Jaksaako nelikymppisenä vielä vauvan yövalvomisia?

Mä jaksoin, mutta olen muutenkin yökyöpeli ja mun vanhemmat lapset on jo koulussa. Vedeltiin tirsoja päivisin. Nyt ihana 3 v. Itse 45 v. Olen todella onnellinen että meitä lopultakin onnisti, jätettiin ehkäisy pois toisen lapsen jälkeen vuonna 2002.....mieti nyt, 10 vuotta ilman yhtäkään raskautta. Mulla on laiskat munasarjat, säännölliset kuukautiset toki. Edelleen.

Ei sitä meinannut jaksaa mitenkään 20:nä niin ei se ainakaan helpompaa ole vanhemmalla iällä...

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:33"]

Mä jaksoin, mutta olen muutenkin yökyöpeli ja mun vanhemmat lapset on jo koulussa. Vedeltiin tirsoja päivisin. Nyt ihana 3 v. Itse 45 v. Olen todella onnellinen että meitä lopultakin onnisti, jätettiin ehkäisy pois toisen lapsen jälkeen vuonna 2002.....mieti nyt, 10 vuotta ilman yhtäkään raskautta. Mulla on laiskat munasarjat, säännölliset kuukautiset toki. Edelleen.

[/quote]

Meillä meni samoin, ehkäisy lopetettiin v 98 ja kuopus syntyi 02 eikä senkään jälkeen ole käytetty ehkäisyä. No nyt ei  enää tarvitakaan kun vv:kin on ohi:) Sama vika, ovuloin ehkä kerran vuodessa

60

Sehän on yksilöllistä mutta eihän yli nelikymppisen tarvitsekaan jaksaa, ikä tekee tehtävänsä. Lapsenteon voi jättää nuoremmille ja itse odotella ihania mummoaikoja, jaksaa silloin kun huvittaa!

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 19:18"]3vuotta huonosti nukkuvaa lasta on ollut aika rankkaa työssä käyville.
[/quote]

Joo, tämä kannattaa huomioida! Vanhempainvapaa-aika kyllä vielä meni hyvin, kun pystyi ottamaan torkkuja myös lapsen nukkuessa päiväunia. Töihinpaluun jälkeen univelka kävi niin pahaksi, että laukaisi autoimmuunisairauden.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:28"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:16"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 09:05"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:09"] [quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:06"]Ehkä jaksat yöheräilyt, mutta jaksatko teini-iän kun olet lähes 60-vuotias? [/quote]Miksi ei jaksaisi? Ootteko te jotenkin kuolemankielissä ja ennenaikaisesti raihnaisia kun tällaisia kysellään? [/quote]   Vastaa tähän sitten kun olet lähes 60v. [/quote] Mä tunnen monta kuuskymppistä, eikä ne ole toinen jalka haudassa

[/quote]

Minäkin tunnen ja aika moni haaveilee eläkkeelle alle 60v, koska ovat niin väsyneitä ja uupuneita työn ja vaihdevuosien aallokossa. 

[/quote]

Kannattaa pitää itsestään huolta niin jaksaa, eikä ole kuuskymppisenä kehäraakki

[/quote]

Tämä on tätä samaa jankkausta aina. Tosiasia on kuitenkin, että vaikka pitäisi itseään kuinka hyvässä kunnossa ja saisi olla siisteissä sisätöissä, ihmisen elimistö vain vanhenee, rankaan tulee kulumia, vaihdevuodet tuovat muutoksia jaksamiseen, unen laatu muuttuu.

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60 vuotiana, vaikka eläkkeelle voisi jäädä vasta 68 vuotiaana. Eli suurin osa on sairausleläkkeellä, mikä osoittaa, että vaikka kuinka huolehtisit kunnostasi, elimistö rappeutuu.

Toki tähän tulee nyt huutamaan jokainen vanhana lapsensa saanut, että kuolee niitä nuoriakin. Toki kuolee, mutta tilastollisesti nyt vain on fakta, että ihminen vanhenee ja väsyy. Jo pelkästään nykyajan kiihtyvässä työtahdissa on raskasta pysyä mukana. Jos sinulla on yksi kuusikymppinen tuttu, kenellä on teinilapset ja on aivan huippukunnossa, suurin osa kuusikymppisistä on väsyneitä ja heillä on monenlaista sairautta ja vaivaa.

