Älkää valittako julkisen sektorin kuluista

Sen lisäksi, että tämä terveyspalvelujen yksityistäminen onkin tullut kalliimmaksa ja hunolaatuisemmaksi, on huomattava, että nämä isot "terveystalot" piilottavat rahansa veroparasiiteihin. Ts. Suomea ne eivät todellakaan hyödytä, edes verojen muodossa. Tätäkö halutaan?

Niklas Herlin

❤ 5Suosittele

Verorahat veroparatiisiin - yleistä toimintaa?
25.11.2011 17:54 Niklas Herlin 136 kommenttia 

ilmoita asiaton viesti

Lääkäripalveluja tuottava suomalainen, kansainvälisen konsernin tytäryhtiö Mehiläinen on saanut melkoista julkista ryöpytystä osakseen. Eikä ihme! Yhtiö on erikoistempuin kierrättänyt tuloksestaan Jerseyn veroparatiisisaarelle 35 miljoonaa euroa. Lisäksi Mehiläisen johdon hulppeat pääomatulot ovat herättäneet huomiota.

Myös yhtiössä on kiinnitetty huomiota ongelmiin. Henkilökuntakin on varsin hämmästynyt. Niinpä yhtiön sisällä on lähetetty tietoja huolestuneelle henkilökunnalle:

” Mehiläisen ja muiden konserniyhtiöiden maksamat ja saamat konserniavustukset ovat lakien mukainen ja yleisesti käytetty osa konsernien verotusta. Näin toimitaan yleisesti konserneissa. Asia koskee kaikkia toimialoja ja verovelvollisia, eikä vain yhtä yhtiötä tai toimialaa. Kysymys on siis yleisemmin kansallisesta veropolitiikasta kansainvälisessä kilpailussa verotuksen ja investointien suhteen. Mehiläisen ja muiden konserniyhtiöiden maksamat ja saamat konserniavustukset ovat lakien mukainen ja yleisesti käytetty osa konsernien verotusta. Näin toimitaan yleisesti konserneissa. Asia koskee kaikkia toimialoja ja verovelvollisia, eikä vain yhtä yhtiötä tai toimialaa. Kysymys on siis yleisemmin kansallisesta veropolitiikasta kansainvälisessä kilpailussa verotuksen ja investointien suhteen.”

Voitot kiepautetaan vippaslainoilla veroparatiisiin? Laillista ja yleistä konserneissa? No, laillista varmaan, kai se on tarkastettu, mutta sekä Suomessa että Ruotsissa toimii aika paljon konserneja, jotka eivät toimi näin. Menetelmän ”yleisyydestä” en tosin ole täysin perillä.

Mehiläisen konsernijohto on harmissaan kiusallisesta julkisuudesta ja varsinkin kiusallisista toimittajista. Yhtiön henkilökunnalle on kerrottu tarkalleen, kuinka toimia, jos toimittaja soittaa:

”Käytännön esimerkki: Mikäli toimittaja on ehtinyt aloittaa kyselyn, voi toimittajalle todeta, että 'olen hankalassa paikassa (tai nyt tähän tuli kiireinen tilanne väliin) enkä pysty nyt vastaamaan kysymyksiin, voinko soittaa hetken päästä uudelleen?' ja pyytää toimittajan nimen, numeron ja toimittajan edustama median nimi sekä soittaa X:lle ja kertoa tilanne.”

X siis tässä tapauksessa on Mehiläisen tiedotuksesta vastaava henkilö. Ehkäpä juuri noin kisallisista tilanteista selvitään. Yleistä ehkä tämäkin?

No, vitsit sikseen. Johtoryhmä nimittäin muistuttaa henkilöstöä vakavasta asiasta: "Teemme johtoryhmässä kaikkemme, että työrauha palaa ja innostus jatkaa hyvää työtämme säilyy. Haluamme huolehtia siitä, että Mehiläinen on myös tulevaisuudessa tunnetuin ja arvostetuin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja sekä hyvä, kannustava ja vetovoimainen työpaikka."

Mehiläinen siis on tunnettu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Itse asiassa ”normaalisti” veroparatiisissa kiepautetuista voitoista huomattava osa on sosiaalipalvelusta kiepautettua voittoa – Kela-rahaa. Kunnat ostavat Mehiläisen palveluja alihankintana. Mehiläinen tekee Kelakorvattua työsuhdehoitoa. Ja se on kannattavaa! Kun investoinnit on tehty, yksi laboratoriohoito tai röntgenkuva maksaa Mehiläiselle euron tai pari. Mutta yhtiö laskuttaakin hoidosta parikymppiä. Siitä jää 18 tai 19 euroa Kelalta veroparatiisiin kierrätettäväksi. Näin siis jokaisen suomalaisen maksamat verorahat päätyvät veroparatiisiin.

Ja Mehiläinen tietysti hoitaa vanhuksia yhteisillä rahoillamme. Ja ruotsalainen emoyhtiö on se, joka on saanut viime aikoina kuuluisuutta, ettei vanhuksen vaippoja saa vaihtaa, elleivät ne paina riittävästi. Terveisiä Jerseystä!

(kursivoidut kohdat Mehiläisen sisäisestä tiedotuksesta)

Eivätkä vain yritykset keplottele omia rahojaan veroparatiiseihin, vaan yritysten johdon palkkioita myös. Samoin tekevät varakkaat yksityishenkilöt.

Ja keski- ja pienituloiset Suomessa maksavat kaikesta enemmän kuin mihin kykenemme.

HS selvitti: Suomalaisjohtajat keräävät palkkioita veroparatiiseista
HS keräsi yli kaksi miljoonaa sivua Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekisterien tietoja. Aineisto kertoo, miksi 2 200 suomalaista käyttää veroparatiiseja.
TALOUS 19.1.2014 7:10

Jyri Hänninen

HELSINGIN SANOMAT

Esa Mäkinen

HELSINGIN SANOMAT

Tuomo Pietiläinen

HELSINGIN SANOMAT

1804
29
99

Suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät veroparatiiseja hanakasti, ilmenee Helsingin Sanomien keräämästä laajasta tietokannasta.

HS kokosi tietokannan Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä. Lehden hallussa on yli kaksi miljoonaa sivua rekisterien asiakirjoja. Tämä on kansainvälisesti ainutlaatuisen iso aineisto veroparatiiseista.

Suomalaisia löytyi Luxemburgin ja Sveitsin yhtiöistä selvästi yli kaksituhatta. Todellinen määrä on tätä suurempi. Kaupparekisterien avulla ei pysty selvittämään omistajia yhtiöissä, joita pyörittävät bulvaanit eli sijaisjohtajat.

