Siis menettekö nopeasti sänkyyn, vaikka olette tosissanne?
Eli olette aidosti kiinnostuneita ja ihastuneita, haluatte tutustua ihan sillä mielellä että voisiko tästä ihmisestä tulla jopa elämänkumppani, niin harrastatteko oikeasti muutaman viikon sisällä yökyläilyjä ja seksiä??
Tätä tosissani ihmettelen, kun olen lueskellut näitä ”tapailu”-juttuja täällä.
Ja tietty tilanne on eri, jos jostain yhden illan jutusta syntyykin sattumalta ihastus ja rakastuminen, mutta jos tutustutte muilla tavoin uuteen ihmiseen niin ettekö tosiaan tutustu rauhassa ennen seksiä?
Mietin tätä myös siitä näkökulmasta, kun itse kyllä loukkaannun jos mies yrittää heti seksiä.
Että tajuavatkohan sitten edes käyttäytyvänsä törkeästi, jos kerran nopea seksiin eteneminen kuuluu yleisesti romanttiseen tutustumiseen?
Kommentit (828)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, jos kyseessä sellainen mies jonka otan tunteella keveästi, mutta on vetovoimaa niin von mennä seksiin. Koska on sama ja se jos hän haluaa tavata tai ei jatkossa.
Mutta jos mies on sellainen, että on vetovoimaa, mutta myös potentiaalinen vakampi suhde hänen kanssaan mahdollista niin etenen hitaasti.
Koska minulle ei silloin ole sama ja että haluaako tavata jatkossa. Minulle on tärkeää tutustua ja vahvistaa tunnetta, että molemmat ajattelemme samoin.
En halua pilata alkavaa, mahdollisestu hyvinkin hienoa suhdetta hätäilemällä.
Joskus on vain niin, se on totisinta totta, että liian nopea seksi jotenkin ei vain tunnu hyvältä idealta.
Mielestäni on jotenkin ihanaa ja hellyyttävää jälkeenpäin kun jo ollaan yhdessä ajoittain muistella niitä aikoja ennenkuin etenimme seksiin. Sitä lempeää yhdessäoloa, tunteiden tunnustelua ja toiseen tutustumista.
Uskokaa, se on sen arvoista. Oikean kumppanin kanssa.
Se on myös eräs keino aika-ajoin muistuttaa toisillemme miten hienoa on, että kumpikin ajatteli samoin ja kokea, että tämä ihminen ja suhde on tärkeä.
Mitä ihmeen muistelemista keskenään suhteen alusta on jos se on ollut joku hätäinen pano, ehkä vielä kännissä.
Ei niin kovin hohdokasta tai voimaa antavaa.Mitäs sitten kun kaksi järkevää ja yksissä tuumin rauhassa tutustelevaa ihmistä ensitreffien jälkeen yksinkertaisesti sekoaa toisiinsa, kun ensimmäinen kosketus saa unohtamaan mikä on soveliasta ja missä järjetyksessä asioiden pitäisi tapahtua. On siinä paljonkin muisteltavaa. Miten siinä
voisi edes olla oikean ihmisen kanssa mitään epähohdokasta?Kuten sanoin, joku hätäinen, ehkä kännipano, minulle oudon ihmisen kanssa ei ole minulle hohdokasta. Lisäksi en osaisi olla kovin luonteva tai vapautunut kun toisen tuttuus puuttuu. Sehän nyt on yleensäkin aika oletettavaa ihmisen ollessa kyseessäa, että oudon ihmisen kanssa ei pysty olemaan luonteva heti intiimisti. Enkä edes halua.
Oikeastaan outoa on jos joku siihen pystyy.
Sitä aina näissä ketjuissa ihmettelenkin miten joku pystyy olemaan kaikkein intiimimmin mitä on ihmiselle mahdollista ihan tuosta vaan.
Me olemm erilaisia.
Kaikkien ihmisten ensimmäiset seksuaaliset kohtaamiset eivät ole hätäisiä tai kännipanoja, vaikka tapahtuisivat ensitreffeillä.
Työpaikalla on koeaika max. 6kk, sama tulee päteä uusiin ihmisiin! Itsellä on 3kk, jos sitä ei jaksa odottaa, saa suksia suolle. Miksi ostaa koko lehmä kun maitoa saa muutenkin, sanotaan.