Olen itse sen verran vanhempi ihminen jo, että tuttavapiiriini kuuluu paljon 50v-65v naisia ja (kuten itsekin) huomaan, että väsyy herkemmin, palautuu hitaammin, tarvitsee omaa aikaa ja lepoa enemmän ja monenlaista kolotusta on tullut, mitä ei olisi nuorena kuvitellutkaan.

[/quote]

yleensä se onkin mielentilasta kiinni se vanheneminen. Kun on aikaa valittaa ja marmattaa niin ei ihmekään kun on elämäänsä kyllästynyt ja raihnainen jo kuuskymppisenä.

[/quote]

Ei ne välilevyrappeumat ja lonkkakulumat ja sydäntaudit nyt ihan mielialasta ole kiinni. Vai oletko siitä ihmisiä, jotka syövänkin voittaa pelkällä taisteluasenteella ja tokaisee syöpään kuolleen lapsen haudalla, että se luovutti, eikä sillä ollut taistelumielialaa tarpeeksi.

[/quote]

Mä arvasin, pitäähän tähän vetää kaikki kuolleet ja sun muut vastoinkäymiset. Mitäs jos puhuttaisiin ihan tavallisista kuuskymppisistä? Edelleenkään en tunnista tuota tuttavapiiristä, että kuuskymppiset olisivat kaikki halvauksen partaalla kun elämä on niin rankkaa.

[/quote]

Ei tarvitse olla halvauksen partaalla. Mutta miksi kuusikymppiset sitten rynnivät eläkkeelle keinolla millä tahansa, kun eivät jaksa enää työelämässä.

[/quote]

Nyt ei puhuta työelämästä, nyt puhutaan siitä jaksaako kuusikymppinen ihminen kasvattaa parikymppistä nuorta. Kokemukseni mukaan jaksaa, av-mammojen mielestä kuuskymppinen on niin vainaa että hyvä jos jaksaa elää.

[/quote]

Eli jatkat tätä tyyliäsi mielipiteessäsi : aavemammojen mielestä sitä ja tätä ja yleistys sitä ja tätä.

No toivottavasti itse asenteellasi olet kuusikymppisenä jaksavainen ja jaksat työelämässä ja nuorten kasvatuksessa pelkästään asenteellasi. Tosielämä vain näyttää hiukan toiselta.

Jos harrastaa liikuntaa ja syö terveellisesti, niin ei pitäisi olla ongelmaa. Terveelliset elämäntavat myös vähentävät unen tarvetta. Ihminen pärjää hyvin esimerkiksi neljän tunnin yöunilla, jos ottaa päivällä puolen tunnin tirsat.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:40"]Jos harrastaa liikuntaa ja syö terveellisesti, niin ei pitäisi olla ongelmaa. Terveelliset elämäntavat myös vähentävät unen tarvetta. Ihminen pärjää hyvin esimerkiksi neljän tunnin yöunilla, jos ottaa päivällä puolen tunnin tirsat.
[/quote]
Älä viitsi puhua paskaa.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 19:18"]3vuotta huonosti nukkuvaa lasta on ollut aika rankkaa työssä käyville. [/quote] Joo, tämä kannattaa huomioida! Vanhempainvapaa-aika kyllä vielä meni hyvin, kun pystyi ottamaan torkkuja myös lapsen nukkuessa päiväunia. Töihinpaluun jälkeen univelka kävi niin pahaksi, että laukaisi autoimmuunisairauden.