Selvityksessä paljastui yli tuhat Sveitsissä ja Luxemburgissa vuosina 1996–2013 perustettua yritystä, joihin suomalaisilla on kytkentä. Kytkentä tarkoittaa, että suomalainen hallinnoi yritystä yksin, yhdessä muiden suomalaisten kanssa, tai hallinnoijien joukossa on vähintään yksi suomalainen. Hallinnointi tarkoittaa esimerkiksi jäsenyyttä yhtiön hallituksessa tai yhtiön omistamista kokonaan tai osittain.

Suomalaiset yksityishenkilöt ovat hallinnoineet Sveitsin ja Luxemburgin kautta useita satoja miljoonia euroja. Jos mukaan otetaan myös yhtiöt, summa nousee miljardeihin euroihin.

Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä HS:llä ei ole kaikkien yhtiöiden tilinpäätöksiä.

Yhtiöistä noin 700 on perustettu Luxemburgiin, joka on merkittävä finanssikeskus.

Sveitsissä suomalaiset ovat olleet mukana ainakin 350 yhtiössä. Sveitsi on veroparatiisitalouden ja tiukan pankkisalaisuuden edelläkävijöitä.

Osa suomalaisyhtiöistä on lakkautettu, mutta moni sijoitusyhtiö on toiminut jo vuosikymmeniä.

Yhtiön perustaminen tai oman omaisuuden hallinnointi veroparatiisissa ei ole laitonta, kunhan yhtiö noudattaa toiminnassaan Suomen verolakeja ja kunhan yksityishenkilö ilmoittaa tulonsa Suomen verottajalle.

Veroparatiisien käyttöön on useita syitä. Ne houkuttelevat, koska niissä on alhainen verotus ja sijoituksia suosiva lainsäädäntö, ja koska ne luovuttavat vain niukasti tietoa.

Tiukka salassapito viettelee myös rikollisia tahoja. EU:n komissio on arvioinut, että jäsenmaat menettävät vuosittain tuhat miljardia euroja verotuloja erilaisen verosuunnittelun ja veronkierron takia. Verosuunnittelu on laillista, veronkierto taas yleensä laitonta.

Veroparatiiseja tutkiva kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että pelkästään yksityishenkilöillä on veroparatiiseissa varallisuutta 11 000 miljardia euroa.

Aineiston pohjalta hahmottuu selvä kuva siitä, miksi suomalaiset käyttävät veroparatiiseja. HS esittelee kahdeksan syytä.

Kohdat 1–6 kertovat pääosin laillisista toimintatavoista. Niissä voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa rikotaan verolakeja, jos toimintaa ei esimerkiksi ilmoiteta asianmukaisesti verottajalle. Monien laillisten järjestelyjen arvostelu on kiihtynyt Suomessa ja muualla maailmassa.

Kohdat 7–8 kuvaavat kyseenalaista tai laitonta toimintaa.

1. Johdon palkitsemisjärjestelyt

Useat Suomessa toimivat yhtiöt käyttävät veroparatiiseja, kun ne tekevät palkitsemis- ja omistusjärjestelyitä johtajilleen. Siten yhtiöt voivat pitää johdon palkkioita salassa sidosryhmiltä ja julkisuudelta ja hyödyntää veroparatiisivaltioiden matalaa verotusta.

Pörssiyhtiöt eivät toimi näin. Niiden tulee tiedottaa johdon palkitsemisjärjestelyistä laajasti. Pörssiyhtiöt pitävät veroparatiisijärjestelyitä ongelmallisina myös julkisen kuvan kannalta.

Muun muassa terveysalan yhtiö Mehiläinen, luottotietoja myyvä Suomen Asiakastieto, kiinteistöhuoltoyhtiö ISS-Palvelut ja teknologia-alan yritys Nextmesh ovat luoneet johtajilleen palkitsemisjärjestelmät Luxemburgin avulla.

Kaksitoista Mehiläisen ja kuusi Asiakastiedon johtajaa ovat saaneet ostaa Luxemburgiin rekisteröityjen holdingyhtiöiden osakkeita. Holdingyhtiöt ovat Mehiläisen ja Asiakastiedon omistajayhtiöitä.

Järjestely muistuttaa pörssiyhtiöiden osakekannustinjärjestelmiä. Johtajien osakkeiden hinnan arvo nousee, mikäli yhtiön arvo kasvaa.

Tällä tavoin johtoa kannustetaan nostamaan yhtiön arvoa.

Mehiläisen johtajien omistusten kirjanpitoarvo holdingyhtiössä oli vuonna 2010 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, ilmenee Luxemburgin kaupparekisterin tiedoista. Toimitusjohtaja Matti Bergendahlin osakeomistusten kirjanpitoarvo oli noin kaksi miljoonaa euroa.

Bergendahlin mukaan johtajien osakeomistukset on keskitetty Luxemburgiin, koska myös holdingyhtiö toimii Luxemburgista käsin.

Pari vuotta sitten holdingyhtiön omistajien joukkoon tuli energiayhtiö Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius. Hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä on noin 560 000 euroa. Fortumissa miljoonaoptioilla vaurastunut Lilius kuuluu Mehiläisen emoyhtiön hallitukseen.

Asiakastiedon omistaa bahrainilainen pääomarahasto Investcorp. Se on perustanut Luxemburgiin holdingyhtiön hallinnoimaan Asiakastiedon omistusta.

Toimitusjohtaja Jukka Ruuskalla on hallussaan noin 80 000 holdingyhtiön osaketta. Niistä runsaat puolet on etuoikeutettuja osakkeita.

Ruuska kertoo ostaneensa osakkeet samaan hintaan kuin muutkin osakkaat. Osakkeiden hinnoitteluun ei hänen mukaansa siis liity palkitsemista. Osakkeiden markkinahinta selviää lopullisesti vasta kun pääomasijoittaja myy yhtiön eteenpäin.

"Pääomarahastojen omistamissa yhtiöissä ylin johto on yleensä mukana omistajina. Tämä järjestely toteutettiin alun perin siinä yhteydessä, kun nykyinen omistajamme hankki Suomen Asiakastiedon", Ruuska kertoo.

Pääomarahastot pitävät omistuksiaan yhtiöissä yleensä 3–7 vuotta, minkä jälkeen ne myyvät omistuksensa eteenpäin. Ylin johto tapaa myydä omistuksensa samassa yhteydessä.

Ruuskan ja Bergendahlin mukaan järjestely ei tuo heille verohyötyä, vaan he maksavat osakkeiden mahdollisesta myynnistä tulevaisuudessa pääomaverot Suomeen tavalliseen tapaan.

