Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ex-ope nyt potkut saanut kirjoitti:

mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!

apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä

Ymmärrän, että olet saanut potkut. Kaikkea hyvää sinulle. Terapia olisi varmasti paikoillaan. 

Et vaikuta yliopistokoulutuksen saaneelta, että ymmärtäisit esimerkiksi koulutuspolitiikkaa. Missähän olet oppisi saanut?

Nyt en ymmärrä. Tämähän oli opettajan näkemys että koulu on pilalla juuri surkean koulutuspolitiikan takia. Ja syy on nimenomaan tuossa kaiken ymmärtävässä ja sietävässä politiikassa, jossa pyritään kaikin mahdollisin tavoin estämään yksilön menestyminen. Siitähän tasapäistämisessä on kysymys: kukaan ei saa olla parempi kuin muut. Eikun siis että kaikilla on sama (olematon) mahdollisuus olla paras.

Harmi vaan, että tasapäistämisellä ei pärjää näin globalisaation ja kovan kilpailun aikaan. Suomessa ei muutenkaan ole mitään luonnonvaroja. Meillä on vain koulutus pääomana. Siksi on järjetöntä olla huomioimatta huippuja. Ei siitä viitosen oppilaasta millään tukiopetuksella saa tiedemiestä. Siitä kympin oppilaasta saisi, jos koululaitos ei tekisi kaikkensa estääkseen hienoa kehitystä.

Ei koko Suomen tarvitse pärjätä. Ne lapset joiden vanhemmat jotka ovat ymmärtäneet viedä jälkikasvunsa yksityiskouluun ovat oppineet yrittämään ja pärjäämään. Heidän elämänpiirissään Suomi menestyy globaalissa maailmassa ja he myös. Muu peruskoulun tasapäistämä porukka on koulun penkiltä suoraan valmis sosialialistien palvelujen asiakkaiksi.

Voi että olette naiiveja. Meidän kaupungissa on kaksi yksityiskoulua. Toinen on steiner, jossa opetetaan auringon kiertävän maata, toinen kristillinen, missä piilo-opetussuunnitelma on samaa sarjaa.

Lasteni serkut ovat ihan asiallisessa yksityiskoulussa, mutta ei sekään olennaisesti julkisia kummempi ole.

Yksityiskouluja saisi tulla enemmän. Ratkeaisivat monet peruskoulun ongelmat.

Kuten opettajien liian hyvä palkkaus?

Vierailija kirjoitti:

Monessa muussa sivistysmaassa lahjakkaita ja ahkeria lapsia kannustetaan menestymään, mutta Suomessa keskitytään siihen että jokainen taputellaan luokan huonoimmin edistyneen oppilaan tasolle. Mitä luulet, mikä yhteiskunta tulevaisuudessa menestyy? 

Puhumattakaan siitä, että meillä on aivan valtaisia akateemisten ihmisten armeija, jonka tehtävänä on avustaa heikkolahjaisten ja syrjäytyneiden elämää niin lääkärinä, sosiaalityöntekijänä, terapeuttina ja ties minä. Sen sijaan, että tuo älykkyyskapasiteetti kohdentuisi vaikkapa teollisuuden kehittämiseen tai tieteen kehittämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa muussa sivistysmaassa lahjakkaita ja ahkeria lapsia kannustetaan menestymään, mutta Suomessa keskitytään siihen että jokainen taputellaan luokan huonoimmin edistyneen oppilaan tasolle. Mitä luulet, mikä yhteiskunta tulevaisuudessa menestyy? 

Puhumattakaan siitä, että meillä on aivan valtaisia akateemisten ihmisten armeija, jonka tehtävänä on avustaa heikkolahjaisten ja syrjäytyneiden elämää niin lääkärinä, sosiaalityöntekijänä, terapeuttina ja ties minä. Sen sijaan, että tuo älykkyyskapasiteetti kohdentuisi vaikkapa teollisuuden kehittämiseen tai tieteen kehittämiseen. 

Nämä tukevat toisiaan. Ei insinöörejä saataisi työelämään ilman lääkäreitä, lastentarhanopettajia ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittain syynä lienee inkluusio, jolloin kukaan ei oikein saa tarvitsemaansa tukea, mutta myös se, ettei kaikkien äo ole yhtä korkea. Älylaitteiden rajoittamaton käyttö myös vahingoittaa aivoja, kuten olemme saaneet tietää. Korkeastikoulutetuissa perheissä lapset eivät saa käyttää niin paljon älylaitteita.

Korkeastikoulutetut yleensä myös auttaa lapsia läksyissä, lukemaan kokeisiin yms. 

Jos vanhemmat ovat korkeastikoulutettuja, niin heillä on yleensä lähtökohtaisesti myönteinen asenne koulutukseen ja he haluavat omien lastensakin pärjäävän koulussa mahdollisuuksien mukaan. Vastakohta lienee semmoinen vanha työväenluokkainen asenne, jossa akateemisesti koulutettuja pidetään "herroina" tai käytännön elämästä vieraantuina teoreettikkoina. Heidän lapsilla lienee suurempi kynnys hakea opiskelemaan yliopistoon tai jatkaa muutenkaan opintojaan.

