Voiko joku mies kertoa miksi osa miehistä pysty sitoutumaan?

Miksi jotkut naiset eivät pysty sitoutumaan?

Miksi mies joka haluaisi sitoutua, ei saa naista sitoutumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loputtomiin jatkuva tapailu, roikotus ja epävarmuudessa pito kertoo vain siitä että olet mukiinmenevä nainen, parempaa odotellessa. Ajankulua ja seksiä. Ja kuuluuhan se monen mielestä ikään kuin asiaan, että on joku parisuhteen tapainen, mitä ihmisetkin muuten sanovat.

Kas, aloituksessa mainittiinkin sitoutuminen jo muutaman kk päästä. Toki sen usein tietää nopeastikin jos todella kolahtaa, mutta monelle tuo on aikaista.

En tiedä mitä te muut seurustelulla tarkoitatte, minulle seyksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että sovitaan, ettei olla muitten kanssa. En ymmärrä sitä että kuukausikaualla (?) pitäisi voida tapailla useaa ihmistä. (Eri asia ehkäpä sitten, jos ei parisuhde ole oikein edes kiikarissa. Senkin sitten voisi rehellisesti kertoa näille tapailukumppaneile.)

Kyllä mun mielestä sen verran voisi sitoutua. Lopettaa sitten suhde, jos siitä ei tule sellaista mitä toivoisi ja tuntuisi hyvältä. Seurustellessa sitä tutustuu koko ajan paremmin sitten. Eihän seurustelu tarkoita heti sitä, että sitoudutaan loppuelämäksi ja pitäisi heti olla valtavan tiiviisti yhdessä. Mutta itse en kyllä jaksaisi läheä näihin, tapaillaan monta kerrallaan, virityksiin. Ei ihmiset ole mitään kulutushyödykkeitä, joita voi käyttää ja heittää pois tuosta vain. Ihmisiä pitää kohdella arvostavasti ja huomioonottavasti. Kaikki ihmiset on herkkiä otuksia.

Huvittavimpia tapauksia ovat nelikymppiset saalistajat, joiden avioliitto on päättynyt vaimon väsyttyä miehen saalistusviettiin ja valehteluun. Mitään ei olla opittu, ei valmiutta muuttua ja aina löytyy saaliiksi uutta hyväuskoista hölmöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo miesten pitäisi vain sanoa, että joo seurustellaan ja elää kuin ennenkin sitten. Vai oletko yhteen muuttamassa samantien?

No en ole. Minulla tulee tuosta monen kuukauden tapailusta arvoton olo. Tuntuu, että miehet odottaa jotain parempaa. En halua olla mikään paremman puutteessa -ihminen.

Eikös nämä ’kelpaa paremman puutteessa’ -ihmiset ole enimmäkseen naisia?

Tavismies on onnellinen jos saa edes jotain positiivista huomiota naisilta.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavimpia tapauksia ovat nelikymppiset saalistajat, joiden avioliitto on päättynyt vaimon väsyttyä miehen saalistusviettiin ja valehteluun. Mitään ei olla opittu, ei valmiutta muuttua ja aina löytyy saaliiksi uutta hyväuskoista hölmöä.

Viimeisessä lauseessa kumoat itse itsesi. Mikä motiivi kenelläkään olisi muuttua jos uutta saalista kerran aina löytyy?

Olen mies ja parisuhteessa sellaisen naisen kanssa jonka onnistuin saamaan. Jos tarjolle tulisi parempi nainen, ottaisin heti hänet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavimpia tapauksia ovat nelikymppiset saalistajat, joiden avioliitto on päättynyt vaimon väsyttyä miehen saalistusviettiin ja valehteluun. Mitään ei olla opittu, ei valmiutta muuttua ja aina löytyy saaliiksi uutta hyväuskoista hölmöä.

Viimeisessä lauseessa kumoat itse itsesi. Mikä motiivi kenelläkään olisi muuttua jos uutta saalista kerran aina löytyy?

