Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?

Laitetaan muistisairaat vanhukset soluihin asumaan, poliitikkojen omaiset jonotuslistalla etusijalla.

Koulukiusattujen jatkumo on olla koulukiusatun päivän jälkeen ilta ja viikonloppu asuntolakiusattuna. No, päästäänpä heistä lopullisesti eroon, kun ei heistä kukaan tykkää muutenkaan.

T. koulukiusattu

Vierailija wrote:

Tämä on toka kommenttini, mutta pystyisikö joku asiantunteva kertomaan, mikä on se alkuperäinen syy, miksi opiskelijat eivät yhtäkkiä halua asua yhdessä jonkun kanssa ja vielä niin että muiden on se kustannettava? Onko esimerkiksi ollut tiedossa jotain kasvaneita ahdistelutapauksia, tai muita rikoksia. Jos kyllä, niin pidän tuota hyvänä syynä omalle asunnolle, mutta jos syy on luokkaa "hyi se jättää pyykit lojumaan vaikka on meidän molempien asunto" niin ei riitä. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä ja neuvottelutaitoja. Eikö osata enää puhua toiselle?

Soluissa varastetaan muiden tavaroita ja ruokaa sekä omaisuutta myös rikotaan ja käytetään ilman lupaa. Kenenkään ei tule sietää tuollaista kotonaan, jokaisella on oikeus asua niin, että omaisuus on turvassa.

Jokainen on oikeutettu kotirauhaan, eli saa nukkua ja elää rauhassa. Soluissa on melua, hälinää, juhlia ja vieraita kylässä. Niin ja kämppiksetkin ovat vieraita ihmisiä omassa kodissa. 

Kaikki kun eivät sitä puhetta kuuntele, vaikka olisi kuinka jämäkkä.

Vierailija wrote:

Voisitko antaa esimerkkejä? Ihmiset kai kammoksuu niin paljon nykyään vieraita ihmisiä. Useimmiten ovat pienen jään murtamisen jälkeen yhtä herttaisia kuin omat lapsesi. 

 

Kertoisitko edes yhden oikeasti vakuuttavan syyn, miksi valtion pitää kustantaa opiskelijalle yksityinen asunto, kun soluja kerta riittää vaikka muille jakaa. Mikä soluissa on vikana?? Ihmiset?? Itse mielummin otan solun kuin oman kämpän sillä ompahan seuraa eikä yksinäisyys yllätä. 

Soluissa on juurikin vikana ihmiset. Kuka hitto haluaa asua tuntemattomien kanssa. Eihän sitä muuteta ensitreffeilläkään heti avoliittoon, eikä sitä pidetä outona. 

Tuleeko muka oikeasti yllätyksenä että suomalaiset haluavat asua yksin eikä vieraiden ihmisten kanssa. Suomessa kun on aina niin letkeä small talk- kulttuuri, aina tervehditään naapuria ja tutuntuttuja, kauppareissuillakin innokkaasti kaivataan juttukaveria, junissa ja busseissa oikein hakeudutaan istumaan muiden viereen, ettei tarvitse yksin istua ja olla hiljaa....eikun kumminpäin se asia nyt olikaan. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sopii heti kun korkeampaa eläkeläisen asumistukea saavat eläkeläiset asutetaan myös soluasuntoihin. Ei ole mitään perustetta, miksi yksinäisen eläkeläisen pitäisi asua yksin tukia nostaen.

Opiskelu on väliaikaista ja kestää muutaman vuoden. Eläkeläisen loppuelämä on samaa kituuttamista pienellä eläkkeellä ja elinaikaa voi myös olla useampi vuosikymmen jäljellä. Eläkeläinen on myös työuransa jo tehnyt (monilla on todella pieni eläke vaikka työura kymmeniä vuosia), kyllä siitä pitää palkkioksi saada edes asua yksin.

Jos haluaa välttämättä asua yksin, niin ei sitten kannata ainakaan valittaa siitä kun joutuu olemaan yksin eikä kukaan käy katsomassa ja rahatkin on niin tiukalla.

Myös solussa voi olla yksinäinen! Kämppiksellä ei ole mitään velvollisuutta ystävystyä kanssasi! Yhteiset asiat pitää toki pystyä sopimaan ja käyttäytyä pitää osata! Kämppis voi olla myös luonteeltaan ja arvoiltaan täysin erilainen kuin sinä! 

