Lue keskustelun säännöt.
Mulla ei ole kavereita ja ja oikein en tunne että olisi elämää
07.12.2021 |
On jo pitkään jatkunut masennus ja kavereita ei ole. Töissä käyn mutta koen olevani vaa nykyää taas yksinäisempi. Vanhemmat vain mutta puhelin ei koskaan soi ja töiden ulkopuolella oon vaan yksin. Parisuhdettakaan ei ole. Mussa on varmaa jotain vikaa.
Kommentit (163)
Kirjoittelet tänne yksin, koska et osaa keskustella. Keskustelutaito on sellainen asia, jota naiset usein kaipaa miehessäkin. Sä jankutat ja syyllistät, valitat ettet saa naista. Sun tehtävä on tehdä omasta elämästä hyvää ihan itse. Aina se ei onnistu, ihmisillä on paljon murheita ja vastoinkäymisiä. Kuinka paljon sua hetkauttaa muut ihmiset, vai oletko vain itsekäs oman navan tuijottaja? Tekstiesi perusteella et kertakaikkiaan käsitä, että maailma ei oo sulle mitään velkaa, varsinkaan naista, ja ainoa, joka elämääsi voi muuttaa, olet sinä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sisarelleni tuli lapsia ja lapsenlapsia niin mut jätettiin yksin totaalisesti. Kaikki tapaamiset peruttiin aina lasten sairastumisen takia. En unohda koskaan. Sain nähdä ja kokea että lapseton on arvoton ihminen. Lapsiperhe muutkin kaveritkin häipyi eikä mikään ihme kun ei se ollut luonnollista enää kun ei mitään yhteistä ollut. Sit yritin väkisin epätoivoisesti hakea ystäviä sellaisista piireistä johonka en sopinut yhtään ja se oli yksipuolista.
Hommaa pienikokoinen söpö koira. Siitä on seuraa ja sen kanssa ulkoilemalla ja harrastamalla tutustuu toisiin ihmisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelet tänne yksin, koska et osaa keskustella. Keskustelutaito on sellainen asia, jota naiset usein kaipaa miehessäkin. Sä jankutat ja syyllistät, valitat ettet saa naista. Sun tehtävä on tehdä omasta elämästä hyvää ihan itse. Aina se ei onnistu, ihmisillä on paljon murheita ja vastoinkäymisiä. Kuinka paljon sua hetkauttaa muut ihmiset, vai oletko vain itsekäs oman navan tuijottaja? Tekstiesi perusteella et kertakaikkiaan käsitä, että maailma ei oo sulle mitään velkaa, varsinkaan naista, ja ainoa, joka elämääsi voi muuttaa, olet sinä itse.
No en kai osaa keskustella... en tiedä onko mulla autismia.. välillä tuntuu että oon niin erilainen kun muut. No kyllä kaipaan parisuhdetta.. mä sanon suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Kun sisarelleni tuli lapsia ja lapsenlapsia niin mut jätettiin yksin totaalisesti. Kaikki tapaamiset peruttiin aina lasten sairastumisen takia. En unohda koskaan. Sain nähdä ja kokea että lapseton on arvoton ihminen. Lapsiperhe muutkin kaveritkin häipyi eikä mikään ihme kun ei se ollut luonnollista enää kun ei mitään yhteistä ollut. Sit yritin väkisin epätoivoisesti hakea ystäviä sellaisista piireistä johonka en sopinut yhtään ja se oli yksipuolista.
Oli mullaki ennen ihmisiä elämässä.. kaikki on jotenki lähteny pois.. oon jääny yksin ja luulin että ex kans ollaan vuosia yhdessä.. ja paskat.. se jätti mut niin sitte jäin ihan yksin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelet tänne yksin, koska et osaa keskustella. Keskustelutaito on sellainen asia, jota naiset usein kaipaa miehessäkin. Sä jankutat ja syyllistät, valitat ettet saa naista. Sun tehtävä on tehdä omasta elämästä hyvää ihan itse. Aina se ei onnistu, ihmisillä on paljon murheita ja vastoinkäymisiä. Kuinka paljon sua hetkauttaa muut ihmiset, vai oletko vain itsekäs oman navan tuijottaja? Tekstiesi perusteella et kertakaikkiaan käsitä, että maailma ei oo sulle mitään velkaa, varsinkaan naista, ja ainoa, joka elämääsi voi muuttaa, olet sinä itse.
Ei tässä paljo pysty keskusteleen kun ei naisia ollenkaa kiinnosta tälläinen mies.
Tällästä tää elämä nyt on.. yksinoloa ja jopa yksinäistä toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu välillä että onko tässä olemassa.. asuu kuitenki isossa paikkaa ja tuntuu että olis muuttanu tänne ei ketää tunne ja ei ole yhtään kavereita ja ei tutustu ihmisiin.. että olen kuin haamu joka kävelee tuola jossain.
Joo kyllä on huomattu ei vain oikein ketään kiinnosta.. ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo painukaa hevon kuusee nsitte.. mä jaksa enää
mitä tänne mitää kirjottaa.. ei ketää kiinnosta.. ei mua oo ees olemassa.. on jo ollut fiilis monta vuotta... töissä vaan käyn ja sit oon kuin ilmaa elämässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NYKYÄÄ EI KUKAA EES KIRJOTTELE JA VASTAA OLLENKAA MIHKÄÄN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VÄLILLÄ MIETIN MIKS OON OLEMASSA JA MUN ELÄMÄ ON TÄLLÄSTÄ.. MÄ EN JAKSA
EHKÄ VAIN TEKIS JOTAIN ITSELLE.. KU EI VAA JAKSA ENÄÄ TOTAALISESTI ON NIIN ILMAA JA EI TUNNE KETÄÄ IHMISTÄ
MULLE RIITTI.. JAKSA ENÄÄ YHTÄÄ KIRJOTTAA TÄNNE.. OON YKSINÄINEN KOKO ELÄMÄNI.. KOHTA SAUNAAN JA LEFFAA JA YKSIN OLOA.. SITTE TAAS TÖIHIN JA SAMA JATKUU VIELÄ VUOSIA.
VOIS TAPPAA ITTENSÄ ILLALLA .. HYPPÄÄN KAMPIN YLIMMÄSTÄ KERROKSESTA ALAS ETTÄ MUN JALAT KATKEE
en jaksa enää hyvästi ihmiset.. teen itsemurhan heido
Mistä luulet kaverittomuuden johtuvan?
painukaa sitte hevonkuuseen vois ny ees joku tänne kirjottaa.. ottaa niin päähän tollanen.