Miksi Suomessa kandidaatintutkintoa ei pidetä pätevänä tutkintona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Ei johdu. Ei ainakaan niin (kuten tunnut kuvittelevan), että entiset filosofian kandidaatin tutkintovaatimukset onkin siirretty suoraan alempaan, nykyiseen kandidaatin tutkintoon, ja sen päälle lisätty vielä maisterin tutkintoon johtavat kurssit. 

Onpa hassusti ilmaistu. Tiedän toki, ettei tutkintovaatimuksia siirretty, siltikin on pohdinnan arvoinen asia, miksi Suomessa kandi on laajempi kuin monissa maissa.  

Kokemukseni mukaan työnantajat eivät arvosta maistereita kandeja korkeammalle paitsi tietyissä viroissa, joihin vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

Kandi on osoitus korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja työelämässä se + työkokemus on täysin samalla viivalla kuin maisteri + työkokemus.

Pelkällä tutkinnolla taas tekee harvoin mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.

Dippainssiksi pääsee eri polkuja.

1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.

2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu

Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.

Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.

N-ulotteisilla kompleksifunktioilla ei tee hevonp*skaa työelämässä. Promille dippainsseistä tarvitsee tuota ehkä johonkin todella spesifiseen hömppään. Terveisin DI.

Ei teekään, mutta kummasti kehittää ajattelua noiden opiskelu. Yleensäkään mistään oppimastaan nippelitiedosta tarvitsee murto-osaa työelämässä, mutta ei niidenkään opiskelu hukkaan ole mennyt. Terveisin toinen DI.

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

Puhut  potaskaa,valmistuuhan siekltä vaikka mitä!

Otappa selevää ennekuin huutelet. https://www.ammattikorkeakouluun.fi/koulutukset/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Ei johdu. Ei ainakaan niin (kuten tunnut kuvittelevan), että entiset filosofian kandidaatin tutkintovaatimukset onkin siirretty suoraan alempaan, nykyiseen kandidaatin tutkintoon, ja sen päälle lisätty vielä maisterin tutkintoon johtavat kurssit. 

Onpa hassusti ilmaistu. Tiedän toki, ettei tutkintovaatimuksia siirretty, siltikin on pohdinnan arvoinen asia, miksi Suomessa kandi on laajempi kuin monissa maissa.  

Perustelu tälle väitteelle olisi kiva nähdä. Mitään todisteita kun suomalaisen tutkinnon laajuudesta muihin verrattuna kun ei ole paitsi väitteesi.