2. Eläkejärjestelyt

Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Sen vuoksi joukko suomalaisyhtiöitä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista.

Yksi yhtiöistä on kahvi- ja mausteyhtiö Paulig.

Se perusti vuonna 2005 Luxemburgiin The Paulig Group SEPCAV-nimisen eläkerahaston. Kyse on vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä.

Yhtiössä oli tilinpäätöstietojen mukaan vuoden 2012 lopulla varoja vajaat kolme miljoonaa euroa.

Pauligin viestinnästä kerrottiin, että yhtiö "on aikanaan perustettu konsernin mahdollisia tulevia kansainvälisiä ryhmäeläkejärjestelyjä varten". Pauligin mukaan yhtiössä havaittiin, ettei eläkerahastolle olekaan tarvetta, minkä takia sitä ollaan purkamassa.

Luxemburgin yhtiön toiminta on tarkistettu Pauligin viestinnän mukaan Suomen verottajan kanssa.

3. Yrityskaupat

Suomalaiset ovat tehneet useita kymmeniä yrityskauppoja Luxemburgin ja Sveitsin kautta.

Näin on toiminut esimerkiksi Suomessa edelleen pääkonttoria pitävä eristeyhtiö Paroc. Yhtiön osti yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Arcapita vuonna 2006. Samassa yhteydessä Parocin suomalainen johto myi omistuksensa Parocissa.

Kauppa toteutettiin Luxemburgin kautta. Satakunta suomalaista Parocin omistajaa oli keskittänyt omistuksiaan yhtiössä sinne.

Parocin ylin johto järjesteli omistuksensa vielä yhden lisämutkan kautta. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Peder Biese sekä seitsemän muuta johtajaa perustivat erilliset holdingyhtiöt Belgiaan ja Suomeen.

Belgian kaupparekisteritietojen mukaan suomalaisjohtajien varoja siirtyi Luxemburgista Belgiaan ainakin kaksikymmentä miljoonaa euroa. Luxemburgissa verolait mahdollistavat joissain tapauksissa sen, ettei yritysten myynnistä saaduista voitoista makseta lainkaan veroja.

4. Yksityishenkilöiden varat

Monet Suomen talouselämän vaikuttajat sijoittavat varallisuuttaan Luxemburgin ja Sveitsin kautta. He käyttävät maita monesta syystä, kuten veroetujen ja sijoituksia suosivan lainsäädännön takia. Maissa toimivien finanssialan ammattilaisten palvelut vetävät myös puoleensa.

Luxemburgin kautta sijoituksiaan hallinnoivat monet tunnetut suvut ja henkilöt, kuten Ehrnroothin suvun edustajat, Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila, sijoitusyhtiö eQ:n omistajiin kuuluva Janne Larma, Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja sijoittaja Ahti Vilppula.

Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius oli 2000-luvulla mukana luxemburgilaisessa White Invest -sijoitusyhtiössä. Omistajat lakkauttivat yhtiön vuonna 2005.

Luxemburgissa toimii myös formulamaailmasta tuttujen Keijo ja Nico Rosberginyhtiö Grand Ocean. Sillä oli vuoden 2012 lopussa varallisuutta 8,7 miljoonaa euroa. Rosbergit asuvat yksityishenkilöiden veroparatiisissa eli Monacossa. Kimi Räikkösellä taas on Sveitsissä Car Star -niminen yhtiö. Hän myös asuu Sveitsissä.

5. Suursijoittajat

Pankit, työeläkeyhtiöt ja muut isot institutionaaliset toimijat hallinnoivat sijoituksiaan usein veroparatiisien kautta.

Isot institutionaaliset sijoittajat eri puolilta maailmaa sijoittavat valtavia rahasummia esimerkiksi kiinteistörahastoihin. Työeläkeyhtiöt osallistuvat rahastoihin usein perustamalla holdingyhtiöitä veroparatiisiin.

Työeläkeyhtiöt pyrkivät minimoimaan sijoituksistaan maksamansa verot ja ostavat tätä varten myös verosuunnittelua koskevia palveluita (HS 27.12.2013). Yleinen tapa on niin sanottu alikapitalisointi. Siinä yhtiöt ohjaavat varallisuuttaan korkean verotuksen maista alhaisen verotuksen maihin konsernin sisäisillä veloilla. Kirjanpitoyhtiö KPMG suositteli veromuistiossaan tätä tapaa Kevalle (HS 27.12.2013).

Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen ovat olleet mukana lukuisissa holdingyhtiöissä Luxemburgissa vuosina 1996–2013. Myös kuntien ja valtion hallitsemat työeläkelaitokset Keva ja Valtion eläkerahasto ovat hallinnoineet sijoituksiaan sitä kautta.

Suomalaisten työeläkerahaa sijoitetaan veroparatiiseissa toimivien rahastojen ja yritysten kautta miljardien eurojen arvosta.

Suomalaiset tai Suomessa toimivat finanssi- ja pankkialan yritykset kuten Nordea, Danske Bank ja Tapiola hoitavat sijoituksiaan etenkin Luxemburgin kautta. Nordealla on Luxemburgissa myös oma konttori.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehotti viimeksi joulukuussa työeläkeyhtiöitä välttämään veroparatiiseja sijoituksia tehdessään.

6. Suuryritykset

Suuret kansainväliset yhtiöt käyttävät veroparatiiseja rahoitustoiminnassaan.

Suomalaiset suuryritykset ovat perustaneet tätä varten yhtiöitä veroparatiiseihin. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso ja energiayhtiö Fortum ovat hoitaneet investointejaan sekä rahoitustaan Luxemburgin kautta.

Toiminta on viime aikoina muuttunut yhtiöiden kannalta aiempaa epävarmemmaksi. Suomen ja Ruotsin verottajat määräsivät tammikuun alussa Fortumille 200 miljoonan euron jälkiverot Belgian rahoitusyhtiön toiminnasta. Fortum aikoo valittaa päätöksestä.

Osa oikeustieteilijöistä on arvostellut verottajan uutta linjausta. Heidän mielestään verotuksen ennakoitavuus ja varmuus kärsivät (HS 16.1.).

Merkittävä osa suomalaisista pörssiyrityksistä myös hallinnoi Suomen ulkopuolella toimivia tytäryrityksiään veroparatiisien kautta.

7. Omistusten häivyttäminen

Suomalaiset ovat mukana lähes sadassa yrityksessä, joissa yhtiöiden omistukset on ketjutettu toisen veroparatiisin kautta. Ketjutuksia on tehty muun muassa Jerseyn saaren, Brittiläisten Neitsytsaarien ja Caymansaarten kautta.