"Miksi ostaa koko lehmä kun maitoa saa muutenkin, sanotaan."
Tai sitten - ennen kuin ostat auton, koeajat sen.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan oikein ymmärtänyt miten ilman seksiä toiseen tutustuisi jotenkin paremmin tai "rauhassa". Mitä omia suhteitani mietin niin niihin ihmisiin on tutustunut paljon nopeammin syvemmin ja kaikin puolin paremmin joiden kanssa on myös suhde mennyt nopeasti intiimiksi.
Se pelkkä tapailu on helposti sellaista jutustelua ja vähän ulkokultaista omien hyvien puolien esittelyä joka tuntuu minusta vähän teinimeiningiltä. Istutaan kahvilla tai käydään hohtokeilaamassa jne. En itse koe tutustuvani siinä mitenkään kovin hyvin.
Mutta kukin tavallaan tietysti.
Miten sitten on mahdollista, että kukaan mies, johon olen ollut ihastunut ei ole halunnut suhdetta kanssani, vaikka seksiä on harrastettu?
En ole siis koskaan seurustellut ja ainoa asia, jotka ihmiset antavat neuvoksi, on että älä mene sänkyyn heti.
N36
Seksihän on jonkinlainen liima (hyi kuulostaa ällöttävältä). On varsin yleistä, että jotain alkuunkin täysin sopimatonta henkilöä jää kaipaamaan, jos on mennyt sänkyyn tämän kanssa, koska seksi on lopulta kemiaa. Siksi mielestäni ei kannata harrastaa seksiä liian nopeasti tai ihan kenen kanssa tahansa. On paljon helpompi päästä yli ihmisistä, jos ei ole harrastanut heidän kanssaan seksiä. Toisaalta jonkun erityisen kanssa saa muodostettua aivan uskomattoman siteen, juurikin sen takia, koska sitä ei kaikkien kanssa harrasta. On myös typerää koeajaa ihmisiä kerran tai kaksi ensitreffeillä ja sitten tuomita, että juu oli niin huono, että jätän tämän kaiken tähän. Jos on henkinen yhteys jo ehtinyt muodostua niin seksikin on parempaa ja yhdessä opettelu tuottaa varmasti tulosta.
Minä menin mieheni kanssa sänkyyn vasta muutaman kuukauden jälkeen, oltiin kylläkin tosi nuoria silloin. Ja kyllä sitä sitten p*ntiinkin kuin kanit kun sen makuun päästiin. Niin että ei se odottaminen takaa sitä, ettei suhde menisi ihan lakanoissa pyörimiseksi, jos se oli pelkona. Toisaalta siinä p*neskelun välissä ehti kyllä jutella aivan kaikesta. Ja tehdä myös muita juttuja. Mutta kyllähän se semmoinen seksuaalinen(kun) alkuhuuma ikään kuin kuuluu suhteeseen, sitä kipinöintiä on kiva näin 20v myöhemminkin ruuhkavuosiarjessa muistella. Nyt jos hypoteettisesti eroaisin ja alkaisin uudelleen deittailla, menisin sänkyyn just silloin kun tuntuu hyvältä. Tuskin ihan ensitapaamisella, mutta toisella tai kolmannella hyvinkin jos kemiat natsaa. Miksi säästellä?
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin kuulla, että mikä järki siinä odottamisessa on? Miksi se on rauhassa tutustumista? Minkä rauhan se seksi rikkoo?
Eiköhän se ole niin, että jos kaksi ihmistä haluaa sänkyyn niin ne menee, aivan sama monennetko treffit on menossa. Jos toinen ei halua, niin sehän johtuu siitä, että ei halua sitä toista ihmistä riittävästi eikä ole seksin tarvetta. Miksi siitä pitää tehdä hirveä draama? Eri asia, jos toinen haluaa "vain" seksiä. Silloinhan se ei ole mitään parisuhteen etsimistä. Mutta onko se automaattinen turn off, jos toinen haluaa seksiä? Eikö se ole aivan luontainen ihmisen tarvehierarkiaan kuuluva asia?
