Syrjäseudulla asumisen huonot puolet?

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut sekä korvessa, kaupungissa että puolivälissä.

Minusta korvessa asumisen huonot puolet ovat enimmäkseen niitä ihan kaikkein ilmeisempiä. Siis juuri nämä, että kaupasta ei välttämättä saa ihan kaikkea mitä kaupunkien isoista marketeista, joutuu ottamaan itse enemmän vastuuta elämästään ja se, että sosiaaliset piirit ovat väistämättä kapeammat.

Ihan ne pahimmat puolet ovat tässä: työpaikoissa on erittäin vähän valinnan varaa, päiväkotia tai koulua ei välttämättä ole 20< km säteellä, ja sitten kun sairastuu ja vanhenee niin vanhuspalvelut löytyvät ehkä vain kuntaliitoskunnan isoimmasta keskuksesta. Jos menee vaikka jalka poikki ja asut yksin 30 km päässä kaupasta, niin apua tulee tarvitsemaan isolla kädellä. Hyvä puoli taas on se, että tarpeeksi kaukana korvessa ihmiset pitävät yleensä yhtä, ja apua saa kun sitä tarvitsee. Se kulkee molempiin suuntiin, eli ei voi keskittyä pelkästään omaan pärjäämiseensä. Jos naapurissa kaatuu mummo ja murtaa ranteensa, korvessa asuessa on ihan itsestäänselvyys että kyseisen mummon kauppa-asioita hoidellaan avuksi omien ohessa.

Jos kuitenkin on lapseton, terve ja pystyy elättämään itsensä kaukana keskuksista, nuo pahimmat eivät osu.

Ainoa mitä kehotan välttämään on se, että ostaa täysin korvesta kiinteistön sillä ajatuksella, että tämä on nyt loppuelämän koti, ei väliä onko sillä jälleenmyyntiarvoa. Paikan on oltava joko niin halpa, että oma tulevaisuus ei ole sen myyntiin sidottu, tai sitten niin ihana, että siitä on jollekin maksukykyiselle kakkoskodiksi/mökiksi/hevostilaksi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että vannoutunut yksineläjäkin voi jonain päivänä löytää itsensä perustamassa perhettä, ja silloin voi olla pakko siirtyä johonkin.

Maalaiselämä on hyvää. Mieli lepää. Kaupunkiin muutossa on minusta paljon enemmän piilotettuja huonoja puolia, jotka huomaa mielenterveydessään hyvinkin pitkällä viivellä. Ihan siitä lähtien, että heti ovesta ulos lähtiessä näkee mainoksia ja joutuu jatkuvasti tekemään töitä että ajatukset pysyy omassa elämässä ja olennaisissa asioissa.

Naapuriapu on kyllä ihan olennaisen tärkeää. Jos se ei toimi, käy elämä vaikeuksien keskellä lähes mahdottomaksi.

Jos katkaiset jalan/loukkaat selän etkä pysty vaikkapa 3 kuukauteen ajamaan autoa, hakkaamaan halkoja, kantamaan vettä, käymään kaupassa/apteekissa, tekemään lumitöitä jne. Kuka ne tekee puolestasi?

Ongelmana alkaa monin paikoin olla tietysti myös se, että vanhoja ja ajokunnottomia avuntarvitsijoita on selkeästi enemmän kuin auttajia.

Suomen maaseutu autioituu ja ikääntyy, infrastruktuuri rapistuu hiljalleen, talojen arvot laskevat. Suosittelen kyllä puntaroimaan moneen otteeseen syrjäseudulle muuttoa vaikka mielikuvissa se houkuttelevalta vaihtoehdolta vaikuttaisikin, sillä ainakin muuttaessasi jollekin paikkakunnalle josta et tunne ketään sen lähemmin se sisältää kieltämättä aika isojakin riskejä.

Vierailija kirjoitti:

Sähkön siirtohinta korpeen on aivan sama kuin sinne kaupungin keskustaan. Veroa siinäkin suurin osa, eli suurin osa täällä huutelee tietämättä asioista yhtään mitään.

Jos asuu korvessa, ei saa olla uusavuton. Tämä on se suurin ero jos ajokortti on jo taskussa. Jos ei asu aivan valtatiessä kiinni tai jossain korpitaajamassa niin sitten olisi hyvä olla oma traktori lumitöihin. Sen ei tarvitse olla kummoinen, muutamalla tonnilla saa takavetoisen lumiketjuilla. Mut olisi hyvä jos osaat korjata kaikenlaista jotta ei tarvitse turvautua muiden apuun jota voi olla vaikea saada.