En kumoa mitään. Saalistaminen voisi lopettaa. Ei ole pakko saalistaa. Saalistaminen rikkoo ihmissuhteet.

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja parisuhteessa sellaisen naisen kanssa jonka onnistuin saamaan. Jos tarjolle tulisi parempi nainen, ottaisin heti hänet. 

Tuon takia en olisi huolinut miestä, joka ei saisi halutessaan muitakin naisia.

Vierailija kirjoitti:

Harvaa miestä kiinnostaa aidosti perheen perustaminen, kodin sisustaminen, naisen sukulaisilla vierailu, omien menojen jättäminen, pariskuntaillalliset ja kaikenlainen statustekeminen, joita naiset haluavat tai kuvittelevat haluavansa, koska muutkin.

Pysyvään parisuhteeseen miesten kanssa pääsevät ne naiset, jotka kykenevät elämään rentoa arkea ilman minkään yleismaailmallisen parisuhdesuunnitelman seuraamista. Itsenäiset, rennot naiset, jotka näkevät miehen yksilönä ja uskaltavat olla yksilöitä itse.

Perhehaaveita ei kukaan fiksu tuo esiin suhteen alussa. Vai lähtisitkö naisena innolla suhteeseen miehen kanssa, joka kertoo etsivänsä äitiä tuleville lapsilleen sen sijaan, että etsii elämänkumppania? Siinä on riski, että et tule vastaamaan toisen rakentamaa kuvaa unelmaelämän mahdollistajasta.

Minua pelottaa mennä parisuhteeseen siksi koska pelkään että nainen haluaa lapsia ja vaikka nainen olisi vela niin sen mieli voi muuttua.

Itse en lapsia halua ja tiedän että mieleni ei tule muuttumaan koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks upi haluat sitoutua? Haluat itsekkyydessäsi etuoikeuden ihmiseen ja itsellesi mielenrauhan. Statuksen?

Kyllähän seurustelulla tietyllä lailla saa"etuoikeuden" toiseen ja antaa sen itseensä. Seurustelu tarkoittaa mielestäni sitä, että tykkää ja arvostaa toista niin paljon, että haluaa antaa toisilleen tämän etuoikeuden. Voi alkaa oikeasti jakaa elämää toisen kanssa syvemmällä tasolla, luottaa siihen että toinen välittää. ja on mahdollista myös suunnitella enemmän yhteistä tulevaa.

Nykyään taitaa olla tällainen välimuoto syntynyt, että halutaan tapailla tietyllä lailla jotenkin löyhästi sitoutuneesti? Että on sovittu ettei olla muitten kanssa, muttei myöskään seurustella. Mun mielestä tämä on hieman outo käsite, sillä ennen tuokin tarkoitti seurustelua. Mitä eroa on seurustelulla ja tapaululla "yksinoikeudella"?

Ja mitä tulee statukseen ja itsekkyyteen, niin jos ihminen on sellaisen perään, niin sitä se on seurusteli tai ei. Eli ei siis sinällään liity kyllä mielestäni seurusteluun tai sinkkuuteen, vaan lähinnä ihmisen luonteeseen.

Tapailusuhteessa sallitaan enemmän omaa aikaa verrattuna seurusteluun. Jotkut tarvitsevat enemmän aikaa yksinolemiseen. Seurustelussa ollaan koko ajan toisen seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä aihetta käydään läpi sukupuolittuneesti? Tuskin tässä asiassakaan on mitään merkitystä niillä sukupuolielimillä.

Koska osa ihmisistä haluaa haukkua vastakkaista sukupuolta ja puolustaa omaansa. Heille aiheella sinänsä ei ole mitään väliä. 