Mä en kyllä tajua näitä, jotka haluaa treffailla kuukausikaupalla ja sitten todetaan, että joo, tämä oli tässä, en näköjään syttynyt sulle riittävästi mennäkseni sänkyyn. Eiköhän sen aika pitkälle ensi näkemällä huomaa, jos toisen kanssa ei halua sänkyyn. Toinen siinä sitten toiveikkaana on odotellut, että koskakohan ne tunteet sitten on riittävällä tasolla, että vois ehdottaa, ettei mene vaan fiilikset. Ja sitten nämä hitaastilämpiävät varmaan loukkaantuu verisesti, jos deittailukumppani on samalla käynyt jonkun toisen kanssa treffeillä, josta on saanut seksiä. Pidetään vähän niin kuin selibaatissa sitä toista, että jos sä mua riittävästi arvostat niin odotat puoli vuotta kassit sinisinä, että multa irtoo... aikamoista vallan käyttöä.
Minulla 90% seksikokemuksista on huonoja. Vaikka olen sanonut, että sattuu, miehet eivät ole lopettaneet.
Terapeutti on sanonut, etten saisi harrastaa seksiä, koska ihmiset käyttävät hyväksi ja satuttavat. En ole koskaan seurustellut, kukaan mies ei ole halunnut suhdetta kanssani vaikka seksiä on harrastettu heidän ilokseen.
Miten edes voisin löytää jonkun yhteisen sävelen, jos kaikki on toista varten? Miksei ole tullut vastaan ketään, joka seksistä huolimatta olisi ollut kiinnostunut? Miksei kukaan osaa antaa muuta neuvoa, kuin että älä harrasta seksiä heti?
No en kyllä itse hyppäisi heti sänkyyn. Jotta voin toiseen luottaa vaatii se enemmän kuin yksi tai kaksi tapaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, jos kyseessä sellainen mies jonka otan tunteella keveästi, mutta on vetovoimaa niin von mennä seksiin. Koska on sama ja se jos hän haluaa tavata tai ei jatkossa.
Mutta jos mies on sellainen, että on vetovoimaa, mutta myös potentiaalinen vakampi suhde hänen kanssaan mahdollista niin etenen hitaasti.
Koska minulle ei silloin ole sama ja että haluaako tavata jatkossa. Minulle on tärkeää tutustua ja vahvistaa tunnetta, että molemmat ajattelemme samoin.
En halua pilata alkavaa, mahdollisestu hyvinkin hienoa suhdetta hätäilemällä.
Joskus on vain niin, se on totisinta totta, että liian nopea seksi jotenkin ei vain tunnu hyvältä idealta.
Mielestäni on jotenkin ihanaa ja hellyyttävää jälkeenpäin kun jo ollaan yhdessä ajoittain muistella niitä aikoja ennenkuin etenimme seksiin. Sitä lempeää yhdessäoloa, tunteiden tunnustelua ja toiseen tutustumista.
Uskokaa, se on sen arvoista. Oikean kumppanin kanssa.
Se on myös eräs keino aika-ajoin muistuttaa toisillemme miten hienoa on, että kumpikin ajatteli samoin ja kokea, että tämä ihminen ja suhde on tärkeä.
Mitä ihmeen muistelemista keskenään suhteen alusta on jos se on ollut joku hätäinen pano, ehkä vielä kännissä.
Ei niin kovin hohdokasta tai voimaa antavaa.Mitäs sitten kun kaksi järkevää ja yksissä tuumin rauhassa tutustelevaa ihmistä ensitreffien jälkeen yksinkertaisesti sekoaa toisiinsa, kun ensimmäinen kosketus saa unohtamaan mikä on soveliasta ja missä järjetyksessä asioiden pitäisi tapahtua. On siinä paljonkin muisteltavaa. Miten siinä
voisi edes olla oikean ihmisen kanssa mitään epähohdokasta?Kuten sanoin, joku hätäinen, ehkä kännipano, minulle oudon ihmisen kanssa ei ole minulle hohdokasta. Lisäksi en osaisi olla kovin luonteva tai vapautunut kun toisen tuttuus puuttuu. Sehän nyt on yleensäkin aika oletettavaa ihmisen ollessa kyseessäa, että oudon ihmisen kanssa ei pysty olemaan luonteva heti intiimisti. Enkä edes halua.
Oikeastaan outoa on jos joku siihen pystyy.
Sitä aina näissä ketjuissa ihmettelenkin miten joku pystyy olemaan kaikkein intiimimmin mitä on ihmiselle mahdollista ihan tuosta vaan.
