Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
VL-nainen purkautuu ja kaipaa tukea
09.03.2015 |
Oletteko katsoneet Ylen Tuhkimotarinoita, 1/20 jakso, jossa puhutaan lestadiolaisuudesta eronneesta Minnasta? Ohjelmaa katsoessa omat elämän kipukohdat nousi pintaan, ja nyt on joitakin hetkiä tuntunut, että maailma kaatuu - vaikkakin asiat on osittain hyvin.
Olen vl perheessä kasvanut vl nainen, ollaan oltu miehen kanssa tiiviisti yhdessä 6 vuotta, tunnettu pidempään, ja naimisissa neljä vuotta. Meillä on yksi kohta vuoden ikäinen lapsi. "et kertonut tuskastasi" -lausahdus poimittu tuhkimotarinasta, joka pyörii taustalla kuvaa erittäin hyvin elämääni. En voi puhua kenellekkään ulkopuoliselle tilanteestamme:
- minua ahdistaa ajatus mahdollisesta isosta perheestä tai edes toisesta lapsesta esimerkiksi nyt (kuukautiset ovat alkaneet jo useita kuukausia sitten).
- mies ei halua ehkäistä, eilen illalla suutuspäissään sanoi, että häntä ahdistaa meidän erilaiset halut (minä en uskalla antaa itseni haluta, joten panttaan haluja, ja en siis halua seksuaalista kanssakäymistä niin usein kuin mies)
- joskus raskauspellko oli niin kova (vauvan syntymän jälkeen), että mies hermostui ja käytimme kerran kondomia. Toiste ei olla käytetty...
- ahdistaa, etten yksinkertaisesti voi uskoa siihen, että meille annettaisiin lapsia "omien voimavarojen ja jaksamisen mukaan". Ympärillä ihan lähipiiristäkin löytyy paljon tosikertomuksia näistä, että lapsia on liikaa vanhempien voimavaroihin nähden. Tiedän jo nyt, ettei minusta ole suuren perheen vanhemmaksi omasta tahdostani. Haluan kunnollisen uran ja paljon vapaa-aikaa, läsnäoloa lasten kanssa... Olen erittäin toimelias, ja tiedän, että jos haluaisin, pärjäisin suurenkin perheen pyörittäjänä organisointinikyvyn ansiosta. Edelleen haluan kuitenkin panostaa lapsen kasvatukseen, antaa aikaa ja harrastaa osittain myös omia asioita, sekä urheilla ym. mitkä ei ainakaan raskauksien puolivälien jälkeen onnistu ison mahan takia.
- olen perheen toisiksivanhin lapsi, meitä on kaksitoista lasta. Nuorin on vuoden (eli samanikäinen oman poikani kanssa). Minua ahdistaa lapsuudessani moni asia, mikä vaikuttaa siihen, etten halua omille lapsilleni samaa. Ahdistaa se, että ei saatu juuri koskaan mitään ylimääräistä, minulle kasattiin vastuuta (varsinkin isompana siivous/järjestely/leivontavastuuta). Muistan äidin monet itkut meistä lapsista, elämän rankkuudesta, hänen kiukuttelut hankalissa tilanteissa, autoritäärisen kasvatustyylin (asia on näin, kun minä sanon näin. Ei neuvotteluvaraa). Muistan äitini varoitukset naimisiinmenosta, perheen perustamisesta ym. hän jopa oikein korosti sitä, että on huono päätös ryhtyä seurustelemaan nuorena, kun perhe-elämä on niin kamalan rankkaa kasvavan perheen keskellä. Omaa mielipidettä ei saanut tuoda esille, eikä kertoa miten olisi vanhempien halunnut neuvovan/kasvattavan meitä. Toki oli meillä hyviäkin hetkiä, onnellisiakin, mutta nyt oman lapsen myötä kaikki se paha olo lapsuudesta on noussut mustaksi möykyksi sydämmelle.
- "Aivopesu" vl-liikkeen ajatuksille on ollut lapsesta asti. Nyt vasta on osannut miettiä ja kyseenalaistaa kaikkia oppeja. Minua ahdistaa suunnattomasti koko usko: uskon Jumalaan ja ajattalen, että jos lapsi syntyy ilman kastetta, hän pääsee taivaaseen. Mutta en ymmärrä esimerkiksi ehkäisykieltoa, voisiko joku raamatun valossa näyttää missä se mainitaan olevan synti?