Vierailija wrote:

Kaikkiin voi tutustua, jolloin eivät enää ole vieraita. Missä sosiaalisuus?

Kenenkään ei ole pakko olla sosiaalinen eikä tykätä muihin ihmisiin tutustumisesta.

Psyyke menee huonoon kuntoon, jos joutuu koko päivän olemaan kampuksella ihmisten parissa ja sen jälkeen kotonaankin on oltava pakkososiaalinen jonkun kanssa. Tai tekee koulun lisäksi vaikka aspa-työtä, silloin ei siedä yhtään ihmistä työvuoron jälkeen enää silmissään. Ihmisten sosiaalinen uupuminen on ihan todellinen ilmiö. Tällöin täytyy saada olla kotona rauhassa. 

Jos rahasta on kerran ollut tiukkaa, niin miksi h.tossa sitä on hussattu ympäri maailmaa? Hyvänä esimerkkinä toimii Kirgisian tupakkavalistuskampanja! Mitä muita näitä on ollut? Opiskelijoiden asumistuista kyllä naristaan, samoin vähävaraisten omistusasujien pienestä asumistuesta! 

Opiskelijan tuet kattavat ehkä noin 70% välttämättömistä elinkustannuksista. Eikö jo järki sano, että siinä ei ole enää paljon tinkimistä? Juustohöylää voisi käyttää paljon aiheellisemmin toimeentulotuen kanssa, kaikki se mitä sillä kustannetaan ei voi olla välttämätöntä.

Vierailija wrote:

Tämä on toka kommenttini, mutta pystyisikö joku asiantunteva kertomaan, mikä on se alkuperäinen syy, miksi opiskelijat eivät yhtäkkiä halua asua yhdessä jonkun kanssa ja vielä niin että muiden on se kustannettava? Onko esimerkiksi ollut tiedossa jotain kasvaneita ahdistelutapauksia, tai muita rikoksia. Jos kyllä, niin pidän tuota hyvänä syynä omalle asunnolle, mutta jos syy on luokkaa "hyi se jättää pyykit lojumaan vaikka on meidän molempien asunto" niin ei riitä. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä ja neuvottelutaitoja. Eikö osata enää puhua toiselle?

Miksi ihmiset majoittuvat mieluummin yksityisessä hotellihuoneessa kuin hostellissa makuusalissa? Sitä voit pohtia, miksi noin on, ehkä solujen olematon suosio alkaa valjeta. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kukaan ei varmaankaan halua mennä ajassa taaksepäin ja kurjistaa tahallisesti opiskelijoiden toimeentulotukea. Varsinkaan: Koska minäkin ja minun veronvarat tms. idioottimaista.

Mutta nyt on aikamoiset säästötalkoot meneillään. Kukaan ei halua lisää velkaa, tai veroja. Suomessa on oikeasti maailman anteliain opintotukijärjestelmä: pelkää asumistukea saa 5000 vuodessa+ opintolainasta 6000 ilmaista rahaa, jos valmistuu  ajoissa. Siihen päälle opintoraha, lounas, alennukset. Pelkästään kesällä saa tehdä täyspäiväisesti verottomasti töitä. 

Tai kaupan kassalla 4  kuuden tunnin vuoroa kuukaudessa. Onko tämä nyt kamalaa?

Laitetaan nyt ne pakolliset setämies muistelot: siivosin jo toisella asteella joka arki-ilta. Ostin kirjani jamaksoin matkani toiselle paikkakunnalle. Tein 13kk. ilmaista duunia sivarissa ja yolla olin ensin hätämajoituksessa, solussa, kimppakämpä

Näissä Kokoomuksen ajamissa leikkaus- ja säästötalkoissa on se ilmeinen ongelma, että valtion talouden tasapainottamiseksi ollaan samalla vähentämässä valtion tuloja eli kevennetään verotusta. Jos tuloveron alennuksesta hyötyvät eniten 14000 euroa kuukaudessa hankkivat, niin moni kokee sen erittäin epäoikeudenmukaisena. Jotta se julkisen talous saattaisiin tasapainoon ja velkaantuminen pysäytettyä, niin ei ole mitään järkeä vähentää verotuloja toisesta päästä ja vain leikata julkisia menoja etenkin sosiaaliturvan osalta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/696e07a7-6e9f-45b8-a258-9fc…

Jopa monet suurituloiset ovat vierastaneet solidaarisuusveron alentamisesta nykytilanteessa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/abc56369-d32d-45bb-86a1-3f55c315d…

https://vuokranantajat.fi/lehdet/opiskelijat-haluavat-oman-asunnon-solu…

Opiskelijat ovat tällä hetkellä merkittävä asukasryhmä yksityisten vuokranantajien asunnoissa. Soluasuntojen yhteisöllisyyden sijaan opiskelijat haluavat omaa rauhaa, jota yksiössä on tarjolla.

