Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Voi ei! Tää on taas se mukajenkkitrolli. Ensin googlaa näppäimet sauhuten ja sitten jutut on luokkaa ”sun on täytynyt olla vaihto-oppilaana tosi tosi kauan sitten, koska class rankia käyttää enää puolet kouluista”!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Löysit sä Googlella ne ”huppuyliopistot” lapsillesi?

Mä osasin lukea ja laskea kouluun mennessä. Mun piti opetella tavaamaan muiden tahtiin ja kiellettiin pulpettikirjat tai lisätehtävät.

Ajattelin, että omalla lapsella olisi jo asiat paremmin. Mutta opettaja ei ehtinyt antaa hänelle lisätehtäviä, kun näitä integroituja hyppi silmille ekaluokasta lähtien.

Lapseni on sitten lukioon asti tehnyt läksyt jo tunnilla, kokeet murto-osassa ajasta, ja kotona vain pelailee. Vetää kymppejä tekemättä mitään, ja koulua ei ole koskaan kiinnostanut tarjota hänelle mitään haastetta.

Tosi surullista tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Mä osasin lukea ja laskea kouluun mennessä. Mun piti opetella tavaamaan muiden tahtiin ja kiellettiin pulpettikirjat tai lisätehtävät.

Ajattelin, että omalla lapsella olisi jo asiat paremmin. Mutta opettaja ei ehtinyt antaa hänelle lisätehtäviä, kun näitä integroituja hyppi silmille ekaluokasta lähtien.

Lapseni on sitten lukioon asti tehnyt läksyt jo tunnilla, kokeet murto-osassa ajasta, ja kotona vain pelailee. Vetää kymppejä tekemättä mitään, ja koulua ei ole koskaan kiinnostanut tarjota hänelle mitään haastetta.

Tosi surullista tuhlausta.

Hmm. Kukahan tuolle tuhlaukselle pystyisi tekemään jotakin? Epäilen että opettaja ainakaan tuskin mahtaa mitään sille, jos lapsesi pelaa kaiken vapaa-aikansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Löysit sä Googlella ne ”huppuyliopistot” lapsillesi?

Ei tarvittu Googlea, ei sita silloin viela ollutkaan. Ihan hakemuksilla paasi sisaan haluamiinsa kouluihin. On kai vaikea kasittaa etta joku asuu muualla kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Voi ei! Tää on taas se mukajenkkitrolli. Ensin googlaa näppäimet sauhuten ja sitten jutut on luokkaa ”sun on täytynyt olla vaihto-oppilaana tosi tosi kauan sitten, koska class rankia käyttää enää puolet kouluista”!

Sina itsekin voit googlettaa "class ranking usa", mutta sitten tarvitset kylla englannintaitoa, suomeksi sita tietoa ei loydy. Enka ole trolli, en edes mukajenkki vaan USAn kansalainen (jenkkeja on aika vahan talla.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Löysit sä Googlella ne ”huppuyliopistot” lapsillesi?

Ei tarvittu Googlea, ei sita silloin viela ollutkaan. Ihan hakemuksilla paasi sisaan haluamiinsa kouluihin. On kai vaikea kasittaa etta joku asuu muualla kuin Suomessa.

Ahaa, eli olet vanhemman polven ihmisiä. No sinulle tiedoksi, että se antiikin aikaiseksi kutsumasi ”class rank” on kyllä edelleen ihan yleisesti käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Voi ei! Tää on taas se mukajenkkitrolli. Ensin googlaa näppäimet sauhuten ja sitten jutut on luokkaa ”sun on täytynyt olla vaihto-oppilaana tosi tosi kauan sitten, koska class rankia käyttää enää puolet kouluista”!

Sina itsekin voit googlettaa "class ranking usa", mutta sitten tarvitset kylla englannintaitoa, suomeksi sita tietoa ei loydy. Enka ole trolli, en edes mukajenkki vaan USAn kansalainen (jenkkeja on aika vahan talla.)

Kyllä sun on varmaankin pakko olla USA:n kansalainen, jos kerran osaat lukea englantia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?

Ei tuo voi olla totta. Meillä kasarilla kaikki tekivät kirjaesitelmänkin jo ala-asteella, eikä silti yksikään poika edennyt yliopistoon asti. Lukioonkin vain pari.

