Miltä teistä muista yli 50v. tuntuu vanheneminen?
Elämä täällä on niin lyhyt, aika tuntuu juoksevan niin ettei perässä meinaa pysyä.
Alkaa luopumisen opettelu.
Toisaalta niin surullista mutta toisaalta kaunista...
Kommentit (910)
Vanheneminen on per----stä. Ei siinä ole mitään hienoa.
Ulkokuori rapistuu ,kirpaisee jos on ollut hyvännäköinen, ei käännä päitä enää.
Paikat särkee, selkä, hampaat, pissalla täytyy käydä useasti, menkat hyppii miten sattuu kierrosta ei tietoakaan, hiukset harmaantuu ja keskivartalo pullaantuu vaikka katsoo mitä syö ja liikkuu.
Ehkä on rauhallisempi (koska väsyttää) tai viisaampi ( koska ei jaksa väitellä tai kiihtyä koska väsyttää) tai harmonisempi( sama syy kun edelliset) ihan sama.
Kaipaan mun hoikkaa nättiä olemusta ja pirteyttä.
Siin se.
51 vee nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskunto alkaa heikentymään jo neljänkympin korvilla ja vaikka silloin vielä jotenkuten hommasta suoriutuukin, viisikymppisenä huomattavan iso osa miehistä tarvitsee jo lääkitystä, vaikkei mitään perussairauksia olisikaan.
Höpsis. Jos noin on, niin mars lääkäriin. Mun miehen kunto on nyt parempi kuin nuorempana, kun pudotti vähän painoa, vähensi stressiä ja lopetti alkoholin käytön lähes kokonaan. Se on ihan höpsis puhetta, että seksihalut tai -kyvyt katoaisi iän myötä, syy ei ole iässä vaan huonossa elämäntavoissa.
Olen törmännyt kahteen viiskymppiseen mieheen viime vuosina joilla on ollut erektio ongelmia. Kumpikaan ei tupakoi ja ovat hoikkia. Olutta menee silloin tällöin. Voisiko se sitten jo vaikuttaa? Yksilöllisiä asioita nämä taitaa olla.
Myös kumppanin olemuksella on aika suuri merkitys. Sukupuoliviettiä täytyy ruokkia puolin ja toisin.
Näinhän se on ja nykyisen 44-vuotiaan miehen kanssa seksi toimii hyvin.
Mikä vanheneminen? Täytän kuusikymmentä loppukesästä, mutta kuvittelen edelleen olevani nuori nainen, jolla vain on jostain käsittämättömästä syystä ikänäköä ja joka siksi tarvitsee harmikseen lukulaseja. Olen muuten ihmetellyt, kun hiukset eivät ole vielä alkaneet harmaantua. Missä iässä se tapahtuu viimeistään?
sattuu kirjoitti:
Vanheneminen on per----stä. Ei siinä ole mitään hienoa.
Ulkokuori rapistuu ,kirpaisee jos on ollut hyvännäköinen, ei käännä päitä enää.
Paikat särkee, selkä, hampaat, pissalla täytyy käydä useasti, menkat hyppii miten sattuu kierrosta ei tietoakaan, hiukset harmaantuu ja keskivartalo pullaantuu vaikka katsoo mitä syö ja liikkuu.
Ehkä on rauhallisempi (koska väsyttää) tai viisaampi ( koska ei jaksa väitellä tai kiihtyä koska väsyttää) tai harmonisempi( sama syy kun edelliset) ihan sama.
Kaipaan mun hoikkaa nättiä olemusta ja pirteyttä.
Siin se.
51 vee nainen.
Ihan samat huomiot kuin mulla. Yritetään kestää 👍
Olen päälle 30v hoitoalalla työskentelevä nainen ja ihmettelen sitä miksi kaikki 50+ naiskollegat ovat kamalia valittajia! Välillä ahdistaa kovasti kun tietää että joutuu taas ilonpilaajan kanssa samaan vuoroon. Jos minusta tulee yhtä hirveä saman ikäisenä, en anna sitä itselleni kyllä ikinä anteeksi! 😭
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa? Mä alan lähestyä viittäkymmentä, mut mulla on niin paljon tulevaisuudensuunnitelmia, etten nyt ihan vielä ajatellut alkaa vanhenemaan tai luopumisia suunnittelemaan. Just aloitin uuden ammatin opiskelun ja muutama firmakin pitäisi perustaa. Älä ny hyvä ihminen vielä tuossa iässä heitä pyyhettä kehään :D
Minäkin perustin elämäni ensimmäisen firman yli viiskymppisenä.
