Erityis(ten) lasten vanhemmat!!

Up

Mä en suoraan sanottuna ymmärrä. Ymmärtäisin, jos kysessä olisi vakava kuolemaan johtava sairaus tai sellainen, joka aiheuttaa kuoleman vaaran. Mutta en tajua, kun kyseessä on jokin pieni kehitysviivästymä tai autismikirjonhäiriö. Teidän arkihan ei muutu mitenkään, paitsi saatte apua ja terapiaa asiaan. Vaiva oli jo ennen diagnoosia, ei se diagnoosi mitään muuta, korkeintaan helpottaa. Ja yhdenkään lapsen kohdalla ei ole fiksua miettiä tulevaisuutta tyyliin, sitten se tulee perheineen kylään... kamalat odotukset lapselle. Vanhemman tehtävä on kasvattaa lapsi aikuiseksi, sysätä pesästä ja toivoa, että siivet kantaa. Loppu on lapsesta kiinni.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin!

[/quote]

Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava.

On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms.

Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa.

Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa.

[/quote]

No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin!
[/quote]

No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali".
[/quote]
Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin!
[/quote]
Rauhoituhan hieman. Kuka meistä ei toivo, että oma lapsi olisi normaali? Ihan kaikki asiat käy helpommin, jos lapsen älykkyys ja motorinen kehitys on normaalirajoissa eikä tukitoimia niihin tarvi.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin!

[/quote]

Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava.

On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms.

Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa.

Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.

 
[/quote]
Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[/quote]

Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 16:55"]Te joiden lapsilla on jotain häiriötä/kehitysvammaa/sairautta/ihan mitä tahansa vaikeaa erikoisuutta, miten selvisitte tiedosta että se oma rakas lapsi ei olekaan kuin muut, normaali?

T. Tutkimuksiin jonotava, pahimpaa pelkäävä.
[/quote]
Huonosti. Elämäni hirveimmät vuodet, kun lapsi eli. Nyt mennyttä.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:22"]Miksi se normaalius on niin tärkeää? Monenkin diagnoosin jälkeen on onnellista elämää, aivan mahdollista ajoissa kuntouttaa tiettyjä asioita, ilman tietoja ei voi tosin tapauksessanne sanoa. 
[/quote]
Ja monen jälkeen ei tosiaan voi :(

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[/quote]

Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.

 
[/quote]
Ihan samaa voisi sanoa kyllä sulle tosta sun alatyylisestä kommentoinnista, itse nyt en ole tässä ketään haukkunut, mut sulla varmaan olikin joku "oikeus" siihen. Mielipiteeseeni tuo sinun hyvä ja rakentava argumentointi ei silti vaikuta.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[/quote]

Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.

 
[/quote]
Ihan samaa voisi sanoa kyllä sulle tosta sun alatyylisestä kommentoinnista, itse nyt en ole tässä ketään haukkunut, mut sulla varmaan olikin joku "oikeus" siihen. Mielipiteeseeni tuo sinun hyvä ja rakentava argumentointi ei silti vaikuta.
[/quote]
Sun mielipide ei tuo tähän keskusteluun mitään lisäarvoa, se on typerä ja täysin turha purkaus. Ylipainoinen voi laihduttaa itsensä NORMAALIpainoon, erityispiirteitä ei niin vaan muutetakaan.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"] [quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä. [/quote] Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.   [/quote] Ihan samaa voisi sanoa kyllä sulle tosta sun alatyylisestä kommentoinnista, itse nyt en ole tässä ketään haukkunut, mut sulla varmaan olikin joku "oikeus" siihen. Mielipiteeseeni tuo sinun hyvä ja rakentava argumentointi ei silti vaikuta.

[/quote]

Turhaan yrität leikkiä siellä marttyyriä, itse sä valitsit tyylilajin ekana. "Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!?", "Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?","et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit?"

Jos alat tuolla lailla aukoa päätäsi - ja vielä asiasta, jota et ymmärrä - niin sorry, saat samalla mitalla takaisin. Aina. Ihan sama, miten jälkikäteen alat itseäsi väittää sivistyneeksi keskustelijaksi ja muita alatyylisiksi.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[/quote]

Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.