Ei tietenkään pysty. Se aika on ohi jo. Nykyiset muksut on niiden sukupolvien lapsia, joilla oli mahdollista opiskella niin paljon kuin haluaa. Vielä 60-70 -luvulla syntyneiden vanhemmissa oli paljon älykkäitä/kyvykkäitä, jotka vaan ei pystyneet käymään koulua taloudellisista syistä. Tai vanhemmat ei osanneet tukea. Siellä näitä siirtymiä tuli paljon.

Älykkyys/kyvykkyyskin on perinnöllistä.... ihan geenitasolla. Itseasaissa geenien vaikutus on monesti suurempi kuin kotikulttuurin. Kun kerran vanhemmat ei ole oppineet ja koulutustaso jäänyt matalaksi, niin samalla linjalla jatkaa lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen oppi lukemaan ihan itsekseen juuri viisi vuotta täytettyään. Osasi siis lukea sujuvasti eskariin mennessään. Oppi suoraan lukemaan, jätti tavaamisen välistä.

Eskarissa kyselin aina, että saatko lisätehtäviä ym. Ujo ja hiljainen lapsi on, vastaili vaan, että teen siellä muiden seassa. Yritin opeltakin vähän kysellä, että mikä meno.

Vasta tammikuussa arviointikeskustelussa minulle valkeni, että lapsi oli siellä opetellut koko syksyn kirjaimia muiden mukana eikä ollut vain uskaltanut sanoa ääneen, että osaa jo. Opettaja oli ihmetellyt, kun osaa jo niin hyvin kirjaimet. Hämmentyneenä sitten sanoin, että lapsi on osannut lukea kohta kaksi vuotta... Sai sitten loppukevään lukea kirjaa ja harjoitella enemmän kirjoittamista, kun muut opettelivat lukemaan.

Että juu, vähän voisi jo eskarissa ja ekallakin olla useammin niitä tasokokeita. Tokalla han niitä ainakin jo on. Tämä siis tosikertomus viiden vuoden takaa tuo yllä oleva.

Meillä ei vielä ole kouluikäistä, mutta ihan mielenkiinnosta: millaisia tasokokeita kakkosella on?

En ole tuon kirjoittaja, mutta meillä kouluikäiset lapset ja sitten pienempiä pari. Puhutaankohan täällä vähän ristiin termeillä? Ainakin meidän lapsilla on ollut äidinkielessä ja matikassa yleensä syksyllä lähtötasokokeita. Niiden perusteella sitten lapset jaettiin esim. eri ryhmiin lukemisen mukaan ja opetusta oli näissä ryhmissä toisinaan, ei aina. Ne oli nimetty väreittäin, eli vaikka violetit, siniset, pinkit. Ei mitään liikennevalovärejä tms. Lapsi tai vanhempi ei tiennyt, minkä tasoisessa ryhmässä lapsi oli (toki yleensä varmaan aavisti, jis yhtään lastaan tuntee).

Samoin matikassa on vähän väliä ollut vastaavia, mutta niissä lähinnä kai porukkaa sitten jaettu tulosten mukaan enemmän erityisopetuksen ryhmään.

Kokeet ovat kyllä kaikille samat, paitsi hyvin heikoille tietty helpotettuja, kai.

Olin itse yläkoulussa 2000-luvun taitteessa, menin lukioon 2002. Meillä oli vielä yläasteella vaikka matikassa ihan rehelliset tasoryhmät ysillä, joihin opettaja jakoi meidät. Kyllä kaikki sen tiesivät, oliko hyvissä, keskinkertaisissa vai heikoissa laskijoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Voi ei! Tää on taas se mukajenkkitrolli. Ensin googlaa näppäimet sauhuten ja sitten jutut on luokkaa ”sun on täytynyt olla vaihto-oppilaana tosi tosi kauan sitten, koska class rankia käyttää enää puolet kouluista”!

Voi ei! Taas se suomijuntti joka "tietaa" Amerikan asiat ja kaytannot paremmin kuin amerikkalaiset itse. Aina vankaa vastaan joka asialliseen kommenttiin omilla uskomuksillaan ja luuloillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Löysit sä Googlella ne ”huppuyliopistot” lapsillesi?

Ei tarvittu Googlea, ei sita silloin viela ollutkaan. Ihan hakemuksilla paasi sisaan haluamiinsa kouluihin. On kai vaikea kasittaa etta joku asuu muualla kuin Suomessa.