Eihän 50 ole ikä eikä mikään, silloin on vasta tullut järkeä päähän ja on elämänkokemusta. Lapset isoja ja oma elämä vapaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vanheneminen? Täytän kuusikymmentä loppukesästä, mutta kuvittelen edelleen olevani nuori nainen, jolla vain on jostain käsittämättömästä syystä ikänäköä ja joka siksi tarvitsee harmikseen lukulaseja. Olen muuten ihmetellyt, kun hiukset eivät ole vielä alkaneet harmaantua. Missä iässä se tapahtuu viimeistään?
Ei kaikilla harmaannu lähes lainkaan.
Minulla on paksut hyväkuntoiset hiukset, kasvaa hyvin, on nyt yli hartioiden. Saa paksun ponnarin. Ihan hiukan on muutama hius ohimoilla harmaata, muuten oma tumma väri. Jos sanoisin ikäni niin ei täällä uskottaisi.
Riippuu vissiin geeneistä.
Ahdistavatakat kirjoitti:
Olen päälle 30v hoitoalalla työskentelevä nainen ja ihmettelen sitä miksi kaikki 50+ naiskollegat ovat kamalia valittajia! Välillä ahdistaa kovasti kun tietää että joutuu taas ilonpilaajan kanssa samaan vuoroon. Jos minusta tulee yhtä hirveä saman ikäisenä, en anna sitä itselleni kyllä ikinä anteeksi! 😭
Anna kuin arvaan, kaikki negatiiviset narisijat ovat myös ylipainoisia? Kun päästää itsensä huonoon kuntoon niin eihän sitä jaksa ja sitten valitetaan koko ajan. Juuri niin kuin vaimoni.
Mies51
Sitten kun ei enää nouse penkistä yli 160kg, on aika keskittyä nauttimaan siitä penkkaamisesta muuten vain, vs vängällä tulosta. Oppia ikä kaikki. En ole vielä 50.
Kiurun tapaan haaveilen lapsesta, hän on 48 lapswn syntyessä eli samanikäinen kuin minä. Jos onnistuu häneltä, miksei minultakin. Oma taapero 50- vuotiapäiviäni yhdessä viettämässä kanssani.
55 ikää nyt, ja hämmästyn joka ikinen kerta kun muistan sen. Ei isompia kremppoja. Miltä tän pitäisi tuntua sitten? Viisauden lisääntymisestä ei itse osaa paljon sanoa, itse koen olevani ihan sama muija kuin aina. Vaihdevuodet ei ole vaikuttanut oloon, ollut tuuria noiden hormoniasioiden kanssa koko elämän (eli ei ole vaikuttaneet negatiivisesti). Tietenkin asiat on muuttuneet, mutta esim. iho on kuulaampi ja hiukset kasvaa pidemmäksi kuin nuorempana. En valita.
Vierailija kirjoitti:
Kiurun tapaan haaveilen lapsesta, hän on 48 lapswn syntyessä eli samanikäinen kuin minä. Jos onnistuu häneltä, miksei minultakin. Oma taapero 50- vuotiapäiviäni yhdessä viettämässä kanssani.
Tää olisi mulle ihan karmea tilanne. Ollaan me ihmiset niin erilaisia.
Jos ei ole aloittanut huolehtimaan itsestään niin vieläkään se ei ole myöhästä.
Jokin itselle mieluinen kuntoilulaji kävelyä, vesijuoksua, pyöräilyä, hiihtoa tai lihaskuntojumppaa...
Ruokailutottumuksia kannattaa myös tarvittaessa fiksata.
Ei nykypäivänä 50-vuotias ole vanha. Kun olin 50-vuotias eipä ollut vielä ulkonäössä tai ihossa vikaa. Nyt 65-vuotiaana tulee kuolema ja eletty elämä haikeana mieleen. Väistämättä vanhuus lähenee, joskin terveys on hyvä eikä vielä rapistunut. Näinhän käy väistämättä kaikille ei voi mitään.