[/quote]

Eihän se mikään pääsääntö ole, että lapsi nukkuu 3 vuotta huonosti. Enemmänkin noin käy yhdelle kymmenestä. Meillä on kaikki muksut nukkuneet yönsä noin 6-10 kk ikäisistä. Itse menin töihin kun lapsi oli 2 v ja mies oli hoitamassa joulukuun alkuun saakka ja tekee nyt lyhennettyä päivää. Nyt oltu tarhassa 3 kk. Tää on kivaa :) ja meillä on kaksi ylä-asteikäistä eli murrosikäistä huushollissa, ovet kyllä paukkuu välillä ja anteeksi pyydellään. Esikoinen vieläpä keskittymishäiriöinen, ADD-diagnoosilla ja hänellä aikaa vievä harrastus. Se ei pelaa, joka pelkää. Enemmän ihmettelen hiljaisuutta, kun mummo ottaa tytöt kylään ja esikoinen menee kaverilleen yöksi. En ole ajatellut vielä lysähtää kiikkutuoliin. Eletään, ei pelätä ja suunnitella liikaa! Minunkin mummoni sai enoni 43-veenä. Mummu kuoli pari vuotta sitten seisovilta jaloiltaan kesken ikkunanpesun. Ja voi sitä nuorenakin kuolla, kuten nähty on.

terv. 45 v., 3 vuotiaan tytön äiti.

Jokainen tavallaan. Mutta itse olen tyytyväinen siihen, että lapset ovat muuttaneet omilleen. Lapsenlapsia voi sitten hoidella, mutta ei käy kateeksi työkavereiden kertomukset siitä, miten elävät murkkuperheen elämää.

Sain lapsen 38-vuotiaana. Ei ollut mitään ongelmia herätä yöllä. Kummallinen kysymys.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 09:05"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:09"] [quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:06"]Ehkä jaksat yöheräilyt, mutta jaksatko teini-iän kun olet lähes 60-vuotias? [/quote]Miksi ei jaksaisi? Ootteko te jotenkin kuolemankielissä ja ennenaikaisesti raihnaisia kun tällaisia kysellään? [/quote]   Vastaa tähän sitten kun olet lähes 60v. [/quote] Mä tunnen monta kuuskymppistä, eikä ne ole toinen jalka haudassa

[/quote]

Minäkin tunnen ja aika moni haaveilee eläkkeelle alle 60v, koska ovat niin väsyneitä ja uupuneita työn ja vaihdevuosien aallokossa. 

[/quote]

Kannattaa pitää itsestään huolta niin jaksaa, eikä ole kuuskymppisenä kehäraakki

[/quote]

Tämä on tätä samaa jankkausta aina. Tosiasia on kuitenkin, että vaikka pitäisi itseään kuinka hyvässä kunnossa ja saisi olla siisteissä sisätöissä, ihmisen elimistö vain vanhenee, rankaan tulee kulumia, vaihdevuodet tuovat muutoksia jaksamiseen, unen laatu muuttuu.

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60 vuotiana, vaikka eläkkeelle voisi jäädä vasta 68 vuotiaana. Eli suurin osa on sairausleläkkeellä, mikä osoittaa, että vaikka kuinka huolehtisit kunnostasi, elimistö rappeutuu.

Toki tähän tulee nyt huutamaan jokainen vanhana lapsensa saanut, että kuolee niitä nuoriakin. Toki kuolee, mutta tilastollisesti nyt vain on fakta, että ihminen vanhenee ja väsyy. Jo pelkästään nykyajan kiihtyvässä työtahdissa on raskasta pysyä mukana. Jos sinulla on yksi kuusikymppinen tuttu, kenellä on teinilapset ja on aivan huippukunnossa, suurin osa kuusikymppisistä on väsyneitä ja heillä on monenlaista sairautta ja vaivaa.

Olen itse sen verran vanhempi ihminen jo, että tuttavapiiriini kuuluu paljon 50v-65v naisia ja (kuten itsekin) huomaan, että väsyy herkemmin, palautuu hitaammin, tarvitsee omaa aikaa ja lepoa enemmän ja monenlaista kolotusta on tullut, mitä ei olisi nuorena kuvitellutkaan.

[/quote] Asiaa ja totta turiset, olen aivan samaa mieltä kanssasi, että vanhetessaan viisastuu, mutta kropan kulumille ei voi ikääntymisen takia tehdä oikein paljonkaan, liikunta tietysti auttaa, mutta ei se poista esim. geneettisesti perittyjä vaivoja, jotka saattavat ilmaantua vasta iän karttuessaan (esim.sydänoireet) tai sitten vaihdevuosiin liittyvät oireet jne.