Ahaa, eli olet vanhemman polven ihmisiä. No sinulle tiedoksi, että se antiikin aikaiseksi kutsumasi ”class rank” on kyllä edelleen ihan yleisesti käytössä.

Pakkohan sita on olla jotain teinipissista vanhempi jos on jo lapsensa kouluttanut. Se etta class rankingista on yli puolet kouluista jo luopunut on ihan taman paivan tietoa. Yliopistot eivat siihen enaa myoskaan kiinnita huomiota sisaanpaasyssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosielämää nykykoulusta: meillä lapsen opettaja soitti kotiin ja huusi puhelimessa, että lapsi on eriarvoisessa asemassa kuin muut luokallaan, koska hänen kanssaan harjoitellaan kotona kokeisiin, kysellään, katsotaan yhdessä läksyt ja mietiskellään keskustellen maailman ja ympäristön ilmiöitä. Kuulemma sellainen täytyy lopettaa, että muut oppilaat eivät tule kateellisiksi. Lapsi sai kokeista kymppejä ja opettaja syytti meitä vanhempia, että opetamme hänelle asiat kotona, eivät ole kuulemma luotettavia numeroita.

Että sellainen meno nykyään. Kyseessä alakoululainen lapsi. Ja kyllä, on vanhemmilla yliopistotutkinnot, mutta mielestäni se ei ole keskeistä. Lapsuudenystäväni perheessä oli samanlaista, vaikka hänellä oli matalasti koulutetut vanhemmat. Yrittivät silti tukea lapsiaan kykyjensä mukaan.

Mitä vastasit?

Olen itse sovinnainen luonne, mutta tuossa tilanteessa olisin saattanut sanoa muutakin kuin että harmi niille muille sitten.

Täytyy myöntää, että suuni loksahti niin paljon auki kun kuuntelin sitä vaahtoamista, että menin hiljaiseksi ensin aika pitkäksi aikaa. Sen jälkeen muotoilin aika diplomaattisen mutta napakan vastauksen siitä, että mitenkäs meidän lapsen oikeus, jos kerran hän ei saa tehdä kykyjensä mukaan ja mihin vedetään raja. Että mikä katsotaan kielletyksi? Heittelin jotain esimerkkejä, tyyliin että jos lapsi itse haluaa katsoa Areenasta dokumentin siltojen arkkitehtuurista tai Pohjoismaiden metsän eläimistä, niin onko se meidän vanhempien vika ja pitääkö se kieltää?

Ja joku epäili, että lapsi pilkkaisi toisia näiden osaamattomuudesta. No ei todellakaan pilkkaa, keskustelevassa kodissa hän on oppinut pienestä pitäen käytöstapoja ja tiedostaa, että niitä häneltä myös odotetaan. Hän suhtautuu hyvin luontevasti siihen, että toiset oppivat nopeammin, toisilta se vaatii enemmän aikaa ja että niin se vaan on.

En lukenut koko keskustelua, mutta perinteisestihän tämä menee niin, että jos koululaitoksessa on jotain vikaa, aletaan sättiä vanhempia. Vanhemmissakin on toki usein vikaa, mutta koulujen ongelmat ovat koulujen ongelmia. Omat vanhempani kävivät kansakoulun, äiti opiskeli lisäksi karjakoksi. Ihan tasapainoisia ja täyspäisiä ihmisiä, mutta eivät todellakaan sellaisia, että olisivat osanneet tukea koulunkäyntiä muuten kuin yleisesti tsemppaamalla. Mutta ei se mitään, koska 80-luvulla koulu hoiti hommansa. Oletettiin, että kaikki oppivat lukemaan, laskemaan, tietävät perusjutut bilsasta, historiasta jne. ja sillä mentiin. Ja ta-daa, lähes kaikki oppivat nämä asiat. Itse päädyin yliopistoon asti, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä, koska kaikille opetettiin koulussa ne samat asiat, minkä pohjalta ponnistaa eteenpäin.

