Miksi vauvoja "hankitaan" niin pienellä ikäerolla?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 12:36"]Ei kannata hankkia lisää lapsia jos ei ole ostaa toista pinnasänkyä
[/quote]

"varaa"

juuri näin! vähän yli kaksivuotias ei enää mene tuikkimaan silmiä tms muuta vaarallista, koska ymmärtää että vauva on oikea vauva eikä nukke. meillä lapset lähes tasan 2v ikäerolla, voin sanoa, että arki on kyllä uuvuttavaa välillä. hirveä uhma esikoisella, vauva nyt 5kk eikä vieläkään nuku kunnolla.. mutta keskenään ovat hyvin, vauvalle riittää, että esikoinen istuu vieressä ja värkkää omiaan, siinä on sille katseltavaa, ei tarvi ite olla aina lattialla. vauva aina ihan liekeissä, kun esikoinen menee halimaan ja pussailemaan :D eikä koskaan oo esikoinen (ainakaan vielä) käyny muksimassa tai mitään.. toki joskus haluaa just sen lelun, minkä laitan vauvan käteen, pitää just sillon päästä syliin kun annan pulloa jne perus :) [quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 09:16"]

No ensinnäkin, tuollainen2,5 vuotias on henkisesti tarpeeksi iso saamaan pikkusiskon- tai veljen, eikä toisaalta vielä ehdi edes kehittää kunnolla isommille lapsille tyypillistä sisaruskateutta, koska uusi sisarus muodostuu nopeasti itsestäänselväksi osaksi arkea(tuon ikäiset kun ei vielä pahemmin osaa muistella aikoja ennen vauvaa ja vauvan jälkeen ja tehdä siitä sitten johtopäätöksiä). Ymmärtää jo sen verran, että vauva on vauva. Siis omien kokemusten mukaan.

Tuolla ikäerolla lapset ovat toisilleen myös ihania kasvu- ja leikkikavereita.

Kolmanneksi, kun esikoinen alkaa lähestyä kahdenvuoden ikäpyykkiä, tulee vauvakuume (: Ja vauvojen teko on kivaa, ei sitä jaksa vuosikausia odottaa seuraavaa

- laphilainen

[/quote]

Onhan tämä joo väsyttävää aikaa, mutta ei se väsymys siitä vähenisi, että eläisi pikkulapsiaikaa reilusti yli 10 vuotta vaikka kolmenkin lapsen kanssa, joilla olisi se 4v ikäero. Oon myös halunnut hoitaa lapsia vähintään 1,5v kotona, mutta olen myös opiskellut itselleni mieluisan ammatin jota haluan myös harjoittaa. Ei tuntuisi kovin mielekkäältä olla töissä parin vuoden pätkissä ja jäädä sitten taas aina pois. Meille on ollut paljon parempi, että elettiin selkeästi se pikkulapsi-kausi ja sen jälkeen keskityin töihin kun lapset oli vähän isommat. Ikääkin on vielä sen verran vähän, että voihan näille vielä tulla lisää sisaruksia vaikka 10 vuoden päästä. Mitä terveyspulmiin tulee, teen itse sen verran raskasta työtä, että olen jaksanut nopeallakin tahdilla seuraavissa raskauksissa paremmin kotona lasten kanssa kun olisin pärjännyt työelämässä, jossa ei juuri voi omaa päiväänsä suunnitella tai kevyempiä töitä tehdä.

No ku Jassi ja Jessica pamahtaa paxux ennen peruskoulun päättötodistusta ni onhan siinä aikaa saada lapsia Nicolle, Macelle, Lucalle, Mirolle... Nii ja ku lapsi on 18 ni äiti saa seuraa baariin, daa-a! Daijut.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 11:34"]

Minä en kyllä odota, että pikkulapsiaika saatika sitten vauva-aika olisi nopeasti ohi. Nehän ovat ainutlaatuista ja ihanaa aikaa. Oioi, miten ihanaa nauttia pienen vauvan seurasta, kestäisipä se aika vain pidempään.

