Miksi Suomessa kandidaatintutkintoa ei pidetä pätevänä tutkintona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?

Tämä nyt ei ihan pidä paikkaansa. Suomessa on irtseasiassa aika laajat kanditutkinnot.

Juuri noin.  Suomessa monien alojen alempi korkeakoulututkinto on laajempi, syvempi ja vaativampi kuin monissa Euroopan maissa.

Johtuneeko siitä, että kandi ennen oli ylempi tutkinto ja maisteri vain nimitys.

Ei johdu. Ei ainakaan niin (kuten tunnut kuvittelevan), että entiset filosofian kandidaatin tutkintovaatimukset onkin siirretty suoraan alempaan, nykyiseen kandidaatin tutkintoon, ja sen päälle lisätty vielä maisterin tutkintoon johtavat kurssit. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.

Dippainssiksi pääsee eri polkuja.

1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.

2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu

Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.

Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.

Kyllä. Palkkaan vain näitä amis-amk-DI tapauksia, jos on tarjolla. "Hieman" osaavampia eikä tarvitse alkaa opettamaan miten kytketään mittalaite ja analysoidaan tuloksia.

T: lukio-AMKins-DI-aikuisamitsuarska

Ei kyllä kannata opiskella liikaa.

Ei ne työnantajat jaksa ruveta kädestä pitäen opettaa käytännön juttuja jollekin 30v tuplamaisterille joka luulee olevansa muita parempi.

Vierailija kirjoitti:

Maassamme on liikaa korkeakoulutettuja. Samaan hengenvetoon puhutaan, kuinka tarvitaan akateemista työvoimaa ulkomailta kun Suomessakin monta akateemista työtöntä. 

Oikeasti Suomeen halutaan ulkomailta halpatyövoimaa, seurauksista piittaamatta. Suomen maataloustuotanto on jo järkyttävän riippuvainen ulkomaisesta halpatyövoimasta.

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita, joten pelkällä kandilla ei tee juuri mitään, ellei sitten lähde politiikkaan tai löydy töitä jo opiskeluaikana. Ja korkeakoulutettujen määrää aiotaan vaan lisätä entisestään, miten riittää työpaikkoja kaikille?

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

Haista home.

Kaikki amk:sta valmistuneet eivät todellakaan ole tradenoija.

Sieltähän ne valmistuvat kaikki insininöörit ja sairaanhoitajatkin. Erikseen tietenkin dippa inssit.

Ja toisekseen, ammattikorkakoulu todellakin on alin korkeakoulu asta.

Se on aivan yleisesti kaikissa noiden koulutusasteen tilastoissakin niin.

Tutkikaa pösilöt netistä.  Sieltä ne löytyy kaikki nykyiset kouluasteet.

Ammattikorkea koulut ovat niitä oppilaitoksia, joita ennen kutsuttiin opistotoiksi.

Ja joista valmistui ne opisto insinöörit ja sairaanhoitaja opistosta sairaanhoitajat, ja eri suuntauksen merkonomit, kuten laskentamerkonomit ja muut.

Ei ennen ollut mitään lähihoitajiakaan, vaan ensin nimitys oli apuhoitaja.

Sitten perushoitaja, ja nyt se nimitys on lähihoitaja.

Tsekatkaa fakta tiedot, ennen kuin tule tänne halveksimaan kenenkään ihmisen koulutusta tai ammattia.

! siis tradenomeja, korjaus viestiin nro 46

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita, joten pelkällä kandilla ei tee juuri mitään, ellei sitten lähde politiikkaan tai löydy töitä jo opiskeluaikana. Ja korkeakoulutettujen määrää aiotaan vaan lisätä entisestään, miten riittää työpaikkoja kaikille?

Suomessa on vähemmän korkeakoulutettuja kuin muissa teollistuneissa maissa keskimäärin. Miksi juuri täällä pitäisi vähentää koulutusta, kun päinvastoin jäämme koulutustasosta jälkeen?

Toki kehitysmaihin verrattuna täällä on koulutettua väkeä mutta sekö on verrailukohtasi?

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kannata opiskella liikaa.

Ei ne työnantajat jaksa ruveta kädestä pitäen opettaa käytännön juttuja jollekin 30v tuplamaisterille joka luulee olevansa muita parempi.

Tuplamaisterit ei mee tekeen mitään ”käytännön juttuja”, vaan suoraan hyväpalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Itse olin suunnittelijana kulttuurin hallinnonalalla valmistuttuani ja menin sieltä kv-järjestöön kymmeneksi vuodeksi. Nyt johtavassa asemassa yksityisellä kulttuurialan toimijalla vastuualueena Pohjoismaat ja Iso-Britannia. Koulutus siis VTM ja FM.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maistereita on niin paljon, että kandit jäävät jalkoihin.

Niinhän se on että koulutuksen lisääntyessä kisa kiristyy. Niissä 1950-luvun Suomi-filmeissä ylioppilaita pidettiin vielä "oppineina", sillä suhteellisen pieni osa ikäluokasta kirjoitti ylioppilaiksi maistereista puhumattakaan. Ne 1950-luvun maisterit varmaankin vastaisivat harvalukuisuudellaan nykyisiä tohtoreita.