Monet opiskelijat ovat aiemmin joutuneet taloudellisista syistä valitsemaan soluasunnon yksiön sijaan.

Kiinnostus soluasumista kohtaan alkoi vähentyä jo 1990-luvulla, mutta yksiöiden vuokrat ovat olleet monien opiskelijoiden maksukyvyn ulkopuolella.

”Vuonna 2017 opiskelijat kuitenkin pääsivät yleisen asumistuen piiriin, mikä on mahdollistanut asumismuodon valitsemisen vapaammin. Sen jälkeen opiskelijat ovat kiihtyvällä vauhdilla muuttaneet yksiöihin, mikä on luonnollisesti kasvattanut yksiöiden kysyntää myös uudisrakennuspuolella”, Lehtoruusu sanoo.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli kaikkien asukkaiden tulot vaikuttavat asumistuen määrään.

Opiskelijapariskunta saattaa esimerkiksi asua kahdessa yksiössä tukien takia, vaikka muuten voisivat olla kiinnostuneita yhteisestä ja vähän isommasta kodista. Tämäkin lisää yksiöiden tarvetta suhteessa isompiin asuntoihin.

Asumistuki ei estä kimppa-asumista, kunhan asia on huomioitu vuokrasopimuksia tehtäessä.

”Jos vuokranantaja voi tehdä kämppäkavereille erilliset vuokrasopimukset, yhden asukkaan tuki ei välttämättä pienene toisen tienatessa enemmän”, Lehtoruusu vinkkaa. Sama pätee, jos toinen vuokralaisista on päävuokralainen, jonka alivuokralaisena toinen asuu.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tämä on toka kommenttini, mutta pystyisikö joku asiantunteva kertomaan, mikä on se alkuperäinen syy, miksi opiskelijat eivät yhtäkkiä halua asua yhdessä jonkun kanssa ja vielä niin että muiden on se kustannettava? Onko esimerkiksi ollut tiedossa jotain kasvaneita ahdistelutapauksia, tai muita rikoksia. Jos kyllä, niin pidän tuota hyvänä syynä omalle asunnolle, mutta jos syy on luokkaa "hyi se jättää pyykit lojumaan vaikka on meidän molempien asunto" niin ei riitä. Silloin tarvitaan jämäkkyyttä ja neuvottelutaitoja. Eikö osata enää puhua toiselle?

Miksi ihmiset majoittuvat mieluummin yksityisessä hotellihuoneessa kuin hostellissa makuusalissa? Sitä voit pohtia, miksi noin on, ehkä solujen olematon suosio alkaa valjeta. 

Soluasumisen ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä! Eri-ikäisten ja -tasoisten opiskelijoiden sullominen samoihin kämppiin, ongelmat siisteyden suhteen, tavaroiden luvaton käyttö, kiusaaminen ym. puhumattakaan huumeista ja juopottelusta! Mitään ei ole kuitenkaan tehty että siitä soluasumisesta saataisiin edes vähän inhimillisempää ja että se voisi olla ihan hyvä vaihtoehto yksiölle, miksi? Maailma muuttuu ja maailman muuttuminen tulisi Opiskelija-asuntosäätiöissä ottaa myös huomioon, eikä jämähtää sinne 1960- ja 1970-luvuille, jolloin soluasuminen oli nuorekasta ja trendikästä! 

Ei kai enää pakoteta tupakoimattomia tupakoivien kanssa samaan soluasuntoon kuten TYS teki yo-kylässä vuonna 1989? Se oli ihan hirveää. 

Miksi kokoomus jonka pitäisi kannattaa yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta haluaa ajaa opiskelijat pakolla kommuuneihin? 