Paras elämänaika alkoi 50 veenä. Ihana ikä.
Ihan hyvältä. En koskaan ole ollut ulkonäkökeskeinen, tässä iässä olen kiitollinen terveydestä, ystävistä, puutarhanhoidosta, koirasta ja siitä, että ei ole enää mahdottomia ambitioita eikä päihteet kiinnosta. Elän mielestäni hyvää elämää. Nautin kauniista luonnosta ja kaikista ihmeellisistä paikoista, joihin voi matkustaa, ainakin pandemian jälkeen. Rahahuolia ei ole niin kuin nuorempana, ja tunnen itseni paremmin kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vanheneminen? Täytän kuusikymmentä loppukesästä, mutta kuvittelen edelleen olevani nuori nainen, jolla vain on jostain käsittämättömästä syystä ikänäköä ja joka siksi tarvitsee harmikseen lukulaseja. Olen muuten ihmetellyt, kun hiukset eivät ole vielä alkaneet harmaantua. Missä iässä se tapahtuu viimeistään?
Tuohan on ihan geeneistä kiinni. Minulla alkoivat hiukset harmaantumaan noin 3-kymppisenä ja mummoni musta tukka oli 4-kymppisenä jo ihan valkoinen. Ehkei kaikilla harmaannu koskaan?
Vanhenemisen huomaan oikein selvästi omista 78- ja 86-vuotiaista vanhemmistani. He olivat pitkään puuhakkaita eläkeläisiä, jotka elelivät aivan itsenäisesti. Pari viime vuotta ovat tehneet isästä vanhuksen ja äiti ei enää oppi yksinkertaisiakaan uusia asioita eli kognitiivinen puoli on kärsinyt korona-aikana tosi paljon. Olen itse 53-vuotias ja huomaan olevani nyt sitä vanhenevaa sukupolvea, jonka vuoro on hoitaa omia vanhempiaan. Kun joskus tämä urakka on hoidettu, olen todennäköisesti itsekin jo eläkeläinen tai ainakin eläkeiän kynnyksellä. Tämä on sitä elämän vääjämätöntä kiertokulkua. Toivottavasti säilyn itse mahdollisimman pitkään yhtä aktiivisena ja energisenä, jollaisia omat vanhempani ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vanheneminen? Täytän kuusikymmentä loppukesästä, mutta kuvittelen edelleen olevani nuori nainen, jolla vain on jostain käsittämättömästä syystä ikänäköä ja joka siksi tarvitsee harmikseen lukulaseja. Olen muuten ihmetellyt, kun hiukset eivät ole vielä alkaneet harmaantua. Missä iässä se tapahtuu viimeistään?
Tuohan on ihan geeneistä kiinni. Minulla alkoivat hiukset harmaantumaan noin 3-kymppisenä ja mummoni musta tukka oli 4-kymppisenä jo ihan valkoinen. Ehkei kaikilla harmaannu koskaan?
mun mies löysi harmaita hiuksia 28 vuotiaana
Olin 40v:nä huonossa kunnossa, oli ylipainoa ja alkoholia kului. Tajusin etten elä 50-vuotiaaksi niillä elämäntavoilla. Aloin liikkumaan ja treenaamaan salilla ja laitoin ruokavalion uusiksi.
Nyt 51v. ja kymmenen vuoden treeni tehnyt tehtävänsä, kunto on kova ja kroppa mallia pyykkilauta, lihaksia juuri sopivasti. Asiantuntijatyötä ja palavereita jaksaa hyvin ja mieli on virkeä ja energiaa on vaikka kuinka paljon.
Harmittaa kun muutamaa vuotta nuorempi vaimo on lösähtänyt, lihonnut tosi paljon ja vetää vain karkkia valittaen negatiivisena. Haluja on, mutta vaimo ei kiihoita yhtään negativisen asenteen ja lihomisen takia. Kateellisena katson jossain Ikeassa timmissä kunnossa olevia naisia joitka raahaa perässään lihonutta ukkoa. 'Olisin onnellinen jos olisi itsestään huolehtiva vaimo. Pitäisi varmaan hankkia rakastajatar ennekuin pää hajoaa seksin puutteesta.