Miksi Suomessa kandidaatintutkintoa ei pidetä pätevänä tutkintona

Vierailija kirjoitti:

Olen HuK, koska en jaksanut lukea enempää. Olen töissä ihan eri alalla.

HuK täälläkin, omalla alalla.  Tein aikoinaan pitkälle yli 200ov, mutten jaksanut tehdä gradua.

Töitä on riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.

Eikö aikaisemmin maisterintutkinto ja kandidaatintutkinto olleet nimetty toisinpäin? Esim. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti.

Ennen kandi oli ylempi ja maisteri oli vain arvonimi. Alemmat tutkinnot oli sitten mitä sattuu, esim. sosionomi (ennen yliopistotutkinto) jne. Oikeustieteessä tuo kandin vanha käyttö säilyi pidempään. 

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Koska opiskeluoikeus on maisteriin asti. Joko opiskelija on ollut laiska, valinnut väärän alan itselleen, mennyt töihin rahapulassa ja/tai palaa vielä myöhemmin opiskelijaksi.

Voi moniin paikkoihin päästä töihin kandina. Todennäköisesi työkokemuksen puute on suurempi este.

Mikset hae kiinnostavaan maisteriohjelmaan ellei alkuperäinen ala nappaa?

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

Korjaan asiavirheen: AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaan kuten nimikin sanoo, ammattikorkeakoulututkinto. YAMK-tutkinto on kylläkin ylempi korkeakoulututkinto. Näin siis Suomen lain mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maistereita on niin paljon, että kandit jäävät jalkoihin.

Niinhän se on että koulutuksen lisääntyessä kisa kiristyy. Niissä 1950-luvun Suomi-filmeissä ylioppilaita pidettiin vielä "oppineina", sillä suhteellisen pieni osa ikäluokasta kirjoitti ylioppilaiksi maistereista puhumattakaan. Ne 1950-luvun maisterit varmaankin vastaisivat harvalukuisuudellaan nykyisiä tohtoreita.

1980-luvulla yliopistossa perustutkinto monella alalla oli filosofian kandidaatti, jonka suorittaminen edellytti gradun tekemistä ja sen perusteella myönnettiin filosofian maisterin arvo. Sitä vastoin humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatti oli pelkkä alempi oppiarvo, jonka sai suoritettuun noin 100 opintoviikkoa tietyin vaatimuksin. Valmistuminen edellytti kuitenkin aina gradun tekemistä ja sitä varten myönnettiin 7 vuoden ajan opintotukea, joka oli vahvasti opintolainaan painottuvaa.

Ei, vaan filosofian kandidaatin tutkinto oli sama asia kuin maisterin tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto. Jos halusi olla maisteri, filosofian kandidaatti osti maisterin arvon. Mitään lisäopintoja siihen ei kuulunut vaan gradu tehtiin kun suoritettiin se filosofian kandidaatin tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

Korjaan asiavirheen: AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaan kuten nimikin sanoo, ammattikorkeakoulututkinto. YAMK-tutkinto on kylläkin ylempi korkeakoulututkinto. Näin siis Suomen lain mukaan.

Ei vaan Suomen lain mukaan ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Tämä on faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.

Eikö aikaisemmin maisterintutkinto ja kandidaatintutkinto olleet nimetty toisinpäin? Esim. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti.

Eivät olleet. 

OTK (nykyään OTM) oli historiallisista syistä sen niminen, kuin se oli. Toki oikeustieteellinen ylempi korkeakoulututkinto silloinkin.

Olisi kyllä mahtavaa, jos kandilla otettaisiin moniin hommiin. Opiskelijat eivät jäisi vuosikausiksi ahdistumaan graduvääntämisen kanssa.

Itse valmistuin maisteriksi, mutta tuntuu, ettei sekään riitä työmarkkinoilla, kun kilpailu on niin kovaa. Tohtoroitua en halua epävarmuuden takia, mutta toinen maisterintutkinto on jossain vaiheessa varmaan pakko käydä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Tämäkään ei ole totta. EU-maissa tutkinnot on harmonisoitu ja tämä koskee myös niiden laajuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.

Eikö aikaisemmin maisterintutkinto ja kandidaatintutkinto olleet nimetty toisinpäin? Esim. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti.

Ei vaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja maisterin arvon sai ostaa. Filosofian kandidaatti oli myös ylempi korkeakoulututkinto ja alempi tutkinto oli nimeltään humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti. Maisterin tittelin sai sitten erikseen ostamalla.