Aika paljon ratkaisevat myös asenteet koulua ja oppimista kohtaan. Tämä koskee niin lapsia kuin heidän vanhempiaankin. Toisaalta täytyy myös muistaa, että niitä lahjakkaita ja menestyviä oppilaita tulee kaikenlaisista taustoista. En jaksa uskoa, että korkeasti koulutetut vanhemmat harrastaisivat lastensa tukiopetusta kotona. Sellaisissa perheissä vain lapset ovat nähneet ja kokeneet pienestä asti, että asioista voi ottaa selvää, lukea ja oppia ihan itse. Ja vaikka siellä Takahikiälläkin on jo Internet, niin eipä se ongelmaa ratkaise. Se voi olla erinomainen apu laajentaa tietojaan ja näkemyksiään, mutta kun sieltä tulee myös monenlaista moskaa, joka kiinnostaa nuoria enemmän kuin tiedon hankinta, siis sellaisen tiedon hankinta, josta olisi hyötyä koulussa ja elämässä. 

En voi muuta sanoa kuin että olen todella iloinen, että olen saanut käydä kouluni silloin, kun suurin osa vanhemmista oli käynyt vain kansakoulun, mutta joilla oli kannustava ja positiivinen asenne koulunkäyntiin ja tiedonhankintaan. Vaatimattomasta taustastamme huolimatta suurimmasta osasta tuli ihan hyviä kansalaisia ja veronmaksajia. Osa meistä jopa sai korkeakoulusivistystäkin, mikä ei suinkaan ollut itsestään selvä asia siihen aikaan. 

Puolisoni opettaa ammattikoulussa. Hän on kertonut, että heille tulee yhä enemmän peruskoulun suorittaneita opiskelijoita, joilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Hankala opettaa ammattiosaajaksi, kun keskeiset perustaidot puuttuvat. Hakuvaiheessa paperit ovat kunnossa, mutta pian selviää ettei edes yhden lauseen kirjoittaminen onnistu. 

Vielä 70-luvulla oli vanhanpolven opettaja oli vastannut vanhempien tivaamiseen kyllästyneenä että lapsenne on vain hiukan tyhmä.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa muussa sivistysmaassa lahjakkaita ja ahkeria lapsia kannustetaan menestymään, mutta Suomessa keskitytään siihen että jokainen taputellaan luokan huonoimmin edistyneen oppilaan tasolle. Mitä luulet, mikä yhteiskunta tulevaisuudessa menestyy? 

Puhumattakaan siitä, että meillä on aivan valtaisia akateemisten ihmisten armeija, jonka tehtävänä on avustaa heikkolahjaisten ja syrjäytyneiden elämää niin lääkärinä, sosiaalityöntekijänä, terapeuttina ja ties minä. Sen sijaan, että tuo älykkyyskapasiteetti kohdentuisi vaikkapa teollisuuden kehittämiseen tai tieteen kehittämiseen. 

Nämä tukevat toisiaan. Ei insinöörejä saataisi työelämään ilman lääkäreitä, lastentarhanopettajia ja niin edelleen.

Kyse ei ole siitä. Suomen akateemiset ovat julkisissa viroissa eivätkä yksityisellä tuottamassa. Ja se on oikea ongelma. Hirveä määrä kalliilla koulutettua väkeä työskentelee viroissa, missä ei saavuteta mitään globaalisti merkittävää mitä voisi viedä maailmalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa muussa sivistysmaassa lahjakkaita ja ahkeria lapsia kannustetaan menestymään, mutta Suomessa keskitytään siihen että jokainen taputellaan luokan huonoimmin edistyneen oppilaan tasolle. Mitä luulet, mikä yhteiskunta tulevaisuudessa menestyy? 

Puhumattakaan siitä, että meillä on aivan valtaisia akateemisten ihmisten armeija, jonka tehtävänä on avustaa heikkolahjaisten ja syrjäytyneiden elämää niin lääkärinä, sosiaalityöntekijänä, terapeuttina ja ties minä. Sen sijaan, että tuo älykkyyskapasiteetti kohdentuisi vaikkapa teollisuuden kehittämiseen tai tieteen kehittämiseen. 

Nämä tukevat toisiaan. Ei insinöörejä saataisi työelämään ilman lääkäreitä, lastentarhanopettajia ja niin edelleen.

Kyse ei ole siitä. Suomen akateemiset ovat julkisissa viroissa eivätkä yksityisellä tuottamassa. Ja se on oikea ongelma. Hirveä määrä kalliilla koulutettua väkeä työskentelee viroissa, missä ei saavuteta mitään globaalisti merkittävää mitä voisi viedä maailmalle.

Ja siis nimenomaan insinöörit yms joiden panos yksityisellä olisi tärkeä. Lääkärit ja opettajat ovatkin enemmän julkisen sektorin ammatteja. Mutta miettikääpä millainen insinööri ja rakennusmestariarmeija istuu kuntien rakennusvirastoissa vahtimassa millaisia puuvajoja ihmiset pykäävät.

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

”kun yleisopetuksen alaiset koulut muuttuuivat apukouluiksi…”

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Hulluinta on että tähän ei tule muutosta. Ainakin 20v koko ikäluokka on edennyt aina ja kaikessa heikoimman ehdoilla. Päättäjät ovat sen ikäisiä että ovat itse kärsineet tästä tai heidän lapsensa ovat kärsineet. MIKSEI MUUTOSTA TULE?

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Korkeakoulutetut myös tukevat lapsen luontaista kiinnostusta asioiden oppimiseen. Elämämkoulut sitten ovat kiinnostuneet muista jutuista ja latistavat lapsen halun oppia. Ellei sitten ole hirveän jukuripäinen lapsi joka hakee tiedon itse.

Voi ei, mä tyrskähdin ääneen tästä :)

Olin just tuollainen hirveän jukuripäinen lapsi. Luin kaiken aikani, vaikka siitä kotona pilkattiin, ja kävin päivittäin kirjastossa salaa, vaikka sitä yritettiin kieltää. Ihan tosissaan olivat minusta niin huolissaan.