Esimerkiksi venäläis-suomalainen miljardööri Gennadi Timtšenko on ketjuttanut omistuksiaan näin. Hän on yksi Hartwall Areenan ja jääkiekkoseura Jokereiden omistajista.

Ketjutusten taustalla on yleensä kaksi syytä. Joko ketjutus on osa erityisen pitkälle vietyä verosuunnittelua tai sitten yhtiöiden omistajat haluavat piiloutua bulvaanien eli sijaisjohtajien taakse.

Salaisuusasteet vaihtelevat eri veroparatiiseissa. Eurooppalaisista veroparatiiseista on yleensä mahdollista saada edes jotain tietoja yhtiöiden omistajista ja tilanteesta.

Caymansaaren tapainen veroparatiisi taas tarjoaa lähes läpäisemättömän salaisuuden muurin. Tietoja omistajista on vaikea saada. Ja vaikka saisi, yhtiön omistajiksi voi olla merkittynä bulvaani, joka on tyypillisesti paikallinen, vaikeneva juristi.

Ehrnroothin suvun yhtiöiden omistukset kulkevat usein Brittiläisille Neitsytsaarille.

Salaaminen aiheuttaa talouteen epävarmuutta. Esimerkiksi energiayhtiö Enron piilotteli tappioitaan veroparatiiseissa. Se teki yhden Yhdysvaltain suurimmista konkursseista.

8. Laiton toiminta

Luxemburgia ja Sveitsiä käytetään laajasti verosuunnitteluun. Veroparatiiseja käytetään kuitenkin myös veronkiertoon. Se on rikollista tai vähintäänkin moitittavaa toimintaa. Moitittava veronkierto johtaa hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten jälkiveroihin ja veronkorotuksiin.

Tietoa suomalaisten veronkierrosta veroparatiisien avulla on äärimmäisen vähän. Ilmiötä valotti liechtensteinilaisen LGT-pankin tietovuoto vuonna 2008. Sen yhteydessä parikymmentä suomalaista jäi kiinni veronkierrosta.

Suomen verottaja keräsi Liechtenstein-aineiston avulla yli kymmenen miljoonaa euroa jälkiveroja. Joukossa oli muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnroothsekä kahvi- ja mausteyhtiö Pauligin omistajiin kuuluva Bertel Paulig.

Tiukkojen salaisuuskäytänteiden takia veroparatiiseja käyttävät myös rikolliset, kuten huumekauppiaat, talousrikolliset ja diktaattorit. Veroparatiiseja hyödynnetään esimerkiksi sisäpiirikaupoissa, rahanpesussa ja korruptiossa.

Suomessa ei ole tehty kunnollista arviota siitä, minkälainen verovaje maalle veroparatiisien käytöstä aiheutuu.

Aiheet
VEROPARATIISI
 
JYRI HÄNNINEN
 
ESA MÄKINEN
 
TUOMO PIETILÄINEN
DATAJOURNALISMI

Kommentit (99)
Kommentoinnin 

Soteala työllistää meillä 370 000 ihmistä. Se on enemmän kuin koko teollisuudessa Suomessa. 

Tämä!!

Suomessa ei ole tehty kunnollista arviota siitä, minkälainen verovaje maalle veroparatiisien käytöstä aiheutuu.

Suomessa on niin törkeän korkea kokonaisveroaste, että ymmärrän erittäin hyvin rahojen viemisen ulos maasta. Niin minäkin tekisin, jos minulla rahaa olisi! 

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"]

Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan.

[/quote]

Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa?
[/quote]

Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä
[/quote]

Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 14:26"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 14:20"]

Roskaa, yksityisen sektorin rahathan tulevat nimenomaan julkiselta sektorilta palkkojen ja julkisten investointien muodossa. Perinteisestihän suomalainen yksityissektori on elänyt täysin kädestä suuhun ja yrittänyt vielä purra parhaansa mukaan sitä kultalusikalla ruokkivaa kättä. Ei osata muuta kuin ruikuttaa.

Kuvitellaan aina, että "markkinatalous" on sitä, että suht nuorena rikastutaan ja loppuelämä pelataan golfia ja kommentoidaan taloutta. Ihan oikeasti markkinat tietenkin toimivat niin, että kilpailun paine on jokaisen toimijan niskassa koko ajan. Ainoastaan hetkelliset irtiotot esim. uuden teknologian avulla tai sitten Alkon kaltainen monopoliasema aiheuttavat poikkeamaa tästä. Sitten kun tämä totuus paljastuu, aletaan vollottaa Tonavana yrittäjän osan kurjuutta. Luoja mitä nynneröitä. Joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Mutta juuri suomalaisen asenteella sitä ei kestetä, vaan Nokiat valuu ulkomaille. Vieläköhän saataisiin metsäteollisuuskin ulkoistettua, ihan vaikka säästämällä. Ja saishan niiden tehtaiden myynnistä kuule tosi hyvin massii, laske vaikka taulukkolaskennalla, hei! Ei tartteis sitten tehä töitä, vaan vois niinku kaikki päivät haukkuu vaikka alkoholistei laiskoiks, hei!

[/quote]

Älä kommari jaarita asioista joista et ymmärrä enempää kuin sika mikroaaltouunista. Vai tulee yksityisen puolen rahat julkiselta sektorilta, hohhoijaa ja tuuleeeeee.....

[/quote]

Sulla tuulee korvies läpi, pyramidiyrittäjä. Julkinen sektori nimenomaan ostaa vielä kotimaista, ostaisi enemmänkin jos ei olisi erittäin typeriä kilpailutussäännöksiä, joiden takia pitää ostaa muka halpaa ulkomaista bulkkia, jolla ei tee mitään. Ja julkisen sektorin palkansaajat ovat 99%:sti Suomessa asuvia suomenkansalaisia, ja vieläpä osa sen verran hyvin palkattuja, että ostavat jotain siltä suomalaiseltakin yrittäjältä. 

Kyllä se vaan, kuule huuhendaali, on sillä tavalla, että jos julkinen sektori ajettaisiin alas, olisi yksityinen sektori kerjuulla. Huutaisi kurkku suorana sosiaaliturvaa ja ties mitä rakennemuutosrahaa. Jaa, no mutta niinhän ne tekevät nytkin.