- Pelottaa tulevaisuus ja kaikki elämän päätökset, jotka jossain muodossa tulevat tapahtumaan. Toisaalta haluaisin vain jatkaa elämää vl-yhteisön piirissä "niinkuin ennenkin" - mutta en kestä tätä joka kuukausittaista ahdistusta ja pelkoa mahdollisesta raskaudesta. Tiedän, että meidän on hankalampi saada lapsia kuin monella muulla, mutta mahdollisuus on silti olemassa. Raskauspelko aiheuttaa sen, että välttelen miestä, olen etäinen, niinkuin hän sanoo.
Luin Taivaslaulu kirjan, ja se oli lähes kuin omasta elämästäni. Ainut, että mieheni tuskin tekee kirjan päähenkilön miehen kaltaista ratkaisua.
Minua ahdistaa riittämättömyyden tunne, minusta ei ole siihen kiiltokuva vl perhe-elämään, en pysty ilolla odottamaan, milloin saan seuraavaksi tulla raskaaksi, en toivo kymmentä lasta pirtinpöydän ääreen.
Mitä teen, voisitko antaa keskusteluapua ja vinkkejä minulle?
Kommentit (438)
Älkää hyvät ihmiset lahkolaisuuden takia elämäänne uhratko. Olisi muuten melko sattuma, jos vain pieni pohjoisessa historiallisesti melko lyhyen aikaa toiminut lahko keksittyine sääntöineen olisi se ainoa oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 23:04"]
Niimpä!! Eräskin äiti syytti vanhimpaa (13v.) lastaan siitä, kun ei ollut tehnyt mitään ruokaa kotona pikkusisaruksilleen (äiti itsekin kotona) ja kylässä sitten ahmivat pöydän tyhjäksi! 13v. hämmentyi, eikä tiennyt mitä olisi äidilleen vastannut.
[/quote]
Minusta olisi todella monesti lastensuojeluilmoituksen paikka näiden vl-perheiden vanhimpien lasten kohdalla. Tytöilläkin tulisi olla oikeus lapsuuteen ja itsensä kehittämiseen eikä vain toimia piikana ja lastenhoitajana ennen oman äitiysrääkkinsä aloittamista.
En ota ehkäisyasiaan kantaa, mutta ihmettelen, eikö miehesi voisi vuorostaan jäädä kotihoidontuelle, jos haluatte hoitaa lapsen kotona?
Ei vl-naisenkaan tarvitse kotiinsa homehtua, voit mennä töihin ja opiskella.
Onneksi nykyään monet vl-miehet ovat nykyaikaisia lasten- ja kodinhoidon suhteen, vai onko omaan lähipiiriini sattuneet poikkeustapaukset. Mielestäni on väärin, jos mies menee vapaamatkustajana lasten ja kodin suhteen. Siksi kannustankin kaikkia vl-naisia kouluttautuminen, jotta taloudelliset seikat eivät pakottaisi ainoastaan naista jäämään kotiin.
Meillä on toiminut hyvin vuorottelu: välillä minä olen töissä ja mies kotona, välillä toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuten varmasti arvaatkin niin päätökseen ehkäisystä/uskosi kieltämisestä saat tukea av:ltä aivan varmasti. Jos haluaisit oikeasti tukea uskonasioissa, et avautuisi täällä. Ei maailman ihmiset voi ymmärtää. Ratkaisusi teet kuitenkin itse, mistä haluat hakea tukea ja apua. Kumpaan joukkoon haluat kuulua. Sitä valintaa ei voi kukaan tehdä puolestasi eikä siihen saisi vaikuttaa edes miehesi. Et voi uskoa vain siksi että mies ei halua sinun eroavan. Toivon sinulle voimia tilanteeseesi!!!""
