Lue keskustelun säännöt.
tarvitseeko ylipainoinen terapiaa?
27.02.2015 |
Loukkaannuin verisesti, olen taistellut painon kanssa vuosikymmeniä ja ystäväni ehdotti terapiaa. Eli ongelmani on se että paino ei tipu vaikka tekisi mitä ja hänen mukaan vika on päässäni. Painoa minulla on 120kg eli olen tosi iso mutta mielenterveyteni on kunnossa!
Kommentit (95)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:57"]
Aapee, sä ssat noista leivistä päällyksineen jo sen 1000kaloria päivässä, veikkaan että voita on sudittu rempseällä kädellä, päällä kermajuustoa ja meetwurstia. Siihen päälle varmaan kaksi annosta pastaa, ei totta? Suklaapatukka ei ollut varmaan mikään mini vaan royal/kismet/joku samaa kokoa? Lohifileen ja pottujen päälle pistit ehkä voita sulamaan kastikkeeksi? Aapee, mene ravitsemusterapeutille, se voisi avata sulle vähän tota sun ruokavaliota.
[/quote]
Niimpä. Olis kannattanut sutia margariinia ruisleiville ja potuille rempseällä kädellä. Eiku, eihän niiden kaloreissa ookkaan mitään eroa.
[/quote]
Leivässä on 250-270 kilokaloria sadassa grammassa. Perunoissa on 70 kilokaloria sadassa grammassa. Kannattaa jatkaa perunoiden syömistä ja vaihtaa neljä leipäpalaa lautaselliseen kaurapuuroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma tossa ravinnossa on se, ettei se sisällä mitään ihmiselle tarpeellista. Vitamiinit ja hivenaineet puuttuu eikä ihme, että tekee mieli herkkuja. Elimistö hamuaa lisää ruokaa epätoivoissaan, jos vaikka vihdoin saisi jotain ravinteita! Olet aliravittu. Aika moni sairaalloisen ylipainoinen on.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:13"]
Lohduttaudu sillä, että tulet halvaksi valtiolle. Kuolet nuorena (ei tarvitse maksaa eläkettä) ja kuitenkin saat maksaa verojen muodossa muiden terapiat.
Kuolema korjaa jokaisen, ennemmin tai myöhemmin.
[/quote]
Mun tuttavan sairaalloisen ylipainoinen mummo kuoli syksyllä, 93-vuotiaana. Että äläpäs olekaan niin varma tuosta omasta näkemyksestäs.
[/quote]
Ja mun oma mummo ei oo koskaan jääny auton alle. Mutta se ei tarkoita, että liikennekuolemat ei vois lyhentää eliniän odotetta.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 12:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:57"]
Aapee, sä ssat noista leivistä päällyksineen jo sen 1000kaloria päivässä, veikkaan että voita on sudittu rempseällä kädellä, päällä kermajuustoa ja meetwurstia. Siihen päälle varmaan kaksi annosta pastaa, ei totta? Suklaapatukka ei ollut varmaan mikään mini vaan royal/kismet/joku samaa kokoa? Lohifileen ja pottujen päälle pistit ehkä voita sulamaan kastikkeeksi? Aapee, mene ravitsemusterapeutille, se voisi avata sulle vähän tota sun ruokavaliota.
[/quote]
Niimpä. Olis kannattanut sutia margariinia ruisleiville ja potuille rempseällä kädellä. Eiku, eihän niiden kaloreissa ookkaan mitään eroa.
[/quote]
Leivässä on 250-270 kilokaloria sadassa grammassa. Perunoissa on 70 kilokaloria sadassa grammassa. Kannattaa jatkaa perunoiden syömistä ja vaihtaa neljä leipäpalaa lautaselliseen kaurapuuroa.
[/quote]
Sulta meni pointti ohi? Kyse oli voin ja margariinin kaloreista.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:32"]
Perunoita oli muistaakseni 4kpl, eli ei mitään jättiannosta. Ja kasviksia ei nyt tähän pöivään sattunut mutta syön niitäkin. Ap.
[/quote]
Itse en nykyään koskaan ota yli kahta perunaa, jeesasi ylipainooni. Olen mies ja teen toimistotyötä. Neljällä perunalla, lukuunottamatta peukalonkokoiset uudet, tulee mielestäni aina jättiannos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:04"]
Laihdutus ja varsinkin sitten normaalipainossa pysyminen on kaikkein tuloksekkainta silloin, kun saa myös terapiaa. Ei se sitä tarkoita, että on päässä vikaa, jos terapiaa hankkii:)
Valtaosa laihduttaneistahan lihoo takaisin, nimenomaan sen takia, kun syihin ei puututa.
[/quote]
Itseasiassa yhden tutkimuksen mukaan psykologilla käyminen ja terapia ei auttanut ollenkaan laihdutusryhmäläisiä pudottamaan painoaan yhtään enempää verrattuna niihin jotka vain laihduttivat ilman terapiaa.