Sen sijaan, että nykyisin vain syytetään vanhempia ties mistä, kouluihin pitäisi tuoda työrauha opetella ne perusasiat. Eikä siinäkään kyse ole vain siitä, että köyhien epäkelvot lapset täytyy pitää erillään kunnollisista lapsista vaan siitä, että OPETTAJAT SAAVAT RAUHASSA OPETTAA ilman hankehumppaa, turhanpäiväisiä palavereja, ilmiöitä ja avoimia oppimisympäristöjä. Kun ympäristö on rauhallinen ja strukturoitu, valtaosa levottomista lapsista rauhoittuu saman tien. Vastuuseen pitäisi saada nämä visioivat kasvatustieteen "asiantuntijat" kaistapäisine ideoineen ja antaa armoa lapsille, opettajille ja vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorastaan epätoivo iskee tulevaisuuden suhteen kun miettii miten järkyttävä määrä potentiaalia hukataan taivaan tuuliin joka vuosi suomalaisessa peruskoulussa. Sen sijaan, että haastettaisiin kehittymään, annettaisiin mahdollisuus edetä, kannustettaisiin ylittämään itseään ja lahjakkaita pönkitettäisiin eteenpäin, istuu kymmenet ellei sadattuhannet lapset kuuntelemassa heikoimman aineksen mukaan etenevää kapulakieltä ja opetusta. Siis 12 vuotta hukattuja mahdollisuuksia "jalostaa" näistä ikäluokan kärkioppilaista yhtään mitään sen ihmeempää kuin tasaisia tallaajia yhteiskunnan oravanpyörään. Kun 12 vuotta olet lannistanut intohimoja johonkin alaan/oppiaineeseen, istunut passiivisena odottamassa kivireen hilautumista että päästäisiin etenemään jne., ei varmaan ole ihme miksei motivoituneita huippuosaajia ja innovatiivisia keksintöjä tässä maassa satele liukuhihnalta.

Aika hyva vastaus siihen miksi en sekuntiakaan ajatellut etta laittaisin lapseni Suomen koulujarjestelmaan vaan valitsian USAn. 

Jo peruskoulussa oli "enrichment" opetusta. Lukiosta kaytiin paikallisessa yliopistossa ja lapsi opiskeli AP-aineita.

Kuri myos aivan erilaista kuin suomalaisissa halykouluissa. Autokoulukin tuli kaytya lukiovuosina.

Kävin lukiovuosina kääntymässä vaihto-oppilaana jenkkilukiossa. Oli hämmentävää huomata, että olin englannissa luokan paras oppilas ainoana ei-natiivina.

Eikä se AP-Calculuskaan lukion pitkästä matematiikasta poikennut.

Mistä huomasit että olit paras?

Vaikea olisi ollut huomaamatta. Sikäläisessä todistuksessa on ”class rank”.

Taitaa olla aikaa vaihto-oppilas vuodestasi kun yli puolet kouluista ei enaa kayta tata antiikin metodia.

Varsinkin eliittikouluissa joutuu karsimaan kun kaikki ovat huippuja mutta eivat mahdu top10% joukkoon joten ne ensimmaisina lopettivat kaytannon.

Class ranking is a mathematical summary of a student's academic record compared to those of other students in the class. It usually takes into account both the degree of difficulty of the courses a student is taking (AP®, honors, college-preparatory or regular courses) and the grade the student earns. The compilation of courses and grades is converted to an overall grade point average (GPA), and the higher the GPA, the higher the student's class ranking.

Ahaa, siellä pantiin Google laulamaan ja vielä ilman ääkkösiä. Odotan jännityksellä jatkoa.

Mikas sinua nyt hiertaa? Seko etta joku asuu USAssa ja tuntee ja tietaa koulusysteemit. Olen myos kouluttanut lapseni kolmen huppuyliopiston lapi. Koita nyt keksia jotain muuta dissattavaa.

I'm waiting with bated breath.

Löysit sä Googlella ne ”huppuyliopistot” lapsillesi?

Ei tarvittu Googlea, ei sita silloin viela ollutkaan. Ihan hakemuksilla paasi sisaan haluamiinsa kouluihin. On kai vaikea kasittaa etta joku asuu muualla kuin Suomessa.

Ahaa, eli olet vanhemman polven ihmisiä. No sinulle tiedoksi, että se antiikin aikaiseksi kutsumasi ”class rank” on kyllä edelleen ihan yleisesti käytössä.