[/quote]

Voi kuule, me teemme n. 95%:sti ulkomaan kauppaa, joten ne veronmaksajan rahoja imuroivat virkakyöstit eivät ole mitenkään meidän asiakkaina. Paitsi kampittamassa mahdollisimman paljon.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:25"]

Suomessa on niin törkeän korkea kokonaisveroaste, että ymmärrän erittäin hyvin rahojen viemisen ulos maasta. Niin minäkin tekisin, jos minulla rahaa olisi! 

[/quote]

Siinäpä kunnon uusliberalisti.

Tuollaisilla arvoilla ja ahneudella tämä maa on tähän nykytilanteeseen saatettu.

Valitettavasti nämä rahansa veroparatiisiin piilottavat ovat sellaisessa asemassa, myös poliitikkojen kanssa, että tähän mennessä kukaan ei siis todellakaan ole tehnyt minkäänlaisia laskelmia tai edes arvioita siitä, kuinka suuria verosummia on jäänyt maamme kirstuun kilahtamatta. 

Voimme siis olettaa, jos pelkästään Mehiläisen kohdalla oli kyse (tiedetty) yli 200 milj. eurosta, että melkoiset rahat on kyseessä. Niillä paikkaisi tuota budjettivajetta melko mukavasti...

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"] Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan. [/quote] Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa? [/quote] Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä [/quote] Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia.

[/quote]

BBC tuottaa hyvää materiaali mutta YLE ei

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"] Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan. [/quote] Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa? [/quote] Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä [/quote] Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia.

[/quote]

Suomessa on reilu 5 miljoonaa ihmistä. Arvaa paljonko Briteissä on? 

BBC materiaalia käytetään ympäri maailmaa ja he tienaavat sillä. Kuka käytää ulkomailla YLEN materiaalia?

Yle toimii, kuten laki käskee. Poliitikkojamme on kiittäminen siitä, että meillä edelleen halutaan keinotekoisesti ylläpitää kallista kaksikielisyyttä.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"] Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan. [/quote] Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa? [/quote] Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä [/quote] Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia.

[/quote]

Suomessa on reilu 5 miljoonaa ihmistä. Arvaa paljonko Briteissä on? 

BBC materiaalia käytetään ympäri maailmaa ja he tienaavat sillä. Kuka käytää ulkomailla YLEN materiaalia?

[/quote]

Esim. enhän minä ulkosuomalaisena edes saa käyttää ja katsoa YLE:n materiaalia kokonaisuudessaan (paitsi laittomilla kikoilla). On se niin laatutavaraa :D. Melkein kaikista muista maista kanavat näkyy satelliitin kautta, mutta ei YLE-kommarien kanavat.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:41"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"] Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan. [/quote] Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa? [/quote] Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä [/quote] Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia.

[/quote]

Suomessa on reilu 5 miljoonaa ihmistä. Arvaa paljonko Briteissä on? 

BBC materiaalia käytetään ympäri maailmaa ja he tienaavat sillä. Kuka käytää ulkomailla YLEN materiaalia?
[/quote]

Noin 63 miljoonaa. Ylen kulut per nenä siis noin sata euroa ja BBC:n noin 80.

Ja tuo nyt varmaan johtuu suurimmalta osin kielellisistä asioista. Ja siitä ettei Suomi vain ole valtiona yhtä kiinnostava tai tunnettu.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:02"]

Ja kukaan ei reagoi siihen, että täällä on ehdotettu KONKREETTISIA asioita julkisen sektorin tehostamiseksi.

Esim. nuo julkisen sektorin ylipitkät lomat, niistä leikkaaminen toisi oikeasti säästöjä. Millä perusteella julkisella  sektorilla lomaillaan melkein 8 viikkoa ja yksityisellä 5 viikkoa vuodessa?

Mutta eihän kukaan poliitiikko uskalla tätä ruveta ajamaan, se olisi itsemurha ennen vaaleja....

Ja valtion ja kuntien hallinnosta ja johtajistosta pystyisi leikkaamaan reippaasti

[/quote]

Toisivat säästöjä vähentämällä sijaisten työllistymistä julkiselle sektorille.

Yksityinen sektorihan voi ihan itse päättää lomistaan. Jos ne on pakko laittaa yhtä lyhyiksi kuin kiinalaisilla, niin minkäs minä sille voin. Kun en kuitenkaan osta kiinalaista paskaa, niin en voi mitenkään vaikuttaa kuluttajana tähän asiaan.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:25"]

Suomessa on niin törkeän korkea kokonaisveroaste, että ymmärrän erittäin hyvin rahojen viemisen ulos maasta. Niin minäkin tekisin, jos minulla rahaa olisi! 

[/quote]

Siinäpä kunnon uusliberalisti.

Tuollaisilla arvoilla ja ahneudella tämä maa on tähän nykytilanteeseen saatettu.

Valitettavasti nämä rahansa veroparatiisiin piilottavat ovat sellaisessa asemassa, myös poliitikkojen kanssa, että tähän mennessä kukaan ei siis todellakaan ole tehnyt minkäänlaisia laskelmia tai edes arvioita siitä, kuinka suuria verosummia on jäänyt maamme kirstuun kilahtamatta. 

Voimme siis olettaa, jos pelkästään Mehiläisen kohdalla oli kyse (tiedetty) yli 200 milj. eurosta, että melkoiset rahat on kyseessä. Niillä paikkaisi tuota budjettivajetta melko mukavasti...

[/quote]

Juu, kommareille budjetin pienentäminen tuloja vastaavaksi on tunnetusti mahdoton ajatus. Se vaan on niin, että kupattavat alkavat Suomesta pikku hiljaa loppua. Kenen taskusta kommari sitten rahansa varastaa?  

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:02"]Ja kukaan ei reagoi siihen, että täällä on ehdotettu KONKREETTISIA asioita julkisen sektorin tehostamiseksi.

Esim. nuo julkisen sektorin ylipitkät lomat, niistä leikkaaminen toisi oikeasti säästöjä. Millä perusteella julkisella  sektorilla lomaillaan melkein 8 viikkoa ja yksityisellä 5 viikkoa vuodessa?

Mutta eihän kukaan poliitiikko uskalla tätä ruveta ajamaan, se olisi itsemurha ennen vaaleja....

Ja valtion ja kuntien hallinnosta ja johtajistosta pystyisi leikkaamaan reippaasti
[/quote]

Tää oli tosi gongreettinen ehdotus eli miks pitäis saada esim opejen olla lomalla kun pitäis maks olla joku kaks viikkoa lomaa.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:21"]Eivätkä vain yritykset keplottele omia rahojaan veroparatiiseihin, vaan yritysten johdon palkkioita myös. Samoin tekevät varakkaat yksityishenkilöt.

Ja keski- ja pienituloiset Suomessa maksavat kaikesta enemmän kuin mihin kykenemme.