 
[/quote]

Mä en kyllä mieltäisi mitään autistista tai kehitysvammaista sairaaksi. Eli toisin sanoen vaikka lapsella olisikin vaikka adhd on hän silti terve. Ne on ennemminkin ominaisuuksia. Sairaus on jotain mistä voi parantua.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:26"]Mä en suoraan sanottuna ymmärrä. Ymmärtäisin, jos kysessä olisi vakava kuolemaan johtava sairaus tai sellainen, joka aiheuttaa kuoleman vaaran. Mutta en tajua, kun kyseessä on jokin pieni kehitysviivästymä tai autismikirjonhäiriö. Teidän arkihan ei muutu mitenkään, paitsi saatte apua ja terapiaa asiaan. Vaiva oli jo ennen diagnoosia, ei se diagnoosi mitään muuta, korkeintaan helpottaa. Ja yhdenkään lapsen kohdalla ei ole fiksua miettiä tulevaisuutta tyyliin, sitten se tulee perheineen kylään... kamalat odotukset lapselle. Vanhemman tehtävä on kasvattaa lapsi aikuiseksi, sysätä pesästä ja toivoa, että siivet kantaa. Loppu on lapsesta kiinni.
[/quote]

Huomaa, että et ymmärrä.
Vanhemmuus ja kaikki siihen liittyvä on iso paketti, jos sinulla ei ole erityislasta, et voi ymmärtää miten se vaikuttaa ihmiseen joka tasolla. Ihan ymmärrettävää.

Mun lapsellani on neurologisia ongelmia, ja vaikka aluksi ajattelin että diagnoosi olisi kauhistus, loppujen lopuksi siihen kypsyi. Kun diagnoosi lopulta tuli, tuli sen myötä ymmärrystä, tukea, loppu syyllistämiselle.

Haaveet voi laittaa uusiksi. Pääasia että hyväksytte lapsenne ongelmineen kaikkineen, ja lapsi voi elää elämänsä tyytyväisenä.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 09:37"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:26"]Mä en suoraan sanottuna ymmärrä. Ymmärtäisin, jos kysessä olisi vakava kuolemaan johtava sairaus tai sellainen, joka aiheuttaa kuoleman vaaran. Mutta en tajua, kun kyseessä on jokin pieni kehitysviivästymä tai autismikirjonhäiriö. Teidän arkihan ei muutu mitenkään, paitsi saatte apua ja terapiaa asiaan. Vaiva oli jo ennen diagnoosia, ei se diagnoosi mitään muuta, korkeintaan helpottaa. Ja yhdenkään lapsen kohdalla ei ole fiksua miettiä tulevaisuutta tyyliin, sitten se tulee perheineen kylään... kamalat odotukset lapselle. Vanhemman tehtävä on kasvattaa lapsi aikuiseksi, sysätä pesästä ja toivoa, että siivet kantaa. Loppu on lapsesta kiinni.
[/quote]

Huomaa, että et ymmärrä.
Vanhemmuus ja kaikki siihen liittyvä on iso paketti, jos sinulla ei ole erityislasta, et voi ymmärtää miten se vaikuttaa ihmiseen joka tasolla. Ihan ymmärrettävää.
[/quote]

Itseasiassa minulla on erityislapsi.

Mun adhd/as lapseni päiväkoti-ikä meni niin että kuului porukkaan, oli vilkas suosittu lapsi. Ala-asteella mukaan tulivat sosiaaliset ongelmat, porukkaan oli vaikea päästä, yritti epätoivoisesti miellyttää muita ja olla niin kuin muut. Yläasteella vihdoin tajusi ettei osaa olla kuin muut, ei muutu suosituksi vaikka kuinka yrittää. Lopetti muiden mielipiteistä välittämisen, kehitti oman tyylin, kulkee kaukana suosituiden porukoista. Hänellä on kuitenkin muutama kaveri, jotka ihailevat hänen rohkeuttaan olla oma itsensä, ja hän oli vihdoin tyytyväinen. Kiusaaminen loppui siihen kun huomattiin ettei hän välitä, iva valuu kuin vesi hanhen selästä.

Nyt ysiluokalla seurustelee tavallisen kivan "naapurintytön" kanssa, joka ihastui hänen omaperäiseen tyyliinsä. Yhteishaussa hakee taidealan oppilaitokseen, ellei pääse, menee kymppiluokalle.

mekin laitettiin haaveet uusiksi, sekä poika itse että me vanhemmat, mutta kuka sanoo että ne uudet haaveet on jotenkin huonompia.