[/quote]

Aika moni tuntuu odottavan, että lapset kasvaa nopeasti. Itselläni ainoa harmi on siitä, että olisi pitänyt perustaa perhe nuorempana, jotta olisi ehtinyt tekemään enemmän lapsia pidemmillä ikäeroilla. Näin pikkulapsiaika olisi ollut meidän perheessä mahdollisimman pitkä. Mutta jokainen tyylillään.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 11:36"]Meillä on ikäeroa 1,5 vuotta. Oli se aluksi tosi rankkaa. Mutta aika pian pelkästään hyvä asia. Lapset on aina viihtyneet hyvin yhdessä. Oikein hyvä ikäero
[/quote]
Entä jos eivät olisi viihtyneet?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 11:36"]Meillä on ikäeroa 1,5 vuotta. Oli se aluksi tosi rankkaa. Mutta aika pian pelkästään hyvä asia. Lapset on aina viihtyneet hyvin yhdessä. Oikein hyvä ikäero
[/quote]
Entä jos eivät olisi viihtyneet?
[/quote]

Voi hyvänen aika...

Meillä tulee nuorimman ja vanhimman lapsen ikäeroksi 4v4kk, lapsia siis kohta kolme. Ekan ja tokan ikäero 1v10kk. Tapasimme mieheni kanssa kun olin 28v. Halusimme viettää ensin rauhassa aikaa kahdestaan ja katsoa olemmeko oikeat toisillemme. Esikoisen saadessani olin 31v. ja meille oli selvää että haluamme useamman lapsen joten oli järkevää tehdä lapset peräkkäin. Lisäksi haluamme kasvattaa itse omat lapsemme joten näin vasta kuopuksemme pääsee päivähoidon asiakkaaksi jollemme keksi sitten muuta ratkaisua. Toki lapseni kerhoilevat ja harrastavat mutta kasvatusvastuu on meillä vanhemmilla. Imetysaika on varmasti rankka niin kauan kuin lapsi pelkällä rintamaidolla mutta näihin aikoihin mieheni hoitaa osansa lastenhoidosta jotta saan levättyä tarpeeksi. Elämä on valintoja ja jokainen perhe valitsee itselleen sopivan tavan toimia.

Meillä ikäero 4,5 vuotta ja maailman paras ratkaisu meille. Ylpeä isosisko odotti kovasti pientä vauvaa ja on saanut olla osa pienen vauvan elämää jo niin että tajuaa toisen olevan vauva. Mihin pohjautui väite, että mitä pienempi ikäero niin ei tule sisaruskateutta?? Valitettavasti se on juuri ne "isot" raukat 1-2,5 vuotiaat jotka mätkivät niitä pikkusisaruksiaan, kun vauva on tullut viemään heidän paikkansa ja tämän jälkeen näistä pienistä tehdään liian isoja yht äkkiä ja kohdellaan kuten 4-5 vuotiaita. Muistakaa, että 2 v. On kovin pieni ja tarvitsee vielä äidin täyden huomion ja sylin.

Mulla ainakin oli niin rankkaa raskausaikana ja vauvan kanssa, että ei olisi tullut mieleenkään pieni ikäero. Ja halusin opiskella loppuun, olin esikoisen syntyessä 22-vuotias. Kuusi vuotta tuli ikäeroa :)

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:07"]Meillä ikäero 4,5 vuotta ja maailman paras ratkaisu meille. Ylpeä isosisko odotti kovasti pientä vauvaa ja on saanut olla osa pienen vauvan elämää jo niin että tajuaa toisen olevan vauva. Mihin pohjautui väite, että mitä pienempi ikäero niin ei tule sisaruskateutta?? Valitettavasti se on juuri ne "isot" raukat 1-2,5 vuotiaat jotka mätkivät niitä pikkusisaruksiaan, kun vauva on tullut viemään heidän paikkansa ja tämän jälkeen näistä pienistä tehdään liian isoja yht äkkiä ja kohdellaan kuten 4-5 vuotiaita. Muistakaa, että 2 v. On kovin pieni ja tarvitsee vielä äidin täyden huomion ja sylin.
[/quote]