Kyllä se sähkön siirtohinta syrjäseuduilla on keskimäärin huomattavasti kalliimpi kuin isommissa kaupungeissa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ainoa suuri huono

puoli että kaikki kaupat ja palvelut kaukana. Aina välillä tulee yllättävä tarve jollekin tavaralle niin pitää aina ajaa pitkiä matkoja. Tai esim autonhuolto tai lääkärissä käynti, pitkien ajomatkojen takia ja siihen menee iso osa päivästä.

Muuten en keksi mitään erityisiä huonoja puolia syrjäseudulla asumisesta.

Tähän samaistun, enpä juuri muihin viesteihin. Kun sitten lähdetään hoitamaan asioita niin hoidetaan monta kerralla. Esim huomenna lähden kaupunkiin lapsen kanssa, on lääkärille aika sairaalaan. Samalla katsastetaan auto, käyn optikolla, isommin kaupassa ja katselen joululahjoja. Muutama asia käytävä myös erikoisliikkeistä. Netistä saa paljon tilattua, jos ei ole kiire niin alle viikossa tänne etään perikkekkin paketit kulkee.

Täällä on myös ihan yleistä toimittaa naapurin/kaverin asioita kun on asiaa kaupunkiin, vastavuoroisesti.

Kun tekee töitä kotona, kerran tai kaksi viikossa tarvitsee käydä kylällä. Ja jos töitä muualla niin asiat hoidetaan työmatkalla. Lapset jää harrastuksiin koulun jälkeen, samalla kun ne hakee käy jo kaupassa ja apteekissa. Hetken mielijohteesta ei tule lähdettyä herkästi tai sitten asia on sellainen joka pitää hoitaa heti. Mutta eikö tämä päde myös muualla asuviin? Tuskin kaupunkilaisienkaan suurinta huvia on norkoilla vapaa-aikansa kaupungilla ja kaupoissa.

Täällä isommat lapset pyöräilee joka paikkaan, olipa matkaa 2 tai 20 km. Vanhemmat kuskaa vastavuoroisesti ja yökyläilyä harrastetaan paljon.

Monesti kyse on vain asenteesta. Itse pitää vaivautua tai sitten on asuttava palveluiden ääressä.

Vierailija kirjoitti:

Sähkö ja öljylämmitys kallista talvella. Öljyn hinta on korkea tänä talvena. Monilla ei ole varaa lämmittää taloa näillä pakkasilla.

Maalämmöllä täällä lämmitetään. Ja takkoja lisäksi tunnelman vuoksi.

Ihan yhtä kallista on kaukolämpö kuin sähkö tai öljy.

Tiet harvoin aurattu (kiva ajella umpihangessa töihinsä) ja jos sähköt katkeaa niin ne ei ihan heti palaudu vaan saapi soitella sinne tänne ja tuonne ja ootella ihan rauhassa sen ainakin 12h. Näin meillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkön siirtohinta korpeen on aivan sama kuin sinne kaupungin keskustaan. Veroa siinäkin suurin osa, eli suurin osa täällä huutelee tietämättä asioista yhtään mitään.

Jos asuu korvessa, ei saa olla uusavuton. Tämä on se suurin ero jos ajokortti on jo taskussa. Jos ei asu aivan valtatiessä kiinni tai jossain korpitaajamassa niin sitten olisi hyvä olla oma traktori lumitöihin. Sen ei tarvitse olla kummoinen, muutamalla tonnilla saa takavetoisen lumiketjuilla. Mut olisi hyvä jos osaat korjata kaikenlaista jotta ei tarvitse turvautua muiden apuun jota voi olla vaikea saada.

Kyllä se sähkön siirtohinta syrjäseuduilla on keskimäärin huomattavasti kalliimpi kuin isommissa kaupungeissa.

Carunan hinnaston mukaan siirto Espoossa 1,6 senttiä halvempi kuin Ranualla. Eroa vuodessa sähkölaskussa parisataa euroa, joten sillä siirtohinnan säästöllä ei aivan saa satojatuhansia euroja kalliimpaa asuntoa maksettua. Meneekö ihmisillä mökkisähköt nyt sekaisin vai mikä? Vapaa-ajan asuntoon voi nyhtää tuplahintaa.

Meillä on yksityistie, ja sen talvikunnossapito (=hiekotus ja auraus) on ostettu paikalliselta koneyrittäjältä, joka tekee myös puolustusvoimille töitä. Hän ajaa ensin tämän tien auki, että pääsee sinne armeijan teitä aukomaan, joten meillä on todella hyvin tiet aurattu ennen kukonlaulua. Jos lähtee leipomoon/betonivalimoon töihin aamuyöstä, niin sitten on tie tukossa, jos niikseen tulee, mutta silloin on kyllä kaupungin tietkin sitten tukossa.