[/quote]Tässä puhuttiinkin tuloksen pysyvyydestä, eikä tiputetusta kilomäärästä.
Kannattaa yrittää pieniä muutoksia. Esim. yksi leipä pois ja toinen kahvi ilman herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 12:25"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:13"]
Lohduttaudu sillä, että tulet halvaksi valtiolle. Kuolet nuorena (ei tarvitse maksaa eläkettä) ja kuitenkin saat maksaa verojen muodossa muiden terapiat.
Kuolema korjaa jokaisen, ennemmin tai myöhemmin.
[/quote]
Mun tuttavan sairaalloisen ylipainoinen mummo kuoli syksyllä, 93-vuotiaana. Että äläpäs olekaan niin varma tuosta omasta näkemyksestäs.
[/quote]
Ja mun oma mummo ei oo koskaan jääny auton alle. Mutta se ei tarkoita, että liikennekuolemat ei vois lyhentää eliniän odotetta.
http://www.tohtori.fi/?page=5817524&id=5032687
[/quote]
Tässä ihan tuo ensimmäinen kirjoittaja oli se joka yleisti ap:n kuolevan nuorena, ei mitään jossia tai muttia. Kerropa siis sama hänelle.
Muistaakseni jopa joka kolmannella ylipainoisella on ahmintahäiriö eli psyykkinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sun ystävä on oikeassa. Terapia vois auttaa sua. Ja vaikka hypnoosi. Tai nlp.
Jos leivässä on kansi päällä niin siitä tulee kaksi leipää, olen sitä mieltä. Eli se tekee 2 pussia reissumiestä päivässä täytteineen + muut ruuat? On aika paljon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 10:54"]Enemmän olisin huolissani ketjuun kirjoittaneiden läskifoobikoiden pääkopasta. Vitut märkinä nämä työpaikkakiusaajat solvaavat ap:ta. Se on sitä, kun ainoat seksuaaliset kiksit saa toisten kiusamisesta. Ei,en ole lihava. Olen ollut kyllä joskus lihava. [/quote] Niinpä
[/quote]
ei tässä ole muusta kyse kuin, että ap ei ota vastuuta omasta syömisestään ja väittää vaan vastaan. Henkilö painaa 120kg eikä laihdu vaikka labrat tehty, eikä ota apua vastaan kun hullu. Netti täynnä artikkeleja painon pudotuksesta, kehon toiminnasta, kalorilaskereita jne. Jos oma valinta olla lihava niin ei siinä mitään, en tuomitse mutta käytöksestään en pidä. Ihmisen painolla minulle mitään merkitystä, kunhan käyttäytyy kohteliaasti.
Minusta on kyllä vähän tahditonta ap:n ystävältä ehdottaa terapiaa, jos kyse on pelkästään ap:n ylipainosta eikä siitä, että ap olisi avautunut ystävälleen vaikka kärsivänsä tunnesyömisestä, tai stressistä tai masennuksesta tms. Mielenterveysongelmat ovat yleensä aika arkaluontoisia, joten kyllähän tuollainen helposti kuulostaa siltä, että ystävä epäsuorasti vihjaa että ap:lla olisi "päässä vikaa".
Mutta mielestäni ap:llä on myös turhan ennakkoluuloinen ja vanhanaikainen suhtautuminen terapiassa ja psykologilla käymiseen, ja mielestäni hän voisi vähän tarkastella näitä asenteitaan uudestaan. Ei terapiassa käyminen tarkoita sitä, että olisi automaattisesti kyse jostain mielen sairaudesta tai lapsuuden traumoista.
Jos ap ei koe tarvitsevansa terapiaa niin ei hänen sinne kannata mennä. Mutta jos haluaa laihtua, niin olisi syytä käydä kyllä ravitsemusterapeutilla, tuo ruokavalio nimittäin on aika pielessä eikä ihme, ettei laihdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Ehkä ystäväkin oli kyllästynyt AP:n jatkuvaan valitukseen ja saamattomuuteen, kyllä mullakin kävis mielessä että nyt viiraa jossain muualla kuin fysiikassa jos joku 12+-kiloinen väittää syövänsä täysin normaalisti ja lihovansa jatkuvasti. Viestiensä perusteella AP myös vaikuttaa ihmiseltä joka ei kykene tarkastelemaan itseään objektiivisesti tai ottamaan vastaan neuvoja, jotka eivät ole mallia "quick fix". Kehonkuvakin on varmaan hieman vääristynyt, mikäli tuolla ylipainolla väittää olevansa täysin terve.