HS selvitti: Suomalaisjohtajat keräävät palkkioita veroparatiiseista
HS keräsi yli kaksi miljoonaa sivua Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekisterien tietoja. Aineisto kertoo, miksi 2 200 suomalaista käyttää veroparatiiseja.
TALOUS 19.1.2014 7:10

Jyri Hänninen

HELSINGIN SANOMAT

Esa Mäkinen

HELSINGIN SANOMAT

Tuomo Pietiläinen

HELSINGIN SANOMAT

1804
29
99

Suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät veroparatiiseja hanakasti, ilmenee Helsingin Sanomien keräämästä laajasta tietokannasta.

HS kokosi tietokannan Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä. Lehden hallussa on yli kaksi miljoonaa sivua rekisterien asiakirjoja. Tämä on kansainvälisesti ainutlaatuisen iso aineisto veroparatiiseista.

Suomalaisia löytyi Luxemburgin ja Sveitsin yhtiöistä selvästi yli kaksituhatta. Todellinen määrä on tätä suurempi. Kaupparekisterien avulla ei pysty selvittämään omistajia yhtiöissä, joita pyörittävät bulvaanit eli sijaisjohtajat.

Selvityksessä paljastui yli tuhat Sveitsissä ja Luxemburgissa vuosina 1996–2013 perustettua yritystä, joihin suomalaisilla on kytkentä. Kytkentä tarkoittaa, että suomalainen hallinnoi yritystä yksin, yhdessä muiden suomalaisten kanssa, tai hallinnoijien joukossa on vähintään yksi suomalainen. Hallinnointi tarkoittaa esimerkiksi jäsenyyttä yhtiön hallituksessa tai yhtiön omistamista kokonaan tai osittain.

Suomalaiset yksityishenkilöt ovat hallinnoineet Sveitsin ja Luxemburgin kautta useita satoja miljoonia euroja. Jos mukaan otetaan myös yhtiöt, summa nousee miljardeihin euroihin.

Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä HS:llä ei ole kaikkien yhtiöiden tilinpäätöksiä.

Yhtiöistä noin 700 on perustettu Luxemburgiin, joka on merkittävä finanssikeskus.

Sveitsissä suomalaiset ovat olleet mukana ainakin 350 yhtiössä. Sveitsi on veroparatiisitalouden ja tiukan pankkisalaisuuden edelläkävijöitä.

Osa suomalaisyhtiöistä on lakkautettu, mutta moni sijoitusyhtiö on toiminut jo vuosikymmeniä.

Yhtiön perustaminen tai oman omaisuuden hallinnointi veroparatiisissa ei ole laitonta, kunhan yhtiö noudattaa toiminnassaan Suomen verolakeja ja kunhan yksityishenkilö ilmoittaa tulonsa Suomen verottajalle.

Veroparatiisien käyttöön on useita syitä. Ne houkuttelevat, koska niissä on alhainen verotus ja sijoituksia suosiva lainsäädäntö, ja koska ne luovuttavat vain niukasti tietoa.

Tiukka salassapito viettelee myös rikollisia tahoja. EU:n komissio on arvioinut, että jäsenmaat menettävät vuosittain tuhat miljardia euroja verotuloja erilaisen verosuunnittelun ja veronkierron takia. Verosuunnittelu on laillista, veronkierto taas yleensä laitonta.

Veroparatiiseja tutkiva kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että pelkästään yksityishenkilöillä on veroparatiiseissa varallisuutta 11 000 miljardia euroa.

Aineiston pohjalta hahmottuu selvä kuva siitä, miksi suomalaiset käyttävät veroparatiiseja. HS esittelee kahdeksan syytä.

Kohdat 1–6 kertovat pääosin laillisista toimintatavoista. Niissä voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa rikotaan verolakeja, jos toimintaa ei esimerkiksi ilmoiteta asianmukaisesti verottajalle. Monien laillisten järjestelyjen arvostelu on kiihtynyt Suomessa ja muualla maailmassa.

Kohdat 7–8 kuvaavat kyseenalaista tai laitonta toimintaa.

1. Johdon palkitsemisjärjestelyt

Useat Suomessa toimivat yhtiöt käyttävät veroparatiiseja, kun ne tekevät palkitsemis- ja omistusjärjestelyitä johtajilleen. Siten yhtiöt voivat pitää johdon palkkioita salassa sidosryhmiltä ja julkisuudelta ja hyödyntää veroparatiisivaltioiden matalaa verotusta.

Pörssiyhtiöt eivät toimi näin. Niiden tulee tiedottaa johdon palkitsemisjärjestelyistä laajasti. Pörssiyhtiöt pitävät veroparatiisijärjestelyitä ongelmallisina myös julkisen kuvan kannalta.

Muun muassa terveysalan yhtiö Mehiläinen, luottotietoja myyvä Suomen Asiakastieto, kiinteistöhuoltoyhtiö ISS-Palvelut ja teknologia-alan yritys Nextmesh ovat luoneet johtajilleen palkitsemisjärjestelmät Luxemburgin avulla.

Kaksitoista Mehiläisen ja kuusi Asiakastiedon johtajaa ovat saaneet ostaa Luxemburgiin rekisteröityjen holdingyhtiöiden osakkeita. Holdingyhtiöt ovat Mehiläisen ja Asiakastiedon omistajayhtiöitä.

Järjestely muistuttaa pörssiyhtiöiden osakekannustinjärjestelmiä. Johtajien osakkeiden hinnan arvo nousee, mikäli yhtiön arvo kasvaa.

Tällä tavoin johtoa kannustetaan nostamaan yhtiön arvoa.

Mehiläisen johtajien omistusten kirjanpitoarvo holdingyhtiössä oli vuonna 2010 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, ilmenee Luxemburgin kaupparekisterin tiedoista. Toimitusjohtaja Matti Bergendahlin osakeomistusten kirjanpitoarvo oli noin kaksi miljoonaa euroa.

Bergendahlin mukaan johtajien osakeomistukset on keskitetty Luxemburgiin, koska myös holdingyhtiö toimii Luxemburgista käsin.

Pari vuotta sitten holdingyhtiön omistajien joukkoon tuli energiayhtiö Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius. Hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä on noin 560 000 euroa. Fortumissa miljoonaoptioilla vaurastunut Lilius kuuluu Mehiläisen emoyhtiön hallitukseen.

Asiakastiedon omistaa bahrainilainen pääomarahasto Investcorp. Se on perustanut Luxemburgiin holdingyhtiön hallinnoimaan Asiakastiedon omistusta.