Seurustelu, kuten edellä on todettukin, ei kuitenkaan ole niin valtaisan raskas sitoumus, ettäkö sitä pitäisi joutua kauheasti puntaroimaan, jos on löytänyt hyvän ihmisen. Ihminen, joka pelkää tämänkin tasoista sitoutumista, on minusta jotenkin psykologisesti ongelmainen. 

Pelkkä tapailu on ihan ok jos se sovitusti molemmille osapuolille käy, itselleni ei kävisi jos olisin oikeasti kiinnostunut ihmisestä.

Ei tunteille voi asettaa sääntöjä. Ne tulevat jos tulevat, silloin kun tulevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvaa miestä kiinnostaa aidosti perheen perustaminen, kodin sisustaminen, naisen sukulaisilla vierailu, omien menojen jättäminen, pariskuntaillalliset ja kaikenlainen statustekeminen, joita naiset haluavat tai kuvittelevat haluavansa, koska muutkin.

Pysyvään parisuhteeseen miesten kanssa pääsevät ne naiset, jotka kykenevät elämään rentoa arkea ilman minkään yleismaailmallisen parisuhdesuunnitelman seuraamista. Itsenäiset, rennot naiset, jotka näkevät miehen yksilönä ja uskaltavat olla yksilöitä itse.

Perhehaaveita ei kukaan fiksu tuo esiin suhteen alussa. Vai lähtisitkö naisena innolla suhteeseen miehen kanssa, joka kertoo etsivänsä äitiä tuleville lapsilleen sen sijaan, että etsii elämänkumppania? Siinä on riski, että et tule vastaamaan toisen rakentamaa kuvaa unelmaelämän mahdollistajasta.

Minua pelottaa mennä parisuhteeseen siksi koska pelkään että nainen haluaa lapsia ja vaikka nainen olisi vela niin sen mieli voi muuttua.

Itse en lapsia halua ja tiedän että mieleni ei tule muuttumaan koskaan.

Jos olet kolmekymppinen, niin hommaa vasektomia.

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja parisuhteessa sellaisen naisen kanssa jonka onnistuin saamaan. Jos tarjolle tulisi parempi nainen, ottaisin heti hänet. 

Mitä nykyinen naisesi sinulle käytännössä merkitsee ?

Seksiä ?

Kodinhoitaja?

Statusta ?

Taloudellista tasapainoa ?

Onpa täällä katkeraa porukkaa. Huomaa tämän ketjun viesteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele mikä muuttuu kun tapailusta tulee seurustelua? Ja onks tapailu suurinpiirtein sitä aikaa ennenkun on kysytty et alaks sä oleen vai onks se joku jatkovaihe sen jälkeen?

Mulle ei oikein ole selvillä nämä nykyiset käsitteet, kun niitä tunnutaan keksivän jatkuvasti lisää ja ylipäätään seurustelu tuntuu nykyään huomattavasti hankalammalta ihmeellisine sääntöineen kuin koskaan aiemmin. Onneksi en ole sinkku.

Tapailu on satunnaisempaa yhdessä oloa, miksei säännöllistäkin, mutta harvemmin, eikä tapaillessa ystäväpiirit kohtaa. Seurustellessa kumppanin kanssa tavataan jo toisen ystäviä ja kavereita, ja tuloista ja menoista kerrotaan ja tapaamiset sovitaan etukäteen ja nähdään säännöllisemmin, etäsuhteessa toki havemmin, mutta lähisuhteessa vaikka jo päivittäin.

Vaikeahan näitä on yksiselitteisesti erottaa tosistaan, mutta jokin varmuus jatkosta kuuluu seurusteluun, kun taas tapaillessa ei seuraavasta kohtaamisesta ole varmuutta. Ehkä vain minun mielipiteeni.

Miehen osalta tajuan tuon homman plussat, helppo seksinsaanti. Mutta varmaan aika harva nainen suostuu tuohon pidemmän päälle?