Kesäaikaan on sitten tietalkoita, mm. tienvarsipusikoiden raivaamista. Voihan senkin ostaa jostain, mutta eipä tuo yksi päivä nyt niin hankala ole ollut järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen, että etsit sen paikan jostain lähempää taajamaa, paikasta, jossa asuu muitakin ihmisiä. Tällaisia paikkoja on Suomi väärällään. Esim. minä asun n. 10 km päässä kaupungin keskustassa kylässä. Yhtään tonttinaapuria ei ole, kaikkiin naapureihin on pelto välissä. 

Hyvät puolet täällä asumisessa:

- maaseudun rauha, mutta esim. kauppareissuja ei tarvitse suunnitella kuin sen verran, että panee auton ajoissa lämpiämään

- kun täällä asuu muitakin, tiet aurataan 

- valokuitu tuli n. 6 vuotta sitten

- naapureista on turvaa ja apua

- kännykkäliittymät toimii

Itse asun myös n. 10 km. päässä "kyliltä". Naapureista ei mitään haittaa. Erittäin ystävällisiä ja auttavat mielellään kuten minä heitä. Kökät toimii. Taloja tällä perällä n. 7 missä asutaan vakituisesti ympäri vuoden. Lisäksi kesäisin on huvilan omistavia ja "mökkiläisiä". Niitä tunnen huonommin mutta ei haittaakaan ole ollut. Kylän väkiluku lähes 3 x tuolloin. Osasta taloja kuljetaan töihin. Lähemmäksi ja kauemmaksi. Tiet on auki aurattu aina ennen 6.00 aamulla. Jos tarve, niin illallakin aurataan. On metsäteitä missä voi liikkua ja osa niistäkin auki talvella! Mökkiläisten takia. Vettä joka puolella eli ihan kuin oman huvilan omistaisi ;-) Lähimpää KUNNON uimarantaan n. 2 km jossa ranta hyvä ja tasainen luonnon pohja. Venepaikat löytyy ilmaiseksi jos haluaa ja on kalamies. En ole... Sähköt ei ole nykyään enää juuri koskaan poikki kun kaivoivat ne maahan muutamia vuosia sitten. Ja jos on, niin yleenä kestänyt jokusia minuutteja. En tiedä mistä johtuvat mutta kauaa ei kestä kun palautuvat. Itsellä kyllä aggrekaatti varalta mennä vuosilta... Ja akku led-valot. Takka lämmittää ja hella paistaa. Ei ongelmia. Sähköihin menee siirtoineen keskitalvella huippupakkasilla n. 120-150 euroa. Ei ehkä olisi pakko käyttää lämmittämiseen sähköä laisin mutta olen vähän "mukavuudenhaluinen". Sähkösauna on mut pihasaunaa käytän. Elämiä kaikenlaisia joka puolella. Myös haittaeläimiä...Onpahan kerran karhukin taaperrellut pihaan... Susikin nähtynnä. Pellolla jolkutteli kohti metsikköä... Nettiyhteyksistä. Niin en tiedä. En ottanut mutta valokuitu menee n. 8 metrin päästä taloa... Pärjään hyvin 4G yhteydellä... Vitosenkin saisi mutta en halua maksaa joutavasti. Tämä riittää. Kylällä normi terveyspalvelut. Sairaalaa tarttee sitten vasta kun sitä oikeasti tarttee. Mitään haavoja ei tartte ajaa 100 km. paikkuuttamaan. Haluttu paikkakunta? Oikeen paljon ei ole asutuksia vapaana. Töitä ei juuri ole mutta itse käyn töissä n. 20 km. päässä. Ainakin vielä sitä on. En tiedä miten tulevaisuudessa. En nyt äkkiseltään keksi mitään syytä miksi lähtisin "kaapunniin"... Talo maksettu ja on oma lupa ja perunamaat ja kaikki. No, nurmikon ajoa on kesällä mutta sen nyt tekee kuntoiluajatuksella. Piha on pieni eli lumenpusku ei ongelma. Ja Naapuri YYA toimii eli soitto vain ja piha on 2 tunnin sisällä puskettu jos lunta tuli "hiukan liikaa" kolalle.

Vierailija kirjoitti:

Maalla on kesällä ja hyvällä talvikelillä mukavaa.

7kk vuodesta olevana sysipimeänä kura-aikana erittäin tympeää.

Minä ainakin pistän tilukset mielummin talviteloille ja asun talvet kaupungissa, kuin pyörin isossa talossa esi-isien haamujen kanssa. Hulluus tulisi vääjäämättä, jos tuolla pimeyden ytimessä vuosia kykkisin.