Toimitusjohtaja Jukka Ruuskalla on hallussaan noin 80 000 holdingyhtiön osaketta. Niistä runsaat puolet on etuoikeutettuja osakkeita.

Ruuska kertoo ostaneensa osakkeet samaan hintaan kuin muutkin osakkaat. Osakkeiden hinnoitteluun ei hänen mukaansa siis liity palkitsemista. Osakkeiden markkinahinta selviää lopullisesti vasta kun pääomasijoittaja myy yhtiön eteenpäin.

"Pääomarahastojen omistamissa yhtiöissä ylin johto on yleensä mukana omistajina. Tämä järjestely toteutettiin alun perin siinä yhteydessä, kun nykyinen omistajamme hankki Suomen Asiakastiedon", Ruuska kertoo.

Pääomarahastot pitävät omistuksiaan yhtiöissä yleensä 3–7 vuotta, minkä jälkeen ne myyvät omistuksensa eteenpäin. Ylin johto tapaa myydä omistuksensa samassa yhteydessä.

Ruuskan ja Bergendahlin mukaan järjestely ei tuo heille verohyötyä, vaan he maksavat osakkeiden mahdollisesta myynnistä tulevaisuudessa pääomaverot Suomeen tavalliseen tapaan.

2. Eläkejärjestelyt

Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Sen vuoksi joukko suomalaisyhtiöitä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista.

Yksi yhtiöistä on kahvi- ja mausteyhtiö Paulig.

Se perusti vuonna 2005 Luxemburgiin The Paulig Group SEPCAV-nimisen eläkerahaston. Kyse on vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä.

Yhtiössä oli tilinpäätöstietojen mukaan vuoden 2012 lopulla varoja vajaat kolme miljoonaa euroa.

Pauligin viestinnästä kerrottiin, että yhtiö "on aikanaan perustettu konsernin mahdollisia tulevia kansainvälisiä ryhmäeläkejärjestelyjä varten". Pauligin mukaan yhtiössä havaittiin, ettei eläkerahastolle olekaan tarvetta, minkä takia sitä ollaan purkamassa.

Luxemburgin yhtiön toiminta on tarkistettu Pauligin viestinnän mukaan Suomen verottajan kanssa.

3. Yrityskaupat

Suomalaiset ovat tehneet useita kymmeniä yrityskauppoja Luxemburgin ja Sveitsin kautta.

Näin on toiminut esimerkiksi Suomessa edelleen pääkonttoria pitävä eristeyhtiö Paroc. Yhtiön osti yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Arcapita vuonna 2006. Samassa yhteydessä Parocin suomalainen johto myi omistuksensa Parocissa.

Kauppa toteutettiin Luxemburgin kautta. Satakunta suomalaista Parocin omistajaa oli keskittänyt omistuksiaan yhtiössä sinne.

Parocin ylin johto järjesteli omistuksensa vielä yhden lisämutkan kautta. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Peder Biese sekä seitsemän muuta johtajaa perustivat erilliset holdingyhtiöt Belgiaan ja Suomeen.

Belgian kaupparekisteritietojen mukaan suomalaisjohtajien varoja siirtyi Luxemburgista Belgiaan ainakin kaksikymmentä miljoonaa euroa. Luxemburgissa verolait mahdollistavat joissain tapauksissa sen, ettei yritysten myynnistä saaduista voitoista makseta lainkaan veroja.

4. Yksityishenkilöiden varat

Monet Suomen talouselämän vaikuttajat sijoittavat varallisuuttaan Luxemburgin ja Sveitsin kautta. He käyttävät maita monesta syystä, kuten veroetujen ja sijoituksia suosivan lainsäädännön takia. Maissa toimivien finanssialan ammattilaisten palvelut vetävät myös puoleensa.

Luxemburgin kautta sijoituksiaan hallinnoivat monet tunnetut suvut ja henkilöt, kuten Ehrnroothin suvun edustajat, Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila, sijoitusyhtiö eQ:n omistajiin kuuluva Janne Larma, Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja sijoittaja Ahti Vilppula.

Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius oli 2000-luvulla mukana luxemburgilaisessa White Invest -sijoitusyhtiössä. Omistajat lakkauttivat yhtiön vuonna 2005.

Luxemburgissa toimii myös formulamaailmasta tuttujen Keijo ja Nico Rosberginyhtiö Grand Ocean. Sillä oli vuoden 2012 lopussa varallisuutta 8,7 miljoonaa euroa. Rosbergit asuvat yksityishenkilöiden veroparatiisissa eli Monacossa. Kimi Räikkösellä taas on Sveitsissä Car Star -niminen yhtiö. Hän myös asuu Sveitsissä.

5. Suursijoittajat

Pankit, työeläkeyhtiöt ja muut isot institutionaaliset toimijat hallinnoivat sijoituksiaan usein veroparatiisien kautta.

Isot institutionaaliset sijoittajat eri puolilta maailmaa sijoittavat valtavia rahasummia esimerkiksi kiinteistörahastoihin. Työeläkeyhtiöt osallistuvat rahastoihin usein perustamalla holdingyhtiöitä veroparatiisiin.

Työeläkeyhtiöt pyrkivät minimoimaan sijoituksistaan maksamansa verot ja ostavat tätä varten myös verosuunnittelua koskevia palveluita (HS 27.12.2013). Yleinen tapa on niin sanottu alikapitalisointi. Siinä yhtiöt ohjaavat varallisuuttaan korkean verotuksen maista alhaisen verotuksen maihin konsernin sisäisillä veloilla. Kirjanpitoyhtiö KPMG suositteli veromuistiossaan tätä tapaa Kevalle (HS 27.12.2013).

Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen ovat olleet mukana lukuisissa holdingyhtiöissä Luxemburgissa vuosina 1996–2013. Myös kuntien ja valtion hallitsemat työeläkelaitokset Keva ja Valtion eläkerahasto ovat hallinnoineet sijoituksiaan sitä kautta.

Suomalaisten työeläkerahaa sijoitetaan veroparatiiseissa toimivien rahastojen ja yritysten kautta miljardien eurojen arvosta.

Suomalaiset tai Suomessa toimivat finanssi- ja pankkialan yritykset kuten Nordea, Danske Bank ja Tapiola hoitavat sijoituksiaan etenkin Luxemburgin kautta. Nordealla on Luxemburgissa myös oma konttori.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehotti viimeksi joulukuussa työeläkeyhtiöitä välttämään veroparatiiseja sijoituksia tehdessään.

6. Suuryritykset

Suuret kansainväliset yhtiöt käyttävät veroparatiiseja rahoitustoiminnassaan.