Vastasin tälle naiselle täällä. Olen uudestisyntynyt uskovainen, ja ollut sitä parikymmentä vuotta, opeiskellut teologiaa yliopistossa, joten mitähän jos siistisit suutasi! Täällä vastasi myös MONI muu oikeasti uskovainen, ei isien perinnäissääntöuskovainen, vaan uudestisyntynyt Kristuksen opetuslapsi, joka ei ihmiskäskyjä kumarra.Teit juuri synnin, kun asetuit ihmisten yläpuolelle, joita et tunne, ja kuvittelet olevasi kaikkia muita viisaampi tai hurskaampi! Sanot että kaikki muut kirjoittajat ovat "maailman ihmisiä" jotka antavat eriävän mielipiteen kuin mitä sinulla on. Mites sen mienikään? Joka itsensä ylentää, se alennetaan! Sinä et voi olla uskossa koska opetat oppia jota Jeesus ei opeta. "Jokainen istutus joka ei ole Minun Taivaallisen Isäni istuttama, tullaan repimään juurineen maasta"! "Minä olen tullut nostamaan tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan! Matt.10:35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tullut pyörittyä vl-piireissä sen verran, että tiedän ehkäisykiellon taustat. Lapsia on tehtävä urakalla yksinkertaisesti siksi, että liike säilyy. Koska "hävikki" on vähintään 50% luokkaa ja koska jokainen ei osallistu lastentekotalkoisiin, pitää jokaisen naisen synnyttää yli 5 lasta, jotta vl-liike säilyy. Tämä taas ei onnistu mitenkään, ellei ehkäisykieltoa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap lisää vielä, että meillä on mieheni kanssa hyvinkin mutkatonta. Nyt tämä minun kriiseily on vaikuttanut parisuhteeseen osittain negatiivisesti: mies on muutaman kerran itkenyt, että mitä hän tekee jos kiellän uskoni (= en enää ole vl)? "Ethän kiellä uskoasi"?
Seksiin (ja mahdolliseen raskautumiseen) liittyvät ongelmat ovat kasaantuneet ja päässeet jo melkoisen pahoiksi. Välillä annan miehelle säälistä, välillä mies jankkaa esimerkiksi 10 kertaa tunnin aikana, että "etkö sä anna" mikä saa mut raivon partaalle.
Mulla on elämän suhteen muutenkin hankala tilanne: työpaikka odottaa että tulisin töihin, sekä toinen koulu on vielä kesken, ja haluan saada tutkinnon ulos mahd.pian, että alanvaihto onnistuisi paremmin.
Olen yrittänyt puhua sinkkuystävien kanssa, tuttavapariskuntien kanssa sekä osittain jopa äitini kanssa näistä uskonasioista (ehkäisyasioista), mutta keskustelut saavat minussa vain ahdistuksen. "minusta tuntuu helpommalta ottaa osittain vasten tahtoa lapsia vastaan, on kuitenkin helpompi olla uskossa kuin työelämss ollessa" "herran haltuun".. kyseenalaistamistakin on, mutta kukaan ei suoraan sano, että ehkäisy on sallittu. Jotkut sanovat, että ehkäisy on sallittu fyysisistä tai henkisistä terveydellisistä syistä. Onko mulla sellainen? Kuka sen arvioi? Tuntuu erittäin naurettavalle lähtee johonkin lääkäriin hakemaan lausuntoa omasta tilanteesta (että yhteisö hyväksyisi paremmin mahdollisen ehkäisyn). Tuttavapiirissä on ainakin yksi perhe, joka ei käy enää seuroissa, vaimo meikkaa, ja he ehkäisevät? (koska puhuvat ettei lapsia enää tule, myivät kaiken lapsiin liittyvän pieneksi menneen pois). Mutta muutoin lähipiirissä on näitä, jotka enemmän ja vähemmän omasta tahdosta lisää lapsia haluavat.
Olen miettinyt muutaman kerran salaa ehkäisyä, toivonut kuolemaa, toivonut kohtutulehdusta tms. jonka vuoksi kohtuni saatettaisiin poistaa (ihan sairasta, tiedän), mutta tuntuu niin pahalta ja väärältä harkita ehkäisyä, kun on opetettu lapsesta asti, että ehkäisyä ei käytetä!
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 11:18"]
VL=mikä?
[/quote]
Vanhoillislestadiolaisuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue myös Kari Kuulan "Helvetin historia" ja löydät tukea sille, että todellakaan kenenkään taivaspaikka ei ole lapsiluvusta tai ehkäisystä kiinni. Ja muutenkin on hyvin valaiseva kirja.
Hyvä blogi: https://freepathways.wordpress.com
Kirjoita miehellesi kirje näistä ajatuksistasi, jos tuntuu, että keskustelu ei onnistu. Keskusteluapua saat esim. neuvolan kautta.
Sinun ei tarvitse elää ahdistuksessa. Sinun elämäsi voi olla hyvää ja onnellista. Sinulla on täysi oikeus luopua sellaisesta pakosta, mikä on vain ja ainoastaan ihmisten asettama. Sinun ehkäisemättömyytesi ei ole avain onneen, se on avain onnettomuuteesi - jossa olet nyt.
Rakkautta ja voimia!
