Mikä yksi pieni teko on muuttanut elämäsi suunnan?
Kommentit (167)
Katkoin välit sukuun, olin mustalammas. Elämäni paras ja korjaavin teko.
Mikään teko ei ole muuttanut elämäni suuntaa, ei pieni, eikä iso. Kaikenlaista on tapahtunut, mutta elämä kulkee raskaasti omassa uomassaan kohti vääjäämätöntä loppuaan.
Vierailija kirjoitti:
On. Yksi pieni meili, ja lapseni teki itsemurhan.
Mutta et varmasti halunnut tällaista vastausta.
Voimia
Yhteen kouluun taisin hakea kun äiti näytti mainoksen siitä.
Tarttui mukaan poikaystävä joka muutti mun kotikaupunkiini.
Itseasiassa äiti on tainnut muuttaa tuon miehen elämää enemmän 😁 eteni opinnoissaan taas toiselle puolelle Suomea ja omistaa oman yrityksen tehden hommaa mistä pitää.
Hain hetken mielijohteesta uudelle alalle, ja näin 11 vuotta myöhemmin elämäni on merkittävästi parempaa.
Sain opiskeluaikana 20 vuotta sitten paperilapulla puhelinnumeron, jonka pidin visusti itselläni, vaikka sitä olisi "pitänyt" jakaa muillekin. Puhelinsoitto johti työhön jota teen nykypäivänäkin.
Olis varmaan pitänyt olla vetämättä nännejä silloin nuorena ja olla ottamatta sitä miestä kotiini. Menin vielä suhteeseen sen kanssa vaikka kaikki muassa huusi EI. No väkivaltainen ja alistava alkoholistihan se oli ja kasvoin niin pahasti kieroon, että oon viettänyt elämäni ottaen turpiin pelastaen näitä surkimuksia oman elämäni kustannuksella.
Itseasiassa mun olis pitänyt olla hyväksymättä sen kaveripyyntöä ja vastaamatta sen viesteihin mutta kilttinä tyttönä oli pakko olla ystävällinen.
Sain kenkää YT-neuvotteluiden yhteydessä. Se oli parasta, mitä minulle on ammatillisessa mielessä tapahtunut: opiskelin, vaihdoin alaa, ja tienaan nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin.
Sanoin "Tahdon". Siihen loppuivat kunnon orgasmit.
Aloitin kuntosaliharjoittelun. Vihasin kuntosalia, mutta kun aloin treenata ja kehittyä, siitä tuli lempiliikuntamuotoni ja olen elämäni kunnossa. Aloitin myös liikkuvuusharjoittelun ja pääsin jumeista ja kivuista eroon.
Oikisen pääsykoe v. 1991
asianajaja
Vierailija kirjoitti:
Yhteen kouluun taisin hakea kun äiti näytti mainoksen siitä.
Tarttui mukaan poikaystävä joka muutti mun kotikaupunkiini.
Itseasiassa äiti on tainnut muuttaa tuon miehen elämää enemmän 😁 eteni opinnoissaan taas toiselle puolelle Suomea ja omistaa oman yrityksen tehden hommaa mistä pitää.
Kunnes on kohta konkurssissa.
Aloin kaveerata samalle luokalle tulleen uuden oppilaan kanssa, koska kaikkien kanssa pitää olla kaveri. Tai siis niin luulin koska näin oli opetettu.
Ei olisi kannattanut.
Menin naimisiin ihmisen kanssa, joka osoittautui luonnehäiriöiseksi. Siitä on seurannut paljon paljon murhetta elämään. Mutta myös elämäni suurin rakkaus: lapseni.
Päätin luopua unelmasta parisuhteesta ja kymmenen vuotta sitten aloin käumään Thaimaassa 2-3 kertaa vuodessa. Lähes joka ilta uusi tyttö, jo yli 300 thaityttöä hässitty.
Suostuin aikoinaan treffeille, vaikka olin torjunut kyseisen nuoren miehen jo aiemmin. Intuitio yritti varoittaa minua seurustelun alkuvaiheessa, mutta nuorukainen onnistui kietomaan minut seittiinsä hämähäkin tavoin, ja räpiköin siinä seitissä 30 vuotta. Eron jälkeenkään en pääse exästä eroon vielä vuosikausiin yhteisen lapsen takia. Jos yhteiselämä olikin raskasta ja kamalaa, etenkin lapsen syntymän jälkeen, niin sitä on ollut myös eron jälkeinen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Suostuin aikoinaan treffeille, vaikka olin torjunut kyseisen nuoren miehen jo aiemmin. Intuitio yritti varoittaa minua seurustelun alkuvaiheessa, mutta nuorukainen onnistui kietomaan minut seittiinsä hämähäkin tavoin, ja räpiköin siinä seitissä 30 vuotta. Eron jälkeenkään en pääse exästä eroon vielä vuosikausiin yhteisen lapsen takia. Jos yhteiselämä olikin raskasta ja kamalaa, etenkin lapsen syntymän jälkeen, niin sitä on ollut myös eron jälkeinen elämä.
Siis minkäikäinen teidän lapsi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suostuin aikoinaan treffeille, vaikka olin torjunut kyseisen nuoren miehen jo aiemmin. Intuitio yritti varoittaa minua seurustelun alkuvaiheessa, mutta nuorukainen onnistui kietomaan minut seittiinsä hämähäkin tavoin, ja räpiköin siinä seitissä 30 vuotta. Eron jälkeenkään en pääse exästä eroon vielä vuosikausiin yhteisen lapsen takia. Jos yhteiselämä olikin raskasta ja kamalaa, etenkin lapsen syntymän jälkeen, niin sitä on ollut myös eron jälkeinen elämä.
Siis minkäikäinen teidän lapsi on?
Menimme yhteen hyvin nuorina ja saimme lapsen hyvin kypsällä iällä, pitkän lapsettomuuden jälkeen.
On. Yksi pieni meili, ja lapseni teki itsemurhan.
Mutta et varmasti halunnut tällaista vastausta.