Olen 53 v ja kuopus 8 v. Töistä voisin jäädä eläkkeelle, ei siellä niin mukavaa ole. Lapsen hoito ei ole rasittanut sen kummemmin kuin nuorenakaan.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:16"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 09:05"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:09"] [quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:06"]Ehkä jaksat yöheräilyt, mutta jaksatko teini-iän kun olet lähes 60-vuotias? [/quote]Miksi ei jaksaisi? Ootteko te jotenkin kuolemankielissä ja ennenaikaisesti raihnaisia kun tällaisia kysellään? [/quote]   Vastaa tähän sitten kun olet lähes 60v. [/quote] Mä tunnen monta kuuskymppistä, eikä ne ole toinen jalka haudassa

[/quote]

Minäkin tunnen ja aika moni haaveilee eläkkeelle alle 60v, koska ovat niin väsyneitä ja uupuneita työn ja vaihdevuosien aallokossa. 

[/quote]

Kannattaa pitää itsestään huolta niin jaksaa, eikä ole kuuskymppisenä kehäraakki

[/quote]

Tämä on tätä samaa jankkausta aina. Tosiasia on kuitenkin, että vaikka pitäisi itseään kuinka hyvässä kunnossa ja saisi olla siisteissä sisätöissä, ihmisen elimistö vain vanhenee, rankaan tulee kulumia, vaihdevuodet tuovat muutoksia jaksamiseen, unen laatu muuttuu.

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60 vuotiana, vaikka eläkkeelle voisi jäädä vasta 68 vuotiaana. Eli suurin osa on sairausleläkkeellä, mikä osoittaa, että vaikka kuinka huolehtisit kunnostasi, elimistö rappeutuu.

Toki tähän tulee nyt huutamaan jokainen vanhana lapsensa saanut, että kuolee niitä nuoriakin. Toki kuolee, mutta tilastollisesti nyt vain on fakta, että ihminen vanhenee ja väsyy. Jo pelkästään nykyajan kiihtyvässä työtahdissa on raskasta pysyä mukana. Jos sinulla on yksi kuusikymppinen tuttu, kenellä on teinilapset ja on aivan huippukunnossa, suurin osa kuusikymppisistä on väsyneitä ja heillä on monenlaista sairautta ja vaivaa.

Olen itse sen verran vanhempi ihminen jo, että tuttavapiiriini kuuluu paljon 50v-65v naisia ja (kuten itsekin) huomaan, että väsyy herkemmin, palautuu hitaammin, tarvitsee omaa aikaa ja lepoa enemmän ja monenlaista kolotusta on tullut, mitä ei olisi nuorena kuvitellutkaan.

[/quote]

yleensä se onkin mielentilasta kiinni se vanheneminen. Kun on aikaa valittaa ja marmattaa niin ei ihmekään kun on elämäänsä kyllästynyt ja raihnainen jo kuuskymppisenä.

[/quote]

Ei ne välilevyrappeumat ja lonkkakulumat ja sydäntaudit nyt ihan mielialasta ole kiinni. Vai oletko siitä ihmisiä, jotka syövänkin voittaa pelkällä taisteluasenteella ja tokaisee syöpään kuolleen lapsen haudalla, että se luovutti, eikä sillä ollut taistelumielialaa tarpeeksi.

[/quote]

Mä arvasin, pitäähän tähän vetää kaikki kuolleet ja sun muut vastoinkäymiset. Mitäs jos puhuttaisiin ihan tavallisista kuuskymppisistä? Edelleenkään en tunnista tuota tuttavapiiristä, että kuuskymppiset olisivat kaikki halvauksen partaalla kun elämä on niin rankkaa.