Kerro miehellesi: et aio luopua uskostasi, mutta haluat normaalia elämää ja normaalin parisuhteen ilman jatkuvaa raskaudenpelkoa. Anna miehesi lukea "Taivaslaulu." t. 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompa vaikea tilanne :(. Onko mies täysin järkkymättömästi ehkäisyä vastaan?
Ap lisää vielä, että haluan kyllä miestäni, ja välillä harrastamme seksiä monta kertaa päivän aikana. Pääosin muutaman kerran viikossa. Minua ahdistaa myös, etten tienaa rahaa kuin sen kotihoidontuen verran, ja en raaski ostaa juuri mitään itselle -> katkeroidun siitä, että joudun tinkimään itsestäni ja joustamaan niin paljon.
Meidän ehkä pitäisi enemmän viettää aikaa yhdessä ilman lasta (emme ole olleet kahdestaan kuin pari tuntia ilman lapsen läsnäoloa). Lisäksi omat harrastukset täytyisi taas kaivaa esiin, nykyään käymme vain kerta viikkoon harrastamassa yksistään. Mutta mikään noista ei vie pois niitä ongelmia, mitkä taustalla muhii uskonasian vuoksi.
- ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 11:26"]
Kerro miehellesi: et aio luopua uskostasi, mutta haluat normaalia elämää ja normaalin parisuhteen ilman jatkuvaa raskaudenpelkoa. Anna miehesi lukea "Taivaslaulu." t. 5
[/quote]
oisin antanut, ja käskin lukea, ei halunnut. Niinpä luin hänelle kirjasta ne koskettavimmat kohdat. Ei tuumannut juuri mitään. Myöhemmin ystävien kanssa keskusteltaessa otesi, että kirja on "paskanjauhantaa"...
- ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 11:27"]
Ompa vaikea tilanne :(. Onko mies täysin järkkymättömästi ehkäisyä vastaan?
[/quote]
Hermostukisssaan on useamman kerran sanonut, että ehkäistään sitten. Olen sanonut hänelle, että hänen täytyy oikeasti olla sitä mieltä, että ehkäisy on normaalia/sallittua, eikä vain halujen perässä niin ajatella. Käytettiin kerran kondomia ja sovittiin, että aloitetaan tästä ehkäisyjakso, ja katsotaan, auttaako se minun ahdistukseen. Kondomin käyttö kuitenkin jäi, hänen (ja osittian myös minun) mielestä se tuntui jotenkin "väärältä" kun on opetettu toisin. Ja kondomi ei tunnu yhtään kivalta, mieluummin kierukka tms. olisi se meidän ehkäisymuoto.
Minustakin se ongelma on nyt nimenomaan siinä, että uskonto pakottaa teidät elämään pelon valtaamina. Joko raskaudenpelon tai helvetinpelon. Teillä vaikuttaisi olevan hyvä parisuhde muuten. Tuntuu ihan hullulta, että sellainen - ja rakastava perhe niille lapsille, jotka JAKSATTE vastaanottaa - tuhoutuisi tai elämästäsi tulisi tuskallista, kun vaihtoehto on niin selvä. Ehkäisette ja piste. Sitten kun jaksatte ottaa uuden vauvan vastaan, otatte sen ilolla ja toiveikkaina. Teille tulee ihana perhe, jos ette anna aivan käsittämättömän julman hengellisen väkivallan (koska juuri sitä tuo ehkäisemättömyyssääntö on) tuhota teitä.
Ota yhteyttä Uskontojen uhreihin. Ei ole normaalia kokea ahdistusta uskonnollisten käsitysten vuoksi.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä, onko joku ketjussa jo vastannut ap:n kysymykseen, missä kohdassa Raamatussa kielletään ehkäisy. Ei sitä kielletä. Sanotaan, että lisääntykää ja täyttäkää maa, mikä on kokonaisuutena kyllä jo tapahtunut ihan riittämiin, eikä tuo tarkoita holtitonta lisääntymistä tai ehkäisykieltoa. Tuota vl-isännät toki käyttävät perusteena paremman puutteessa. Loput onkin sitten vl-piireissä keksittyä, eli tämähän on päivänselvää: liike saa lisää jäseniä vain sisältä, joten liikkeen leviämisen kannalta on tärkeää, että jäsenet lisääntyvät maksimaalisesti. Siinä se syy, jonka takia jäsennaiset uupuvat. Siinä myös syytä sille, että useimmat jättävät liikkeen järkiinnyttyään. Eihän kokonaisjäsenmäärä ole kasvanut vuosikymmeniin enää lainkaan.