Me olemm erilaisia.Kaikkien ihmisten ensimmäiset seksuaaliset kohtaamiset eivät ole hätäisiä tai kännipanoja, vaikka tapahtuisivat ensitreffeillä.
Kuka edes on ensitreffeillä kännissä?
Eli sinulla on yhden illan juttuja, mutta kun yrität päästä parisuhteeseen miehen kanssa, panttaat koska ... et halua miehen saavan "väärää" käsitystä itsestäsi.
Mutta sinähän olet helppo nainen! Tulet jäämään kyllä menneisyydestäsi kiinni perheen perustamista haluavalle miehelle jossain vaiheessa. Turha nyt on pidätellä kun paskat on jo housussa
Ensimmäisellä tapaamiskerralla mentiin sänkyyn, ja nyt 10v myöhemmin olemme edelleen yhdessä ja lapsiakin on.
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä itse hyppäisi heti sänkyyn. Jotta voin toiseen luottaa vaatii se enemmän kuin yksi tai kaksi tapaamista.
Miksi seksiin tarvittaisiin sitä että luottaa toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin kuulla, että mikä järki siinä odottamisessa on? Miksi se on rauhassa tutustumista? Minkä rauhan se seksi rikkoo?
Eiköhän se ole niin, että jos kaksi ihmistä haluaa sänkyyn niin ne menee, aivan sama monennetko treffit on menossa. Jos toinen ei halua, niin sehän johtuu siitä, että ei halua sitä toista ihmistä riittävästi eikä ole seksin tarvetta. Miksi siitä pitää tehdä hirveä draama? Eri asia, jos toinen haluaa "vain" seksiä. Silloinhan se ei ole mitään parisuhteen etsimistä. Mutta onko se automaattinen turn off, jos toinen haluaa seksiä? Eikö se ole aivan luontainen ihmisen tarvehierarkiaan kuuluva asia?
Mä en kyllä tajua näitä, jotka haluaa treffailla kuukausikaupalla ja sitten todetaan, että joo, tämä oli tässä, en näköjään syttynyt sulle riittävästi mennäkseni sänkyyn. Eiköhän sen aika pitkälle ensi näkemällä huomaa, jos toisen kanssa ei halua sänkyyn. Toinen siinä sitten toiveikkaana on odotellut, että koskakohan ne tunteet sitten on riittävällä tasolla, että vois ehdottaa, ettei mene vaan fiilikset. Ja sitten nämä hitaastilämpiävät varmaan loukkaantuu verisesti, jos deittailukumppani on samalla käynyt jonkun toisen kanssa treffeillä, josta on saanut seksiä. Pidetään vähän niin kuin selibaatissa sitä toista, että jos sä mua riittävästi arvostat niin odotat puoli vuotta kassit sinisinä, että multa irtoo... aikamoista vallan käyttöä.
Minulla 90% seksikokemuksista on huonoja. Vaikka olen sanonut, että sattuu, miehet eivät ole lopettaneet.
Terapeutti on sanonut, etten saisi harrastaa seksiä, koska ihmiset käyttävät hyväksi ja satuttavat. En ole koskaan seurustellut, kukaan mies ei ole halunnut suhdetta kanssani vaikka seksiä on harrastettu heidän ilokseen.
Miten edes voisin löytää jonkun yhteisen sävelen, jos kaikki on toista varten? Miksei ole tullut vastaan ketään, joka seksistä huolimatta olisi ollut kiinnostunut? Miksei kukaan osaa antaa muuta neuvoa, kuin että älä harrasta seksiä heti?
Syy miksi ei pidä harrastaa seksiä on asia josta ei voi puhua julkisesti, l u t k a t kilahtavat ja hyökkäävät kimppuusi jos se mainitaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin kuulla, että mikä järki siinä odottamisessa on? Miksi se on rauhassa tutustumista? Minkä rauhan se seksi rikkoo?
Eiköhän se ole niin, että jos kaksi ihmistä haluaa sänkyyn niin ne menee, aivan sama monennetko treffit on menossa. Jos toinen ei halua, niin sehän johtuu siitä, että ei halua sitä toista ihmistä riittävästi eikä ole seksin tarvetta. Miksi siitä pitää tehdä hirveä draama? Eri asia, jos toinen haluaa "vain" seksiä. Silloinhan se ei ole mitään parisuhteen etsimistä. Mutta onko se automaattinen turn off, jos toinen haluaa seksiä? Eikö se ole aivan luontainen ihmisen tarvehierarkiaan kuuluva asia?