[/quote] Ootko nähnyt yhtäkään kuusikymppistä miestä/naista, jolla ei tukka ole jo harmaantunut? Miehillä etenkin on alkanut moneltakin tukka lähtemään ja pälvi paistamaan ainakin ohimoilta jos ei päälaelta paista jo karvaton keidas, ja vaikka se ei haittaa liikkumista ja muutakaan elämää, mutta on se kuitenkin ihmisen ikääntymiseen liittyvää rapautumista. Toisaalta silmien näkökyky heikkenee monin tavoin, ja ainakin lukunäkö melkoisen varmasti heikentyy jo päälle nelikymppisillä. Onneksi on keksitty lasit ja piilarit, ja jopa nykyisin tiettyjä leikkauksiakin silmien näkökyvyn paranemiseen. Mutta tosiasia on, että ihminen ikääntyessään  ns.kuluu, eikä todellakaan pysy nuoruuden kondiksessaan.  Mielentilahan voi pysyäkin ikääntyessään virkeänä, mutta siihen voi vaikuttaa asennoitumalla elämään ylipäätänsäkin niin, että ei ruoki ajatteluunsa negatiivisuutta. Ei se kylläkään helppoa ole nykyaikana, kun ympäristöään seurailee ja maailmanmenoa.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 22:27"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:05"]Mä oon 39v ja poika 3kk. Hyvin olen jaksanut.  Tosin vauva herää yöllä ehkä kerran viikossa. Ekat viikot pidettiin herätyskelloa soimassa yöruokintaa varten, sitten jätettiin pois ja alkoi heräämään kerran yössä. 2kk eteenpäin on nukkunut suurimman osan öistä kokonaan eli on laitettu nukkumaan klo 21 mennessä ja on herännut aikaisintaan kuudelta. Nyt on alkanut tekemään hampaita, saa nähdä miten käy jatkossa.
[/quote]

Teillä on vielä valvomiset edessäpäin. Odota kun vauva on 4-6kk niin sit ei nuku enää kukaan ;)
[/quote] Joo. Alku oli yhtä euforiaa mullakin. Toisaalta olen aina ollut onnellisin äitiyslomalla valvomisesta huolimatta.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:05"]Mä oon 39v ja poika 3kk. Hyvin olen jaksanut.  Tosin vauva herää yöllä ehkä kerran viikossa. Ekat viikot pidettiin herätyskelloa soimassa yöruokintaa varten, sitten jätettiin pois ja alkoi heräämään kerran yössä. 2kk eteenpäin on nukkunut suurimman osan öistä kokonaan eli on laitettu nukkumaan klo 21 mennessä ja on herännut aikaisintaan kuudelta. Nyt on alkanut tekemään hampaita, saa nähdä miten käy jatkossa.
[/quote]

Teillä on vielä valvomiset edessäpäin. Odota kun vauva on 4-6kk niin sit ei nuku enää kukaan ;)

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:30"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:18"]

Selkeästi täällä jaksaa ne jotka on sen lapsen tehneet, muut ei.

[/quote] 

Sittenhän asia on mennyt ihan oikein, vai mitä? -4

[/quote] Nimenomaan eli ap jaksat säkin!

[/quote]

Ei se sitä tarkoita vaan sitä, että ihmiset, jotka tietävät etteivät jaksa, eivät yleensä hanki (enempää) lapsia. -4

Jaahas, täällähän on bileet. Ei taida enää venyä, unentarve nimenomaan keskeytymättömänä on 9-10 h luokkaa... -ap

Minä en varmasti jaksaisi. Olen nyt 26v ja lapsi täyttää 2v. Puolitoistavuotiaaksi tuo tyttö heräsi 30min-3h välein huutamaan ja nukahtamisessa kesti ainakin sen tunnin, olin niin väsynyt, etten enää pystynyt nukkumaankaan vaan kroppa kai kävi ihan ylikierroksilla. Ei nukahtanut edes viereen vaan oli pakko vaan kävellä ympäriinsä ja hytkytellä.
Nykyään herätään pari-kolme kertaa yössä, mutta lapsi nukahtaa melkein heti uudestaan. Minä taas en, vaan menee se puolisen tuntia saada unen päästä kiinni...

Tämä on ihan kamalaa, en varmaan koskaan uskalla tehdä toista lasta.

Kyllä tuo yövalvominen riippuu paljon siitä vauvastakin. Ei kaikki vauvat valvo öisin, vaan osa alkaa nukkua pitkiä öitä jo kuukauden parin iässä ja sama meno jatkuu myöhemminkin. Perhepeti auttaa myös, kun äidin ei tarvitse erikseen herätä yösyöttöä varten.

Sitten taas osa valvoo öisin ja nukkuu päivisin. Sitä ei oikein jaksa minkään ikäisenä.

Ei sitä oikein voi etukäteen tietää.