Eihän tapailu ole synonyymi seksille, joten miksei nainenkin voi suostua. Ymmärrän toki näkökannan, ettei mies halua tapailla, jollei se tarkoita seksiä, mutta itse tapailin uskonnollista naista pisempäänkin ihan vaan koska nainen oli hyvää seuraa. Toiset tapailevat vain julkisella paikalla, kun taas toisille se nimenomaan tarkoittaa pelkkää seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvaa miestä kiinnostaa aidosti perheen perustaminen, kodin sisustaminen, naisen sukulaisilla vierailu, omien menojen jättäminen, pariskuntaillalliset ja kaikenlainen statustekeminen, joita naiset haluavat tai kuvittelevat haluavansa, koska muutkin.

Pysyvään parisuhteeseen miesten kanssa pääsevät ne naiset, jotka kykenevät elämään rentoa arkea ilman minkään yleismaailmallisen parisuhdesuunnitelman seuraamista. Itsenäiset, rennot naiset, jotka näkevät miehen yksilönä ja uskaltavat olla yksilöitä itse.

Perhehaaveita ei kukaan fiksu tuo esiin suhteen alussa. Vai lähtisitkö naisena innolla suhteeseen miehen kanssa, joka kertoo etsivänsä äitiä tuleville lapsilleen sen sijaan, että etsii elämänkumppania? Siinä on riski, että et tule vastaamaan toisen rakentamaa kuvaa unelmaelämän mahdollistajasta.

Minua pelottaa mennä parisuhteeseen siksi koska pelkään että nainen haluaa lapsia ja vaikka nainen olisi vela niin sen mieli voi muuttua.

Itse en lapsia halua ja tiedän että mieleni ei tule muuttumaan koskaan.

Jos olet kolmekymppinen, niin hommaa vasektomia.

Miksi? Jos minä laittaisin piuhani poikki niin eikö sitten ne naiset halua lapsia kenen kanssa treffailen?

Vierailija kirjoitti:

Ei tunteille voi asettaa sääntöjä. Ne tulevat jos tulevat, silloin kun tulevat.

Eli pettäminen on sinun mielestä täysin hyväksyttävää? 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks upi haluat sitoutua? Haluat itsekkyydessäsi etuoikeuden ihmiseen ja itsellesi mielenrauhan. Statuksen?

Kyllähän seurustelulla tietyllä lailla saa"etuoikeuden" toiseen ja antaa sen itseensä. Seurustelu tarkoittaa mielestäni sitä, että tykkää ja arvostaa toista niin paljon, että haluaa antaa toisilleen tämän etuoikeuden. Voi alkaa oikeasti jakaa elämää toisen kanssa syvemmällä tasolla, luottaa siihen että toinen välittää. ja on mahdollista myös suunnitella enemmän yhteistä tulevaa.

Nykyään taitaa olla tällainen välimuoto syntynyt, että halutaan tapailla tietyllä lailla jotenkin löyhästi sitoutuneesti? Että on sovittu ettei olla muitten kanssa, muttei myöskään seurustella. Mun mielestä tämä on hieman outo käsite, sillä ennen tuokin tarkoitti seurustelua. Mitä eroa on seurustelulla ja tapaululla "yksinoikeudella"?

Ja mitä tulee statukseen ja itsekkyyteen, niin jos ihminen on sellaisen perään, niin sitä se on seurusteli tai ei. Eli ei siis sinällään liity kyllä mielestäni seurusteluun tai sinkkuuteen, vaan lähinnä ihmisen luonteeseen.

Tapailusuhteessa sallitaan enemmän omaa aikaa verrattuna seurusteluun. Jotkut tarvitsevat enemmän aikaa yksinolemiseen. Seurustelussa ollaan koko ajan toisen seurassa.

:-DDD

Mielenkiintoinen tulkinta. Harmi, ettei kukaan kertonut aikaisemmin, minä kun kuvittelin olevani seurustelusuhteessa ennen avoliittoa, vaikka vietimme etäisyyden vuoksi yhdessä vain viikonloput ja lomat.