanhemmat. Ikää miehellä on 40paremmalla puolella. Suhdetta ei pysty muodostamaan sillä pelkää vanhempien reaktiota?? Kaikki pitäisi tehdä salassa.
Jotenkin tuntuu pahalle kun hyvä mies menee hukkaan. Ja siihen on tullut alkoholi, joka on jokapäiväistä. Surullista.
Katkerat viestit kännissä ja aina se sama kaava ja itsesääli.
Se kyllä kartoittaa viimeistään viimeiset naiset ympäriltä pois. Kuten tässäkin omassa tapauksessa.
Mutta joo. Näitä tarinoita on satoja. Jotkut vaan ei halua muuttua tai uskalla ottaa riskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille voi käydä joskus niin , että eletään vapaata sinkkuelämää pitkälle keski-ikään. Ja sitten huomaakin elävänsä yksin eikä enää mahdollisuutta parisuhteeseen. Se yksinäinen elämä ja sen jälkeen vanhuus boi olla kurjaa. Kaveriksi tulee pullo. Näitä on , valitettavasti.
Omalle serkulle kävi näin aikanaan. Oli nuorena todella komea mies, jolla riitti vähän liikaakin vientiä naisten keskuudessa. Juhli/paneskeli aikansa. Kuoli lopulta viinaan RIP.
Mun täti taas petti miestään ja kuoli huumeisiin. Oli serkulle kiva ylläri kun ei se ollutkaan serkku :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille voi käydä joskus niin , että eletään vapaata sinkkuelämää pitkälle keski-ikään. Ja sitten huomaakin elävänsä yksin eikä enää mahdollisuutta parisuhteeseen. Se yksinäinen elämä ja sen jälkeen vanhuus boi olla kurjaa. Kaveriksi tulee pullo. Näitä on , valitettavasti.
Kyllä, näitä on todella paljon! Valitettavasti tiedän monen monta surullista tapausta. Nuorena piti mennä. Mutta kun ikää alkaa olemaan se +45 —> huomataan tilanteen todellisuus!
Ympärillä perheitä, mahdollisesti jo lapsenlapsia.
Suomalainen tarttuu juurikin siihen alkoholiin ja katkeroituu.Tapasin erään miehen, joka on asunut syntymästä asti sielä pienellä kylällä. Samassa pihassa asuu vanhemmat. Ikää miehellä on 40paremmalla puolella. Suhdetta ei pysty muodostamaan sillä pelkää vanhempien reaktiota?? Kaikki pitäisi tehdä salassa.
Jotenkin tuntuu pahalle kun hyvä mies menee hukkaan. Ja siihen on tullut alkoholi, joka on jokapäiväistä. Surullista.
Katkerat viestit kännissä ja aina se sama kaava ja itsesääli.
Se kyllä kartoittaa viimeistään viimeiset naiset ympäriltä pois. Kuten tässäkin omassa tapauksessa.
Mutta joo. Näitä tarinoita on satoja. Jotkut vaan ei halua muuttua tai uskalla ottaa riskiä.
Onneksi et varmasti tiedä yhtään elämässä epäonnistunutta naista.
Vitsi vitsi, eihän sellaisia ole. Kaikki naiset ovat onnellisia (vaikka niitä hakataan päivittäin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet haluaa kuvitella olevansa jotain playboita vaikka olisivat rumia ja köyhiä. Eivät tahdo tunnustaa tosiaisoita. Lopulta jäävät yksin. Tämä halu playboy elämään tulee viihdeteollisuudesta. Huomaahan sen tinderissäkin kun rumat miehet etsii seksiseuraa tai varatut miehet..
Olet ilmeisesti tavannut kaikki miehet kun noin pystyt kertomaan mitä miehet tekevät? Taitaa kuitenkin olla että teet oletuksia parin ihmisen takia ja syytät kaikkia
Kun mies puhuu naiskokemuksistaan se kertoo vain miesten huonosta naismausta.
Kun nainen puhuu mieskokemuksistaan, se kertoo kuinka paskoja miehet ovat.
Vierailija kirjoitti:
Jos saa seksiä edes kohtuullisesti niin ei ole mitään syytä sitoutua naiseen. Yleensä ne ongelmat alkaa paljastua vasta sitoutumisen jälkeen. On kontrollifriikkejä, pihtareita ja riitelijöitä. Naiset on oikeasti usein monella tavalla vaikeita.