Kuka käskee kohdella kuin viisivuotiasta? Mun syliin mahtuu kaksi lasta

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:08"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 11:36"]Meillä on ikäeroa 1,5 vuotta. Oli se aluksi tosi rankkaa. Mutta aika pian pelkästään hyvä asia. Lapset on aina viihtyneet hyvin yhdessä. Oikein hyvä ikäero
[/quote]
Entä jos eivät olisi viihtyneet?
[/quote]

Voi hyvänen aika...
[/quote]
Mitä voi hyvänen aika. Ikään kuin pieni ikäero olisi automaattinen tae lasten yhteisistä leikeistä ja läheisestä aikuisuudesta. Itselläni ja siskollani on viisi vuotta ikäeroa. Suurin osa leikeistä leikittiin omien kavereiden kanssa, nyt aikuisina ollaan läheisiä. Mieheni ja hänen ja kaksi veljeään ovat parin vuoden välein syntyneitä ja tekemisissä erittäin harvoin. Ihmeen moni tuntuu täällä ajattelevan että lapset tehdään joko putkeen tai kymmenen vuoden välein. Ei esimerkiksi 4-6 vuotta ole mikään automaattinen katastrofi.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 12:06"]

Ei ole lestadiolaisia, mutta uskovaisia kuitenkin. En muista mikä uskonlahko kyseessä. Vaimo kävelee aivan kyyryssä kun ei ole mitään muuta tehnyt kuin lapsia elämänsä aikana. 

[/quote]

On se varmaan siinä kotosalla tehnyt ihan riittävästi, vai luuletko, että pelkkä odottaminen ja synnytys riittää??

Omilla lapsillani ikäero melkein 8v ja ei vois parempi olla!

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 11:36"]Meillä on ikäeroa 1,5 vuotta. Oli se aluksi tosi rankkaa. Mutta aika pian pelkästään hyvä asia. Lapset on aina viihtyneet hyvin yhdessä. Oikein hyvä ikäero [/quote] Entä jos eivät olisi viihtyneet?

[/quote]

Sivullinen vastaa: jos eivät olisi viihtyneet, niin sitten eivät olisi viihtyneet. Se on vanhempien päätös, ei lasten. Elämässä on opittava kestämään epämieluisiakin asioita.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 09:13"]

30-vuotias ehtii hyvin saada 3 lasta 3 vuoden ikäerolla ( jos kolmessa lapsessa on itään järkeä kenellekään) ja voi, voi ylipäätään: elämä on valintoja. Ja kahdelle lapselle on kymmenen vuotta aikaa. Jos esikoisen saa lähempänä 40-ikävuotta, nin sitten tilanne on vaikeampi. Mutta pienet ikäerot ei silti ole se ainoa vaihtoehto.

[/quote]

Jotkut ehtivät, toiset eivät ehdi. Yli 35-vuotiaiden hedelmällisyys on jo huomattavasti alentunut. Lisäksi iäkkäämpien äitien kohdalla vammaisuusriskit yms. kasvavat.

[/quote]

Sulla on vanhentunutta tietoa, nykytiedon mukaan hedelmällisyys ei laske noin voimakkaasti.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1388205127004

Twengen merkittävimmät havainnot liittyvät juuri hedelmällisyystilastoihin. Hänen hämmästyksekseen länsimaissa laajimmalle levinneet ja siteeratuimmat tilastot naisten hedelmällisyydestä perustuvat kirkonkirjoihin vallankumouksen ajan Ranskasta.

Hedelmällisyysmallit kertovat 1630–1830-luvuilla eläneiden ranskalaisnaisten lisääntymisestä. Näihin tilastoihin perustuvat myös tämän jutun alussa mainitut prosenttiosuudet – ja vallalla oleva käsitys 35 ikävuoden rajasta.

Ranskan tilastot perustuvat niin kutsuttuun luonnolliseen hedelmällisyyteen. Kun ehkäisyä ei ollut käytössä, nainen tuli raskaaksi, jos oli hedelmällinen.