Vai esi-isien haamujen kanssa? 😂 mihin ne aamut muuttaa kesäksi??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää jakaa viestiä, kun on liian pitkä:

- kauppamatkat on suunniteltava etukäteen, etenkin huonon ajokelin aikoina. Ne kannattaakin yhdistää työmatkaan tai muuhun kulkemiseen, erikseen ei ole järkeä lähteä. Termoskassi tai se perinteinen styroksinen termoslaukko ovat hyödyllisiä kesällä (=pitää maidot/lihan/pakasteet kylmänä ) ja talvella (=kurkut ja salaatit ja kananmunat säilyy sulana)

- ruuan säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota, kun pilaantuneen maidon tilalle ei pääse heti hakemaan uutta kaupasta. Maakellari on käytännöllinen ja toimiva ratkaisu, toimii kesällä ja talvella, ilman sähköä ja polttoainetta.

-vaikka kuuluisi kunnallistekniikkaan, niin varavesilähde on syytä olla (eli oma kaivo), samoin siisti ja toimiva ulkohuussi (kompostiwc).

- ulkoilumaastot alkavat kotiovelta. En ymmärtänyt sitä viestiä, missä joku valitti, että kaveri ei pääse lenkille, kun ei ole valaistuja ulkoilureittejä. Tuota... Täällä meillä on kuitenkin ollut SM/MM-tason huippu-urheilijoita, eikä heistä kukaan ole kaivannut valaistuja urheilureittejä, metsästä löytyy AINA polkuja, jos siellä on eläimiä. Hiihtoladut on tehtävä itse, sitä varten on moottorikelkat.

-Lasten harrastusten on syytä olla sellaisia, joihin pääsee suoraan koulusta tai joita harrastetaan kotona (vaikka netin kautta). Joukkuelajit ovat haastavampia, etenkin jaaurheilu, koska lasten jääajat ovat aina jotain käsittämättömän järkyttäviä puoli ysi illalla tai kasilta aamulla sunnuntaisin. Etenkin tytöille jää jämävuorot, aikuiset miehet naplivat parhaan ajat päältä.

Toisaalta. Jos haluan, voin kulkea pihalla ilman vaatteita, huudattaa stereoista rokkia keskellä yötä, ripustaa reikäiset kalsarit narulle ja pitää kaikki verhot auki pimeälläkin.

Pitäisi olla laitonta pitää lapsia syrjäseuduilla ilman ikätovereiden seuraa ja kunnollisia harrastusmahdollisuuksia. Ei ihme, jos niistä kasvaa sosiaalisesti onnettomia tönkköjä yksikseen.

No onpa ummehtunut käsitys! Se välttämätön auto kulkee myös lasten harrastamispaikkoihin. Ja paljon vanhemmat kuljettaa lapsiaan harrastuksiin pitkistäkin matkoista säännöllisesti.

Jos edullisuus ja luonnonrauha on ainoat syyt muuttoon, niin ei todellakaan tarvitse minnekään korpimökkiin muuttaa. Itse asuin aiemmin 5000 asukkaan kunnassa, kävelymatkan päässä kaupasta, apteekista, alkosta, terveysasemasta, kirjastosta ja koulusta. Silti heti takapihalta alkoi metsä jota jatkui Venäjälle saakka, jonne oli kuitenkin yli 100 km matkaa. Katu oli pussinperä, joten sillä ei ollut liikennettä koskaan. Asuin vuokralla, mutta pois muutettuani talo laitettiin myyntiin hintapyynnöllä 30 000 €. Ainoa mikä ap:n listalla ei toteutunut, oli naapurittomuus. Eli etupihalta näkyi molemmin puolin naapuritalot. Meillä oli asialliset, mutta etäiset välit. Toki heihin joskus törmäsi, jolloin oli luontevaa tervehtiä. Tietty jos sitä ei kestä niin sitten varmaan pitää muuttaa metsän keskelle. 

Ketjun nimi olisi pitänyt olla asumisen hyvät puolet.

Sana SYRJÄSEUTU sanoo jo kaiken. Ei olisi koskaan minun valintani. Minä haluan kulttuuria ja ystäviä ja matkoja. Juuri suomalaisille, muutenkin helposti SYRJÄYTYVILLE jukolanjusseille tämä on karsea valinta mistä ei hyvää seuraa!

Huonoja puolia on jo mainitut huonokuntoiset tiet, sähkökatkot jotka voi kestää päiviä, oikein umpikorvessa huonosti toimivat puhelimet ja netti.

Asuin jonkun aikaa syrjemmässä ja eniten nyppi huonokuntoiset tiet ja pimeys.

Hyviä puolia oli että sai olla niinkuin tykkäsi, koira sai olla vapaana ja vuodenaikojen vaihtelun sai ihan konkreettisesti kokea.

Mitään erityisen edullista asumista tuo ei todellakaan ollut, liikkuminen vei rahaa paljon ja pienen kunnan kaupat on todella kalliita. Isompia ostoksia varten oli aina ajettava isompaan kaupunkiin.