Suomalaiset suuryritykset ovat perustaneet tätä varten yhtiöitä veroparatiiseihin. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso ja energiayhtiö Fortum ovat hoitaneet investointejaan sekä rahoitustaan Luxemburgin kautta.

Toiminta on viime aikoina muuttunut yhtiöiden kannalta aiempaa epävarmemmaksi. Suomen ja Ruotsin verottajat määräsivät tammikuun alussa Fortumille 200 miljoonan euron jälkiverot Belgian rahoitusyhtiön toiminnasta. Fortum aikoo valittaa päätöksestä.

Osa oikeustieteilijöistä on arvostellut verottajan uutta linjausta. Heidän mielestään verotuksen ennakoitavuus ja varmuus kärsivät (HS 16.1.).

Merkittävä osa suomalaisista pörssiyrityksistä myös hallinnoi Suomen ulkopuolella toimivia tytäryrityksiään veroparatiisien kautta.

7. Omistusten häivyttäminen

Suomalaiset ovat mukana lähes sadassa yrityksessä, joissa yhtiöiden omistukset on ketjutettu toisen veroparatiisin kautta. Ketjutuksia on tehty muun muassa Jerseyn saaren, Brittiläisten Neitsytsaarien ja Caymansaarten kautta.

Esimerkiksi venäläis-suomalainen miljardööri Gennadi Timtšenko on ketjuttanut omistuksiaan näin. Hän on yksi Hartwall Areenan ja jääkiekkoseura Jokereiden omistajista.

Ketjutusten taustalla on yleensä kaksi syytä. Joko ketjutus on osa erityisen pitkälle vietyä verosuunnittelua tai sitten yhtiöiden omistajat haluavat piiloutua bulvaanien eli sijaisjohtajien taakse.

Salaisuusasteet vaihtelevat eri veroparatiiseissa. Eurooppalaisista veroparatiiseista on yleensä mahdollista saada edes jotain tietoja yhtiöiden omistajista ja tilanteesta.

Caymansaaren tapainen veroparatiisi taas tarjoaa lähes läpäisemättömän salaisuuden muurin. Tietoja omistajista on vaikea saada. Ja vaikka saisi, yhtiön omistajiksi voi olla merkittynä bulvaani, joka on tyypillisesti paikallinen, vaikeneva juristi.

Ehrnroothin suvun yhtiöiden omistukset kulkevat usein Brittiläisille Neitsytsaarille.

Salaaminen aiheuttaa talouteen epävarmuutta. Esimerkiksi energiayhtiö Enron piilotteli tappioitaan veroparatiiseissa. Se teki yhden Yhdysvaltain suurimmista konkursseista.

8. Laiton toiminta

Luxemburgia ja Sveitsiä käytetään laajasti verosuunnitteluun. Veroparatiiseja käytetään kuitenkin myös veronkiertoon. Se on rikollista tai vähintäänkin moitittavaa toimintaa. Moitittava veronkierto johtaa hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten jälkiveroihin ja veronkorotuksiin.

Tietoa suomalaisten veronkierrosta veroparatiisien avulla on äärimmäisen vähän. Ilmiötä valotti liechtensteinilaisen LGT-pankin tietovuoto vuonna 2008. Sen yhteydessä parikymmentä suomalaista jäi kiinni veronkierrosta.

Suomen verottaja keräsi Liechtenstein-aineiston avulla yli kymmenen miljoonaa euroa jälkiveroja. Joukossa oli muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnroothsekä kahvi- ja mausteyhtiö Pauligin omistajiin kuuluva Bertel Paulig.

Tiukkojen salaisuuskäytänteiden takia veroparatiiseja käyttävät myös rikolliset, kuten huumekauppiaat, talousrikolliset ja diktaattorit. Veroparatiiseja hyödynnetään esimerkiksi sisäpiirikaupoissa, rahanpesussa ja korruptiossa.

Suomessa ei ole tehty kunnollista arviota siitä, minkälainen verovaje maalle veroparatiisien käytöstä aiheutuu.

Aiheet
VEROPARATIISI
 
JYRI HÄNNINEN
 
ESA MÄKINEN
 
TUOMO PIETILÄINEN
DATAJOURNALISMI

Kommentit (99)
Kommentoinnin 

[/quote]

Hyvin tiivistetty.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:41"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:30"] [quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:45"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 11:15"] Niin kauan kun julkinen sektori Suomessa on superkallis, tehoton JA maailman suurimpia ellei suurin vs. BKT, todellakin valitan. [/quote] Etkö kanna huolta syöpäsairaista, sinäkin voit olla syöpäpotilas tulevaisuudessa? [/quote] Lue uudestaan. Monissa maissa hoidetaan syöpäpotilaat mutta ei makseta näin järjettömän tehottoman koneiston kuluja. Samoin on muillakin aloilla - Ylellä on SAMA budjetti kuin BBC:llä. Mitä helvettiä. BBC tuottaa upeita dokumentteja ja tuottavia hittisarjoja, Yle pitää väkisin yllä miljoonaa ruotsinkielistä ohjelmaa ja radiokanavaa joita kukaan ei käytä [/quote] Älä höpötä. Ylen budjetti on noin 500 miljoonaa ja BBC:n noin 5 miljardia. [/quote]   Suomessa on reilu 5 miljoonaa ihmistä. Arvaa paljonko Briteissä on?    BBC materiaalia käytetään ympäri maailmaa ja he tienaavat sillä. Kuka käytää ulkomailla YLEN materiaalia? [/quote] Noin 63 miljoonaa. Ylen kulut per nenä siis noin sata euroa ja BBC:n noin 80. Ja tuo nyt varmaan johtuu suurimmalta osin kielellisistä asioista. Ja siitä ettei Suomi vain ole valtiona yhtä kiinnostava tai tunnettu.

[/quote]

Se johtuu ohjelmien laadusta. Koska Yle on tehnyt yhdenkään laatudokumentin? Jos on tehnyt niin se on mestari piilottamaan sen

Älkää siis valittako julkisesta sektorista. Kuka on tyytyväinen, kun julkisen menot on saatu kuriin, kuten Stubb vaatii, ja vanhukset makaavat märissä vapoissa, pitää säästää ja syöpähoidoista tingitään, saat hoitoa toki nopeammin, kun maksat itse. Julkinen hoitaa syöpäsairaat.

Kyllähän niissä jotain valituksen aihetta on ja paljonkin korjattavaa, mutta äänekkäin ja asiattomin valitus tulee näiltä oikeistolibertaarihihhuleilta, joilla on naivi maailmankuva ja paljon puutteita ymmärryksessä.