Vierailija wrote:

https://vuokranantajat.fi/lehdet/opiskelijat-haluavat-oman-asunnon-solu…

Opiskelijat ovat tällä hetkellä merkittävä asukasryhmä yksityisten vuokranantajien asunnoissa. Soluasuntojen yhteisöllisyyden sijaan opiskelijat haluavat omaa rauhaa, jota yksiössä on tarjolla.

Monet opiskelijat ovat aiemmin joutuneet taloudellisista syistä valitsemaan soluasunnon yksiön sijaan.

Kiinnostus soluasumista kohtaan alkoi vähentyä jo 1990-luvulla, mutta yksiöiden vuokrat ovat olleet monien opiskelijoiden maksukyvyn ulkopuolella.

”Vuonna 2017 opiskelijat kuitenkin pääsivät yleisen asumistuen piiriin, mikä on mahdollistanut asumismuodon valitsemisen vapaammin. Sen jälkeen opiskelijat ovat kiihtyvällä vauhdilla muuttaneet yksiöihin, mikä on luonnollisesti kasvattanut yksiöiden kysyntää myös uudisrakennuspuolella”, Lehtoruusu sanoo.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli kaikkien asukkaiden tulot vaikuttavat asu

Omaa rauhaa opiskelijat ovat aina halunneet.

Aika karua, jos oma tuki laskisi jonkun täysin tuntemattoman ihmisen takia. Täysin älyvapaa on myös Kelan tulkinta avopuolison elatusvelvollisuudesta. 

Kokoomuksen malli on täysin oikea! Opiskelijat takaisin soluasuntoihin asumaan! Tai ainakaan opiskelijoiden asumista yksiöissä ei tule tukea nykyiseen malliin asumistuella! Niille rahoille on tässä yhteiskunnassa paljon parempaakin käyttöä!

Rikkaiden verohelpotukset.

Soluissa asuu ihmisiä joiden kanssa ei kommunikoida kännykän välityksellä ja sellaiset pelottaa nuorisolaisia.

Vierailija wrote:

https://vuokranantajat.fi/lehdet/opiskelijat-haluavat-oman-asunnon-solu…

Opiskelijat ovat tällä hetkellä merkittävä asukasryhmä yksityisten vuokranantajien asunnoissa. Soluasuntojen yhteisöllisyyden sijaan opiskelijat haluavat omaa rauhaa, jota yksiössä on tarjolla.

Monet opiskelijat ovat aiemmin joutuneet taloudellisista syistä valitsemaan soluasunnon yksiön sijaan.

Kiinnostus soluasumista kohtaan alkoi vähentyä jo 1990-luvulla, mutta yksiöiden vuokrat ovat olleet monien opiskelijoiden maksukyvyn ulkopuolella.

”Vuonna 2017 opiskelijat kuitenkin pääsivät yleisen asumistuen piiriin, mikä on mahdollistanut asumismuodon valitsemisen vapaammin. Sen jälkeen opiskelijat ovat kiihtyvällä vauhdilla muuttaneet yksiöihin, mikä on luonnollisesti kasvattanut yksiöiden kysyntää myös uudisrakennuspuolella”, Lehtoruusu sanoo.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli kaikkien asukkaiden tulot vaikuttavat asu

Vaikka kuinka ylevästi ajateltaisiin, että soluja on valtavat määrät tyhjillään, niin se ei ole totta. Asuntoja tarvitsevia opiskelijoita on monin verroin enemmän kuin soluja. Eli vaikka kaikki vapaana olevat solut pakkoasutettaisiin, olisi silti röyhkeitä opiskelijoita yksiömarkkinoilla.

Oma henkilökohtainen vessa ja kylppäri on oltava. Jokin yhteiskeittiö voisi mennä, vaikka sellainen käytäväratkaisu mitä onkin jo, mutta yhteisten tilojen siivouksesta vastaisi joku firma. Kun ei niitä kukaan muuten siivoa. Siivottomuus on jo terveysriski, viihtyvyyden laskusta puhumattakaan. 

https://www.soa.fi/blogi/lauri-lehtoruusu-jos-soluasuntojen-kysynta-ask…

Lauri Lehtoruusu: Jos soluasuntojen kysyntä askarruttaa, lue tämä!