Ihminen tarvitsee päivässä noin 2000kcal, laihtuakseen tuo saanti pitäisi olla pienempi. Tai vaihtoehtoisesti kuluttaa enemmän. Esimerkkipäivässäsi on kaloreita n. 2600kcal. Sillä ei laihdu, paitsi jos jaksat käydä kolmen tunnin kävelylenkillä. Toki muu arkinen toimintakin vaikuttaa asiaan myös.
Laihtuakseen yhden kilon pitäisi kalorivajetta tulla 7000kcal. Eli esimerkiksi 1800kcal päiväsaannilla laihtuu noin neljässä viikossa kilon. Lähtöpaino ja liikunta tietysti vaikuttavat tähän myös.
Jos siis päättää syödä päivässä vaikkapa tuon 1800 kaloria laihtuakseen ja huomaa kuitenkin lipsuvansa siitä, voi kyseessä olla riippuvuussuhde ruokaan. Sellainen voisi olla kyllä vaikkapa terapiatyön kohde. Eikä se tee ihmisestä hullua.
Jos haluat laihtua, pidä kokonaisenergiansaanti alle 2000kcal, juo riittävästi vettä ja ole sinnikäs. Tsemppiä! ☺
Hyvä ruoka ja herkuttelu voi myös olla terveellistä. Ei lihottavaa ja ylipainoa ylläpitävää.
Ylimääräiset 100 kcal päivässä = yli 5 kiloa lisää vuodessa että kyllä sillä suklaarivilläkin voi merkitystä.
Ap. Olen n. vuosi sitten painanut 116 kiloa. Paino on pudonnut vuodessa yli 20 kiloa ja kun minäkin pystyin siihen pystyt sinäkin. Minä tunnustan olevani tunnesyöjä, lohdutan itseäni ruualla. Mä en ole tehnyt mitään ihmeellistä, mutta kun katsoin päivän syömisiäsi, oli ihan pakko kirjoittaa.
Mä olen laihtunut luopumalla leivästä lounaalla ja pienentämällä annoskokoa.
Mun päivän ruuat:
Aamupala jää väliin, mulla ei ole aamuisin nälkä. Töissä kuppi teetä.
Lounas puoli lautasellista salaattia, yksi peruna ja kastiketta tai esim yksi kalaleike tms. Jälkiruoka jos se maistuu. Ruokajuomana lasi rasvatonta maitoa ja lasi vettä. Siirryin töissä juomaan kaakaon sijaan teetä. Merkittävä piilokaloreiden pudotus tämäkin.
Välipalaksi urheilupäivänä hedelmä usein ei mitään.
Illalla joko kotiruokaa kuten lounaalla, usein töissä myöhään. Joten iltaruuan saatan korvata raejuustopurkilla, yhdellä maksamakkaravoileivällä ja hedelmällä.
Herkuttelu on sallittua, iltaisin voin syödä vaikkapa 2 digestive keksiä, tai pari palaa suklaata. Mulla on jopa karkkipäivä.
Kävelen päivittäin vähintään 3 kilometriä, kun kuljen auton sijaan julkisilla töihin ja uintia olen harrastanut vuosia, kilojen kadotessa uimani matka on myös pidentynyt kahdesta kilometristä kolmeen.
Sä vertaat omaa syömistäsi työkaverin syömiseen, ei kannata. Sille lounas voi olla päivän pääateria, muut menee kevyemmin. Ehkä aamupalalla rahka ja hedelmä, samaan aikaan kun sä vedät ison kasan leipää, juustoa, kananmunaa... Välipalalla hän ehkä ottaa vähäkalorista mehukeittoa kun sä valitset keksit ja suklaapatukat. Illalla työkaverille maistuu salaatti, kun aapee ottaa kattilallisen perunoita ja kermakastiketta. Sä vedät vähän liian tuhdisti koko päivän. Kevennä joka toista ateriaasi/välipalaasi.
"syön päivittäin suklaata, keksejä tai sipsejä, sekä melkein 10 palaa leipää, jonka päällä on rasvaista margariinia, juustoa ja kinkkua, yhden pasta-annoksen (tod. näk. vaaleaa hillarimöttöä), neljä perunaa ja kalaa ja paistettua kanamunaa, miksi en laihdu?"
koska tossa on iha hitosti ruokaa, joka on suurin osa hiilareita. Missä on kaikki kasvikset? Muutama kurkkuviipale leivän päällä ja pinaatti pastan kyljessä ei riitä vielä mihinkään. Eikä se ruisleivän kuitu muuta ruokavaliotasi riittävästi terveellisemmäksi, varsinkin kun jokaisen leipäviipaleen päällä on kasa kaloripitoisia levitteitä, juustoja ja kinkkuja.
Eikä se herkkujen poistaminen kahdeksi viikoksi ruokavaliosta riitä vielä mihinkään. Sun pitää lopettaa sekä ylimääräisten herkkujen syönti, että tehdä tosta "normaalista" ruoasta paljon monipuolisempaa ja terveellisempää.