Mä en kyllä tajua näitä, jotka haluaa treffailla kuukausikaupalla ja sitten todetaan, että joo, tämä oli tässä, en näköjään syttynyt sulle riittävästi mennäkseni sänkyyn. Eiköhän sen aika pitkälle ensi näkemällä huomaa, jos toisen kanssa ei halua sänkyyn. Toinen siinä sitten toiveikkaana on odotellut, että koskakohan ne tunteet sitten on riittävällä tasolla, että vois ehdottaa, ettei mene vaan fiilikset. Ja sitten nämä hitaastilämpiävät varmaan loukkaantuu verisesti, jos deittailukumppani on samalla käynyt jonkun toisen kanssa treffeillä, josta on saanut seksiä. Pidetään vähän niin kuin selibaatissa sitä toista, että jos sä mua riittävästi arvostat niin odotat puoli vuotta kassit sinisinä, että multa irtoo... aikamoista vallan käyttöä.
Minulla 90% seksikokemuksista on huonoja. Vaikka olen sanonut, että sattuu, miehet eivät ole lopettaneet.
Terapeutti on sanonut, etten saisi harrastaa seksiä, koska ihmiset käyttävät hyväksi ja satuttavat. En ole koskaan seurustellut, kukaan mies ei ole halunnut suhdetta kanssani vaikka seksiä on harrastettu heidän ilokseen.
Miten edes voisin löytää jonkun yhteisen sävelen, jos kaikki on toista varten? Miksei ole tullut vastaan ketään, joka seksistä huolimatta olisi ollut kiinnostunut? Miksei kukaan osaa antaa muuta neuvoa, kuin että älä harrasta seksiä heti?
Olen pahoillani puolestasi. Kun toinen pyytää lopettamaan ja toinen ei kuuntele vaan jatkaa, seksi loppuu ja seksuaalinen väkivalta alkaa.
Näin ei kuulu olla eikä yleensä olekaan. En tiedä, miksi sinulle on käynyt noin useita kertoja.
Ehkä perusteellinen keskustelu mahdollisen seksikumppanin kanssa voisi auttaa, tai sopimus, että voidaan suudella ja kosketella, mutta pidemmälle ei mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä itse hyppäisi heti sänkyyn. Jotta voin toiseen luottaa vaatii se enemmän kuin yksi tai kaksi tapaamista.
Miksi seksiin tarvittaisiin sitä että luottaa toiseen?
No nyt oli kyllä harvinaisen omituinen kysymys. Eikö sulla oikeasti leikkaa vai esitätkö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin kuulla, että mikä järki siinä odottamisessa on? Miksi se on rauhassa tutustumista? Minkä rauhan se seksi rikkoo?
Eiköhän se ole niin, että jos kaksi ihmistä haluaa sänkyyn niin ne menee, aivan sama monennetko treffit on menossa. Jos toinen ei halua, niin sehän johtuu siitä, että ei halua sitä toista ihmistä riittävästi eikä ole seksin tarvetta. Miksi siitä pitää tehdä hirveä draama? Eri asia, jos toinen haluaa "vain" seksiä. Silloinhan se ei ole mitään parisuhteen etsimistä. Mutta onko se automaattinen turn off, jos toinen haluaa seksiä? Eikö se ole aivan luontainen ihmisen tarvehierarkiaan kuuluva asia?
Mä en kyllä tajua näitä, jotka haluaa treffailla kuukausikaupalla ja sitten todetaan, että joo, tämä oli tässä, en näköjään syttynyt sulle riittävästi mennäkseni sänkyyn. Eiköhän sen aika pitkälle ensi näkemällä huomaa, jos toisen kanssa ei halua sänkyyn. Toinen siinä sitten toiveikkaana on odotellut, että koskakohan ne tunteet sitten on riittävällä tasolla, että vois ehdottaa, ettei mene vaan fiilikset. Ja sitten nämä hitaastilämpiävät varmaan loukkaantuu verisesti, jos deittailukumppani on samalla käynyt jonkun toisen kanssa treffeillä, josta on saanut seksiä. Pidetään vähän niin kuin selibaatissa sitä toista, että jos sä mua riittävästi arvostat niin odotat puoli vuotta kassit sinisinä, että multa irtoo... aikamoista vallan käyttöä.