Esikoisella monimuotoinen kehityshäiriö ja adhd ja nuoremmalla adhd ja autismi.
Olen aina esikoisen kohdalla tiennyt että jotain on ja diagnoositkin tulleet ripotellen eli ei mikään shokki ollut missään vaiheessa.
Nyt jo vanhempi ja pojasta kasvanut sosiaalisen, urheilullinen ja hyvin komea poika jolla kavereita ja tyttöjä riittää :)
Koulukin sujunut ihan hyvin mutta tukea tottakai on tarvinnut enemmän ja aloitti koulun vuoden myöhemmin.
Kuopus jolla adhd ja autismi niin adhd diagnoosi olo ok mutta autismi hieman järkytti.
Mietin pojan tulevaisuutta tottakai mutta nyt jo sinut asian kanssa.

Poika on älykäs, pikkutarkka ja omissa oloissaan viihtyvä. Hänkin jo koulussa ja toistaiseksi käy vielä tavallista koulua.
Uskon että molemmat pojat pärjää hyvin elämässä kun diagnoosit tulleet ajoissa ja kaikki tarvittava apu näin ollen saatavilla.
Nyt pitkään ollut seesteistä kun molemmille vihdoin sopivat lääkkeet löytyneet!
Tulet ap vielä huomaamaan että lapsesi on täydellinen juuri tuollaisena!
Minä en toisenlaisesta arjesta edes tiedä enkä varmaan edes osaisi olla ns tavallisten lapsien äiti :D
Minulla kyllä itsellänikin add joten ymmärrän ehkä siksikin lapsiani niin hyvin. Me olemme tällainen adhd perhe ja asiasta usein vitsaillaan keskenämme :D

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 09:46"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 09:37"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:26"]Mä en suoraan sanottuna ymmärrä. Ymmärtäisin, jos kysessä olisi vakava kuolemaan johtava sairaus tai sellainen, joka aiheuttaa kuoleman vaaran. Mutta en tajua, kun kyseessä on jokin pieni kehitysviivästymä tai autismikirjonhäiriö. Teidän arkihan ei muutu mitenkään, paitsi saatte apua ja terapiaa asiaan. Vaiva oli jo ennen diagnoosia, ei se diagnoosi mitään muuta, korkeintaan helpottaa. Ja yhdenkään lapsen kohdalla ei ole fiksua miettiä tulevaisuutta tyyliin, sitten se tulee perheineen kylään... kamalat odotukset lapselle. Vanhemman tehtävä on kasvattaa lapsi aikuiseksi, sysätä pesästä ja toivoa, että siivet kantaa. Loppu on lapsesta kiinni.
[/quote]

Huomaa, että et ymmärrä.
Vanhemmuus ja kaikki siihen liittyvä on iso paketti, jos sinulla ei ole erityislasta, et voi ymmärtää miten se vaikuttaa ihmiseen joka tasolla. Ihan ymmärrettävää.
[/quote]

Itseasiassa minulla on erityislapsi.
[/quote]

Eikö ole ihmeellistä, että me olemme yksilöitä.
Itse pohdin paljon asioita ja syy-yhteyksiä, mistä mikäkin johtuu, mikä vaikuttaa mihin, miten tilanne saadaan optimoitua, miten pystyn kasvattamaan ja hoitamaan lapsiani parhaalla mahdollisella tavalla jne. Lapsen erityisyys vaati PALJON ajatustyötä ja on vaikuttanut moniin asioihin elämässämme ja jopa ihmissuhteissamme.
Mieheni sen sijaan on hyvin suoraviivainen eikä rasita päätään "ylimääräisellä" pohtimisella vaan elää arkea minuutti kerrallaan.
En tiedä kumpi tapa on oikea. Toisaalta, jos en olisi itse altiivinen ja tiedonhaluinen, en olisi osannut hyomata lapsen erityisyyttä ja lapsi ei olisi saanut diagnoosia niin ajoissa kuin nyt sain. Ja kuten kaikki tiedämme, aikainen tuki on usein tae paremmasta lopputuloksesta.