Kirkonkirjoista ei tietenkään selviä, harrastivatko naiset seksiä, kuinka usein tai olivatko he ruumiillisesti hyvässä kunnossa. Aineisto on silti laajuudessaan ainutlaatuinen: mukana on 34 000 avioliittoa ja 106 000 lasta.

Nykyään vastaava tutkimus ei enää onnistuisi.

"Luonnollisen hedelmällisyyden tutkiminen on nykypäivänä jopa mahdotonta. Vaikka tutkittaisiin uskonnollisia yhteisöjäkin, joissa ehkäisy on kielletty, nämä väestönosat ovat niin pieniä, ettei niistä pysty laskemaan tilastollisesti kattavaa hedelmällisyyttä", sanoo Hyksin hormonipoliklinikan ylilääkäri ja Helsingin yliopiston lisääntymislääketieteen professori Aila Tiitinen.

Hedelmällisyyttä on myöhemmin yritetty arvioida kyselytutkimuksin, mutta ne ovat jääneet aineistoltaan pieniksi ja kohtalaisen epäluotettaviksi. Suomessa tuorein on vuodelta 2000, jolloin lisääntymisterveyttä käsittelevään kyselyyn vastasi noin tuhat 30–44-vuotiasta naista.

Heistä viidennes oli kokenut elämässään vuoden jakson, jolloin lasta oli yritetty tuloksetta.

Tuorein eurooppalainen tutkimus on viime maaliskuulta Tanskasta. Sen mukaan jopa 78 prosenttia 35–40-vuotiaista naisista, jotka ajoittivat seksin hedelmällisille päiville, tuli vuoden kuluessa raskaaksi. 30–34-vuotiasta raskaaksi tuli jopa 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, mikä oli suurempi osuus kuin parikymppisillä.

Tulokset olivat hämmästyttävän hyviä, mistä moni ehti jo iloita. Tutkimus antoi paljon ranskalaisaineistoa valoisamman kuvan keski-ikäisten naisten lapsensaantimahdollisuuksista."

Itse olen miettiny samaa. Meiltä myös kysellään joko tulee toinen (esikoinen nyt reilu 2v) ja hoetaan kuinka kannattaisi tehdä putkeen ja nuorena jaksaa, ollaan siis miehen kanssa vähän reilu parikymppisiä.

Vauva aika ensimmäiset 6kk oli koliikkia ja aamusta iltaan sylissä kantelua ympäri asuntoa. Sitten helpotti hieman, tosin vieläkään ei nuku heräilemättä ja uhmaa ja tahtoa löytyy todella paljon.

Tässä ollaan nyt vuosi silmät ristissä käyty koulussa, töissä ja pyöritetty arkea ja koitettu myös nauttia. Ajottain iskee vauvan kaipuu kun havahtuu miten paljon esikoinen on kehittynyt. Mutta olen tyytyväinen että ensimmäiseni on näyttänyt ja varmaan tulee näyttämään vielä useinkin miten haastavaa lapsen kanssa voi myös olla vaikka päällään seisoisi.

Ehdottomasti haluan ikäeroksi vähintää 4v, on kiva nauttia yksilapsisuuden helppoudesta ja sitten miettiä toista kun on hyvä aika. Lähipiirissä paljon perheitä missä 2 tai 3 lasta pienillä ikäerolla ja mitä olen seurannut ei kateeksi käy.

Ehkäpä lyhyessä ikäerossa on ne omat hyvät puolensa, that's why. Ja kaikki eivät suinkaan väsy. Taidat katsella maailmaa aika negatiivisten lasien läpi.

Koska se on kätevää. Toki minulla on ollut helppoa eli ei ole tarvinnut valittaa.

Jos olet huomannut, niin viimeisten 10 vuoden aikana ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut huimasti. Aiemmin oli "varaa" jättää isompi väli, nyt esikoinen syntyy lähemmäs 30-vuotiaalle äidille, joten on pakko tehdä pienellä ikäerolla, jos haluaa saada enemmän kuin yhden lapsen.

http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=esim&course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=8&subject_id=6&example_id=3