Minulla 90% seksikokemuksista on huonoja. Vaikka olen sanonut, että sattuu, miehet eivät ole lopettaneet.
Terapeutti on sanonut, etten saisi harrastaa seksiä, koska ihmiset käyttävät hyväksi ja satuttavat. En ole koskaan seurustellut, kukaan mies ei ole halunnut suhdetta kanssani vaikka seksiä on harrastettu heidän ilokseen.
Miten edes voisin löytää jonkun yhteisen sävelen, jos kaikki on toista varten? Miksei ole tullut vastaan ketään, joka seksistä huolimatta olisi ollut kiinnostunut? Miksei kukaan osaa antaa muuta neuvoa, kuin että älä harrasta seksiä heti?
Tapaile täysin toisenlaisia miehiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, jos kyseessä sellainen mies jonka otan tunteella keveästi, mutta on vetovoimaa niin von mennä seksiin. Koska on sama ja se jos hän haluaa tavata tai ei jatkossa.
Mutta jos mies on sellainen, että on vetovoimaa, mutta myös potentiaalinen vakampi suhde hänen kanssaan mahdollista niin etenen hitaasti.
Koska minulle ei silloin ole sama ja että haluaako tavata jatkossa. Minulle on tärkeää tutustua ja vahvistaa tunnetta, että molemmat ajattelemme samoin.
En halua pilata alkavaa, mahdollisestu hyvinkin hienoa suhdetta hätäilemällä.
Joskus on vain niin, se on totisinta totta, että liian nopea seksi jotenkin ei vain tunnu hyvältä idealta.
Mielestäni on jotenkin ihanaa ja hellyyttävää jälkeenpäin kun jo ollaan yhdessä ajoittain muistella niitä aikoja ennenkuin etenimme seksiin. Sitä lempeää yhdessäoloa, tunteiden tunnustelua ja toiseen tutustumista.
Uskokaa, se on sen arvoista. Oikean kumppanin kanssa.
Se on myös eräs keino aika-ajoin muistuttaa toisillemme miten hienoa on, että kumpikin ajatteli samoin ja kokea, että tämä ihminen ja suhde on tärkeä.
Mitä ihmeen muistelemista keskenään suhteen alusta on jos se on ollut joku hätäinen pano, ehkä vielä kännissä.
Ei niin kovin hohdokasta tai voimaa antavaa.Mitäs sitten kun kaksi järkevää ja yksissä tuumin rauhassa tutustelevaa ihmistä ensitreffien jälkeen yksinkertaisesti sekoaa toisiinsa, kun ensimmäinen kosketus saa unohtamaan mikä on soveliasta ja missä järjetyksessä asioiden pitäisi tapahtua. On siinä paljonkin muisteltavaa. Miten siinä
voisi edes olla oikean ihmisen kanssa mitään epähohdokasta?
Tuo oli ihanasti sanottu. Ihan kuin meille tapahtui. Me ollaan kaksi maailman järkevintä ja varovaisinta ja harkitsevinta ihmistä. Mutta kun me kohdattiin, molemmilla vain oli heti sellainen olo, että tässä se oikea on. Me kirjaimellisesti seottiin toisistamme. Siihen asti olisin vannonut, että ikinä ei ekatreffillä ventovieraan kanssa. Mutta eihän me sitten ollutkaan enää vieraat, molemmat tiesi että tässä se on. Kuin "kohtalon nuoli" jos joku on lukenut Kummisetää.
Itse olen käynyt testeissä esimerkiksi eron jälkeen - en tosin ole ikinä edes epäillyt, että minulla olisi mitään, mutta olen tehnyt sen siksi, että jos tapaan jonkun ihmisen, johon ihastun ja jonka kanssa on vetovoimaa, ei tarvitse odotuttaa seksiä testien vuoksi.
Ja mitä tarkoitat toisen taustojen selvittämisellä? Tällaisesta en ole kuullutkaan, että uuden kumppanin taustoja selvitellään. Mutta ehkä haluat hiukan kertoa lisää?