Saako tuolla strategialla pidettyä sitä samaa naista kovinkin pitkään?
Vierailija kirjoitti:
Määrittele mikä muuttuu kun tapailusta tulee seurustelua? Ja onks tapailu suurinpiirtein sitä aikaa ennenkun on kysytty et alaks sä oleen vai onks se joku jatkovaihe sen jälkeen?
Mulle ei oikein ole selvillä nämä nykyiset käsitteet, kun niitä tunnutaan keksivän jatkuvasti lisää ja ylipäätään seurustelu tuntuu nykyään huomattavasti hankalammalta ihmeellisine sääntöineen kuin koskaan aiemmin. Onneksi en ole sinkku.
Tapailu on satunnaisempaa yhdessä oloa, miksei säännöllistäkin, mutta harvemmin, eikä tapaillessa ystäväpiirit kohtaa. Seurustellessa kumppanin kanssa tavataan jo toisen ystäviä ja kavereita, ja tuloista ja menoista kerrotaan ja tapaamiset sovitaan etukäteen ja nähdään säännöllisemmin, etäsuhteessa toki havemmin, mutta lähisuhteessa vaikka jo päivittäin.
Vaikeahan näitä on yksiselitteisesti erottaa tosistaan, mutta jokin varmuus jatkosta kuuluu seurusteluun, kun taas tapaillessa ei seuraavasta kohtaamisesta ole varmuutta. Ehkä vain minun mielipiteeni.
komeet miehet ottaa puolinättejä että saa seksiä mutta etsii oikeasti sitä kunnon kaunotarta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele mikä muuttuu kun tapailusta tulee seurustelua? Ja onks tapailu suurinpiirtein sitä aikaa ennenkun on kysytty et alaks sä oleen vai onks se joku jatkovaihe sen jälkeen?
Mulle ei oikein ole selvillä nämä nykyiset käsitteet, kun niitä tunnutaan keksivän jatkuvasti lisää ja ylipäätään seurustelu tuntuu nykyään huomattavasti hankalammalta ihmeellisine sääntöineen kuin koskaan aiemmin. Onneksi en ole sinkku.
Tapailu on satunnaisempaa yhdessä oloa, miksei säännöllistäkin, mutta harvemmin, eikä tapaillessa ystäväpiirit kohtaa. Seurustellessa kumppanin kanssa tavataan jo toisen ystäviä ja kavereita, ja tuloista ja menoista kerrotaan ja tapaamiset sovitaan etukäteen ja nähdään säännöllisemmin, etäsuhteessa toki havemmin, mutta lähisuhteessa vaikka jo päivittäin.
Vaikeahan näitä on yksiselitteisesti erottaa tosistaan, mutta jokin varmuus jatkosta kuuluu seurusteluun, kun taas tapaillessa ei seuraavasta kohtaamisesta ole varmuutta. Ehkä vain minun mielipiteeni.
Miehen osalta tajuan tuon homman plussat, helppo seksinsaanti. Mutta varmaan aika harva nainen suostuu tuohon pidemmän päälle?
Miksi minä miehenä tietäisin mitä muut miehet ajattelevat?
Omalta kohdaltani en näe suurta eroa tapailussa tai seurustelussa. Kummassakaan mallaissa en haluaisi tavata muita naisia ja toivoisin samaa käytöstä naiselta. Ehkä eroa voisi tulla tapaako nainen lapseni vai ei. Tapailukumppania ei vielä esittele lapsille, mutta seurustelukumppanin voisi esitellä.
Sitä minäkin ihmettelin. Itse kammoksun näitä jotka heti ovat muuttamassa yhteen tai kihlautumassa (vielä pahempaa hankkivat lapsia saman tien), on parista sellaisesta miehestä kokemusta, hirveä painostus ja "itkeminen" kun en halunnut. Mikä siinä on ettei voi tutustua rauhassa vaan pitää heti olla niin tiivisti yhdessä, eihän toista ole edes oppinut tuntemaan? Taidan olla sitoutumiskammoinen, hyvä niin, olen väistänyt luoteja.