Tiivistettynä, ei ole oikeaa tapaa kokea asioita joten et voi arvostella muita tässä suhteessa.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:31"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:39"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:23"] [quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:20"]No siinä mielessä auttaisi jos kertoisit edes minkä asteisesta jutusta kyse, on meinaan vähän eri jos diagnoosi on tyyliin asperger kuin vaikka incl. [/quote] No sen verran että ei kuolemaan johtava, vaan kehityshäiriötä/vammaa tyyliä autismi,asperger, pahat aistihäiriöt, lievä kehitysvamma. Näitä kaikkia on siis vuorotellen epäilty eli sellaista skaalaa. [/quote] No eiväthän moiset lapsen tulevaisuuteen nyt niin radikaalisti vaikuta...  Lapsi saa tehostettua tukea esim kouluiässä ja monet pärjäävät elämässä oikein hyvin! [/quote] No olen kyllä käsittänyt hieman toisin. Asperger diagnoosi vielä menisi, autismi suljettu pääosin pois. lääkäritkään eivät oikein tiedä mikä on vialla, mutta olen monesta paikasta lukenut että ei tälläisten lasten tulevaisuus mitään ruusuilla tanssimista ole. Tahdon vain että lapsi olisi "normaali". [/quote] Ymmärrätkö sinä miten loukkaavalta ja typerältä kuulostaa tuo hokemasi "normaali"?? Olisi vielä ok toivoa, että oma lapsi olisi TERVE mutta että pitää olla normaali! Mikä helvetin normaali, määrittele mulle normaali!? Olenko minä normaali jos olen ylipainoinen? Olenko minä normaali jos en voi saada lapsia? Olenko minä normaali jos elän parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa? Asetat hirveät rajat ja paineet lapsellesi hakemalla koko ajan että haluat hänestä normaalin! [/quote] Ohiksena kommentoin, että sinä tässä nyt olet todella loukkaava. On hitto vie kaksi aivan eri asiaa se, onko lapsi homoseksuaali tai ylipainoinen, ja se, että hän ei kykene koskaan itsenäiseen elämään, ja tulee loppuikänsä ajan kiusatuksi, sivuutetuksi tms. Ja luuletko, että jokaisella vanhemmalla ei ole unelma siitä, että lapsi on elämässään onnellinen, itsenäinen ja tasapainoinen = normaali? Ei minua ainakaan sureta, vaikka lapsi ei noudattaisi äitinsä ja isänsä esimerkkiä ja olisi koulussa hyvä ja menisi yliopistoon - kunhan saisi paikan maailmassa ja ammatin itselleen. Sekään ei kumminkaan ole nyt lainkaan varmaa. Ja sitä on jokaisella vanhemmalla lupa surra. Kyse on kumminkin omasta rakkaasta lapsesta.   [/quote] Voithan sinä väännellä minun sanomisia aivan miten haluat, mutta et selvästi ymmärtänyt koko pointtia, joten miksi edes kommentoit? Normaali ei ole yhtä kuin terve ja terve ei ole yhtä kuin normaali. On aivan eri asia haluta lapsestaan normaalia tai haluta lapsestaan tervettä.

[/quote]

Miksi itse kommentoit ketjuun, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ap puhuu diagnoosista, joten hänen lapsensa ei ole terve. Jos haluat saatanan vatipää aukoa päätäsi sanan normaali merkityksestä, avaa siitä oma aloituksesi ja paini helvettiin siitä loukkaamasta muita.

 
[/quote]