Tutkintojen uudistuksen jälkeen tämä muuttui.

Muilla aloilla kyllä noin, mutta ei oikeustieteessä. Oikeustieteen maisteriarvoa - ostettavaa tai ilmaista - ei ollut olemassakaan ennen tutkintouudistusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aikoinani valmistuin ensin humkandiksi ja sitten filkandiksi ja sitten vielä ostin 45 markalla maisterin arvon.

Humkand nosti palkkaani.

Ulkomailla tosiaan jo bachelor on jotain ja se mainitaan "akateemiseksi tutkinnoksi".

Onhan se oma erillinen tutkintonsa. Ylipisto, toisin kuin amk, on akateeminen oppilaitos.

Pitäisikö lähihoitajien palkkaa nostaa?

Niin monella on akateeminen tutkinto nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

Korjaan asiavirheen: AMK-tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto, vaan kuten nimikin sanoo, ammattikorkeakoulututkinto. YAMK-tutkinto on kylläkin ylempi korkeakoulututkinto. Näin siis Suomen lain mukaan.

Ei vaan Suomen lain mukaan ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Tämä on faktaa.

On, mutta ei ALEMPI korkeakoulututkinto, kuten kirjoittaja oletti. Alempi korkeakoulututkinto -nimike on lain (Asetus korkeakoulututkinnoista 1998) mukaan ainoastaan tiedekorkeakoulusta saatava kandidaattitutkinto. Tämä se vasta faktaa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Tämäkään ei ole totta. EU-maissa tutkinnot on harmonisoitu ja tämä koskee myös niiden laajuutta.

Periaatteessa joo, käytännössä vaihtelua on. Kandi on EU:ssa 3-4 vuotta, ja maisteri 1-2 vuotta. Tämähän ei kuitenkaan ole ainoa määrittävä tekijä, vaan silläkin on väliä, miltä tasolta lähdetään ja miten nopeasti asiaa opetetaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä mahtavaa, jos kandilla otettaisiin moniin hommiin. Opiskelijat eivät jäisi vuosikausiksi ahdistumaan graduvääntämisen kanssa.

Itse valmistuin maisteriksi, mutta tuntuu, ettei sekään riitä työmarkkinoilla, kun kilpailu on niin kovaa. Tohtoroitua en halua epävarmuuden takia, mutta toinen maisterintutkinto on jossain vaiheessa varmaan pakko käydä. 

Meillä on siinä mielessä surkuhupaisa tilanne, että lähes jokaiseen asiantuntijahommaan voidaan 10-50 parhaasta hakijasta valita arvalla se, joka paikan saa ja olla tyytyväisiä. Omaa sukupuuta ei voi valita, joten sukulaislotossa hävinneellä porukalla alkaa olemaan 2-3 maisteritason tutkintoa hommaan, jossa muualla maailmassa pärjää ylioppilas.

Lääkärit laittaneet paremmaksi, ne on peräti lisessiaatteja vailla tieteellisiä meriittejä.  

Eikös Anni Sinnemäki ole hum kand venäläisestä kirjallisuudesta? Tuolla koulutuksella hän vastaa Helsingin kaupunkisuunnittelusta 😂🤣😅

Jenkki bachelor of Science tutkinto hyvästä yliopistosta voittaa suomalaisen di/fm tutkinnon ihan sata nolla.

Ihan kauheata skeidaa valmiistuu suomalaisista yliopistoista. Todellisia sooloilijoita, huonot sosiaaliset taidot, huonoja selittämään asioita muille jne. Lisäksi opettelevat jo vanhentunutta tietoa.

Eihän meillä työelämässä arvosteta mitään muutakaan, ei edes sitä kokemusta, koska kokemus tarkoittaa useita työvuosia, ja se taas tarkoittaa että hakijalla on ikää, ja sehän ei käy. Maisterin paperit taas puolestaan ovat kokeneet sellaisen inflaation, että hakutessaan työnantaja voi laittaa ne kelpoisuusehdoksi suunnilleen hyllyttäjän tai lajittelijan hommiin. Aivan sikamaista arvostuksen ja osaamisen polkemista koko työelämä ja hakeminen. Ei pidä ihmetellä, jos työnhakija ei ota avoimia ilmoituksia lainkaan tosissaan.