Pakkohan sita on olla jotain teinipissista vanhempi jos on jo lapsensa kouluttanut. Se etta class rankingista on yli puolet kouluista jo luopunut on ihan taman paivan tietoa. Yliopistot eivat siihen enaa myoskaan kiinnita huomiota sisaanpaasyssa.

Ihan ystävällisesti: vaikka yli puolet kouluista olisi luopunut tuosta class rankista, niin kenties tuo "luokkansa paras" oli käynyt opintonsa sellaisessa koulussa jossa järjestelmä on vielä käytössä. Yhdysvalloissa on varmaan aika monta koulua, joten "alle puoletkin" on suuri joukko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä osasin lukea ja laskea kouluun mennessä. Mun piti opetella tavaamaan muiden tahtiin ja kiellettiin pulpettikirjat tai lisätehtävät.

Ajattelin, että omalla lapsella olisi jo asiat paremmin. Mutta opettaja ei ehtinyt antaa hänelle lisätehtäviä, kun näitä integroituja hyppi silmille ekaluokasta lähtien.

Lapseni on sitten lukioon asti tehnyt läksyt jo tunnilla, kokeet murto-osassa ajasta, ja kotona vain pelailee. Vetää kymppejä tekemättä mitään, ja koulua ei ole koskaan kiinnostanut tarjota hänelle mitään haastetta.

Tosi surullista tuhlausta.

Hmm. Kukahan tuolle tuhlaukselle pystyisi tekemään jotakin? Epäilen että opettaja ainakaan tuskin mahtaa mitään sille, jos lapsesi pelaa kaiken vapaa-aikansa.

Itse olin ja lapseni ovat myös monilahjakkaita. Tämä ei ole ongelma. Luemme ja harrastamme paljon ja intohimoisesti. Opiskelemme lisää esimerkiksi avoimella yliopistolla, myös lapset (avoin yliopisto myös teineille avoin). Matkustamme ja tutustumme maailman huippumuseoihin, katselemme elokuvia. Tietokonepeleillekin jää aikaa. Oma ja lasteni keskiarvo koulussa ollut kympin luokkaa tai lähes kympin luokkaa. Juuri kukaan ei tiedä harrastuksistamme. Joskus joku opettaja ilkeilee, kun lapset tietävät niin paljon tunneilla. Pahimpia ovat ne ideologiset tasapäistäjät. Lapseni huomaavat, mutta se ei heitä haittaa. Useat opettajat kuitenkin arvostavat.

Vierailija kirjoitti:

Täällä Isossa-Britanniassa asia on ratkaistu niin että lapsia jaetaan osaamistasojen perusteella eri ryhmiin.

Eli koulupäivän aikana oppilaan kokemus on, että eri oppiaineiden tunneilla luokan kokoonpano vaihtelee. Kun opettaja huomaa että oppilas osaa asian paremmin tai huonommin, oppilaan osaamistaso kirjataan ylös ja oppilas siirretään osaamistasoa vastaavaan ryhmään. Näitä siirtoja tyypillisesti voi tapahtua noin neljännesvuosittain. 

Osaaminen voi myös vaihdella: sama lapsi voi osata asiat rauhallisessa 18 lapsen ryhmässä, mutta ei 60 lapsen ryhmässä. Mihin ryhmään tämä lapsi sijoitetaan? Hän häiriintyy isosta ryhmästä, jossa on hälyä, liikettä, sosiaalista haastetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan luokan pahimmat häiriköt olivat kirurgin poika, apteekkarin poika, rehtorin poika ja DI:n poika.

Heistä varmaan on tullut kunnon kansalaisia mutta en usko, että opettaja uskalsi ottaa näiden poikien vanhempiin yhteyttä🤭

Kerrotko vielä, että miksi mun pitäisi pelätä ottaa yhteyttä akateemisesti koulutettuihin vanhempiin?

Itse asiassa kaikista hankalinta yhteistyö on niiden kotien kanssa, joissa vanhemmat ovat itse matalasti koulutettuja ja kouluvastaisia. He itse vihasivat koulua ja opettajia ja purkavat sitä nyt lastensa opettajiin.

Siksi, että ne järjestää sulle potkut, pakkolunastaa sun tontin, valittaa sinusta AVI:in tai aiheuttaa sulle muuten seuraamuksia. Hyvä veli -verkostot ja Parempien ihmisten -verkostot toimii näin. Pitää tunnistaa oma ´paikkansa siinä.