Mä en kyllä mieltäisi mitään autistista tai kehitysvammaista sairaaksi. Eli toisin sanoen vaikka lapsella olisikin vaikka adhd on hän silti terve. Ne on ennemminkin ominaisuuksia. Sairaus on jotain mistä voi parantua.
[/quote]
Ihan totta tuo. Erityispiirteet erottaa erityislapset normaalista, ei ne silti sairaita ole.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:48"][Malliesimerkki vanhemmasta, joka jo lapsen ollessa pieni lastaa valtavia unelmia lapsen harteille jotka pitäisi täyttää. Nyt vielä liityt leijonaemoihin, jossa näitä katkeria äitejä riittää ja alat syyttämään yhteiskuntaa laiminlyönneistä, vaikka yhteiskunnan panostus tulee olemaan valtava. Vaikka kaikki tietävätkin ettei vammainen lapsi tule koskaan tuottamaan mitään yhteiskunnalle. Lapsen kautta ei kannata yrittää elää ja toteuttaa omia unelmiaan. Nimim. Vammaisten lasten kanssa työskentelevä [/quote] Juu huomaan kyllä että vain työskentelet heidän kanssaan. Harmi sinänsä kun näytät olevan kovin empatiakyvytön ihminen. [/quote]nämä "leijonaemot" ovat vieneet suurimmat empatiat. Lapset ovat ihan ok, mutta vanhemmat eivät. Sitä juuri heidän erityistä mussukkaa ei saisi holdata siitä huolimatta, että hajottaa, potkii, repii ja puree hallitsemattomasti. Opettajien vika kun se vakavasta kehityshäiriöstä kärsivä lapsi ei opikaan lukemaan tai laskemaan kuten muut lapset. Tai kun hänet eriytetään toiminta-alueisiin akateemisten taitojen oppimisen sijaan. Ei, vika on aina jossain muualla kuin siinä, että lapsi on oikeasti _vammainen_. Hän ei tule koskaan olemaan normaali, joten kostetaan paha olo lapsen opettajille ja avustajille. Lapsesta ei ollutkaan vanhempansa unelmien täyttäjäksi, ja se on vain ja ainoastaan lapsen kanssa työskentelevien vika.

 huh huh.. en tiedä mitä muuta sanoa.

Etkö pysty edes näitten kirjoitusten myötä yhtään asettumaan äidin asemaan, joka saa tietää lapsensa olevan erityinen?? Tai ymmärtämään näiden tekstien kautta, että joku ei ehkä pääsekään asian yli kunnolla?

Jos työskentelet erityislasten kanssa, tiedät, että arki on joidenkin kohdalla todella haastavaa. Sinä ja minä olemme töissä näitten lasten kanssa ja lähdemme työpäivän jälkeen kotiin, mutta lasten vanhemmat ovat heidän kanssaan jokaisen muun hetken, vuodesta toiseen ja kaikkien näitten huolien kanssa, mistä kirjoittavat. Luultavasti haluat provosoida ja purkaa paineita, mutta asetu nyt hyvä ihminen näitten vanhempien asemaan.

 
[/quote]
Jep, me lasten kanssa "ainoastaan" työskentelevät lähdemme kotiin koulupäivän päätyttyä. Ja ymmärrän, että on erittäin raskasta elää e-lapsen kanssa. Mutta silti en ymmärrä, kuinka kaikki mahdollinen ja mahdoton pitää oksentaa opettajien ja avustajien niskaan. Alkaen lapsen vahtimisesta välitunneilla, kuinka ne kullasta ja mirhamista tehdyt vaatteet ovat kastuneet ja likaantuneet. Ei kai kukaan odota, että pidämme leikkivät e-lapset vietessämme, ettei vaatteet kastu. Tai jos kotimatkalla lapsi kadottaa kolmannen kerran hanskat tai pipon taksin ja kodin välillä? Miten se voi olla meidän vikamme? Miksi kotona ei viitsitä opettaa itse mitään? Esim. kelloa, kun kerran ollaan huolissaan kellon oppimisesta. Mutta eihän se käy, kun lapsi lykätään tukiperheeseen, viikonloppukerhoon tai minne vain, ettei sen kanssa tarvitse itse mitään tehdä.
Kokemukseni perusteella n.80% vanhemmista on juuri niitä valittajia joiden mielestä kaikki kuuluisi tapahtua "ammattikasvattajien" hoitamana. Itse ei oteta mitään vastuuta vaan valitetaan kaikesta. Joka päivä paukkuu Wilma ja reissuvihko täyttyy typerästä narinasta, kuinka lapsi oli jälleen kastunut välitunnilla. Sadevaatteita tai sateenvarjoa ei lapsen mukaan kuitenkaan laiteta.
Opettaja tekee väärin, kun eriyttää lapsen ja holdaamalla rauhoittaa raivokohtauksen jonka lopputuloksena joltain terveeltä lapselta puuttuu tukko hiuksia tai hammas suusta. Pitäisi vain ymmärtää, että mussukka hermostuu jos joku kävelee käytävällä vastaan.
Pieni osa vanhemmista on tyytyväinen, että lasta yritetään auttaa ja opettaa. Suurin osa purkaa katkeruuttaan nallekarkkien epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen vittuilemalla ja valittamalla lastensa opettajille.