ti 4. kesäkuuta 2019 13.38.00

”Odotukset asumisen tason suhteen muuttuvat ajan myötä. Yleinen elintason nousu lisää asunnoille asetettavia laatuvaatimuksia. Tämä on erityisen selvästi ollut havaittavissa opiskelija-asuntomarkkinoilla. Yksityisyyden vaatimukset ovat kasvaneet ja soluasunnon sijaan halutaan asua yksiöissä.” (Ympäristöministeriö, 1998)

Oheinen lainaus ei ole hiljattaisesta opiskelijoiden asumistukiuudistusta koskevasta artikkelista – vaikka toki voisi olla – vaan yli kahden vuosikymmenen takaisesta Ympäristöministeriön julkaisemasta raportista. Silti asumistukimuutoksen jälkeisessä uutisoinnissa asiaa on käsitelty uutena ilmiönä: milloin taivasteltu opiskelijoiden kohtuuttomia vaatimuksia tai uutisoitu purettavista ja vajaakäytetyistä asuntokohteista.

Alla on kuusi monipuolistavaa näkökulmaa aiheeseen:

1. Yksiökysyntä ei ole asumistuen luoma ilmiö

On yleinen harhakäsitys, että opiskelijoiden yksiökysyntä olisi yksinomaan tai edes pääosin asumistuen aiheuttamaa – ei ole. Kuten parin vuosikymmenen takainen Ympäristöministeriön raportti osoittaa, kyseessä on pitkäaikainen trendi, jota tukimuutos on kiihdyttänyt. Ilmiö on myös ymmärrettävä: asumistaso on noussut läpi yhteiskunnan, eivätkä opiskelijatkaan halua jäädä siitä osattomiksi.

Yleinen asumistason nousukaan ei riitä yksin selitykseksi, vaan on pohdittava, mitkä piirteet ovat opiskelijoille tärkeitä itsenäisen asumispolun alkumetreillä. Brittiläinen asumisen tutkija David Clapham on todennut (2005), että nuorten mielikuvat sopivasta asumisesta muotoutuvat lapsuudenkodin kokemusten ohella vanhemmilta ja mediasta omaksutuista käsityksistä. Riittämätön yksityisyys lienee lapsuudenkodin keskeinen puute monelle aikuistuvalle nuorelle. Eikö siksi ole ymmärrettävää, että yksityisyyden kaipuu korostuu asumistoiveissa? Entä miten vaikuttaa asumisratkaisuaan pohtivaan nuoreen, jos media tämän tästä toistelee, etteivät opiskelijat halua soluasuntoihin?

Jos solukysynnän lasku on kerran ollut pitkään tiedossa, miksei siihen ole reagoitu aiemmin? Onhan siihen: Yksiöiden osuus opiskelija-asuntojen uudistuotannosta on ollut jo pitkään suuri. Vanhoja solukohteita on remontoitu yksiöiksi tai purettu ja korvattu yksiövoittoisilla taloilla. 

2. Opiskelijat tyytyvät asumisessaan edelleen vähään muihin ryhmiin verrattuna

Asumistukimuutosta ympäröivästä keskustelusta saa kuvan, että opiskelijat ovat ryhtyneet vaatimaan itselleen kohtuutonta luksusta. Päinvastoin, opiskelijat tyytyvät edelleen vähään verrattuna muihin väestöryhmiin. Monen opiskelijan toiveena on pieni yksiö hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreltä kohtuulliseen hintaan. 

Yleisessä asuntopoliittisessa keskustelussa on eri sävel. Pienasuntojen rakentamista on taivasteltu ja onpa jopa ehdotettu kieltoa yksiöiden rakentamiselle. Taustalla lienee ajatus, ettei yksiö, etenkään pieni sellainen, sovi pysyvään asumiseen. Opiskelijoiden näkökulmasta tilanne on nurinkurinen: opiskelijoita syyllistetään siitä, että he pyrkivät asumistasoon, jota pidetään muille liian heikkona.

3. Tilatehokkuus on asuntotyyppiä oleellisempaa

Soluasumista on perusteltu tilatehokkuudella: tiiviit neliöt ovat parempia sekä kukkarolle että ympäristölle. Tämä on toki totta, mutta ei ole sidoksissa asuntotyyppiin. Kumpi on tehokkaampaa, kahden jakama 45 m2 kaksio vai sama kaksikko kahdessa 22,5 m2 yksiössä?