1980-luvulla yliopistossa perustutkinto monella alalla oli filosofian kandidaatti, jonka suorittaminen edellytti gradun tekemistä ja sen perusteella myönnettiin filosofian maisterin arvo. Sitä vastoin humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatti oli pelkkä alempi oppiarvo, jonka sai suoritettuun noin 100 opintoviikkoa tietyin vaatimuksin. Valmistuminen edellytti kuitenkin aina gradun tekemistä ja sitä varten myönnettiin 7 vuoden ajan opintotukea, joka oli vahvasti opintolainaan painottuvaa.

Ei, vaan filosofian kandidaatin tutkinto oli sama asia kuin maisterin tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto. Jos halusi olla maisteri, filosofian kandidaatti osti maisterin arvon. Mitään lisäopintoja siihen ei kuulunut vaan gradu tehtiin kun suoritettiin se filosofian kandidaatin tutkinto.

Filosofian maisterin arvon edellytyksenä oli se että suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Ei sitä filosofian maisterin arvoa tarvinnut erikseen ostaa vaan sen sai samassa yhteydessä kun haki filosofian kandidaatin tutkintoa. Riitti että merkitsi ristin ruutuun tutkintohakemuksessa että halusi maisterin ar

Esimerkiksi minulla on Humanististen tieteiden kandidaatin arvo, joka myönnettiin kun on suorittanut vähintään 100 opintoviikon opinnot opetussuunnitelman mukaiset. Sitten minulla on Todistus filosofian kandidaatin tutkinnosta, josta käy selville tutkintoon sisältyvät opinnot, joita oli yhteensä noin 200 opintoviikkoa yhdestä pääaineesta ja kolmesta sivuaineesta sekä kieliopinnot. Kolmannella paperilla minulla on vielä virallinen todistus, jossa todetaan että "Filosofian kandidaatti xxxxxx on saanut humanistisessa tiedekunnassa suorittamansa tutkinnon perusteella Filosofian maisterin arvon minkä vakuudeksi hänelle annetaan tämän todistus yliopiston sinetillä vahvistettuna,"

Suurin ero Huk:n ja FM:n välillä oli siinä että maisterit tekivät gradun eikä 1980-luvun ja 1990-luvun vaihteessa ollut mitään välitutkintoa ylioppilastutkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon välissä. Niinpä silloin oli aika monia ikiopiskelijoita, jotka olivat gradua vaille valmiita maistereita, vaikka niitä opintoviikkoja olisi ollut muuten riittävästi. HuK ei ollut silloin mikään tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.

Dippainssiksi pääsee eri polkuja.

1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.

2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu

Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.

Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.

Kyllä. Palkkaan vain näitä amis-amk-DI tapauksia, jos on tarjolla. "Hieman" osaavampia eikä tarvitse alkaa opettamaan miten kytketään mittalaite ja analysoidaan tuloksia.

T: lukio-AMKins-DI-aikuisamitsuarska

Niinpä. Meitä työnantajia kíinnostaa saada työvoimaa joka saa työt tehtyä. Nörtit jotka ovat pissauskilpailussa siitä kenellä on hienoimmat paperit eivät voisi vähempää kiinnostaa.

Meillä oli vähän jonkun sitten juuri sellainen nörtti töissä. Eipä se saanut paljon mitään aikaiseksi kun sen piti kokoajan viilata kaikenlaisia epäolennaisia juttuja ja noita työn kannalta tärkeitä juttuja jäi sitten hoitamatta. Nyt se on vieläkin työttömänä vaikka sen cv on täynnä kerskuntaa. Onneksi kukaan ei ole laittanut kätensä tuohon paskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.

Dippainssiksi pääsee eri polkuja.

1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.

2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu

Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.

Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.

Kyllä. Palkkaan vain näitä amis-amk-DI tapauksia, jos on tarjolla. "Hieman" osaavampia eikä tarvitse alkaa opettamaan miten kytketään mittalaite ja analysoidaan tuloksia.

T: lukio-AMKins-DI-aikuisamitsuarska

Arska on tainnut olla liian kauan tehtaalla.

T. Johtajasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita, joten pelkällä kandilla ei tee juuri mitään, ellei sitten lähde politiikkaan tai löydy töitä jo opiskeluaikana. Ja korkeakoulutettujen määrää aiotaan vaan lisätä entisestään, miten riittää työpaikkoja kaikille?

Suomessa on vähemmän korkeakoulutettuja kuin muissa teollistuneissa maissa keskimäärin. Miksi juuri täällä pitäisi vähentää koulutusta, kun päinvastoin jäämme koulutustasosta jälkeen?

Toki kehitysmaihin verrattuna täällä on koulutettua väkeä mutta sekö on verrailukohtasi?

Ihan sama mitä jossakin muissa maissa on. Ihmisiä koulutetaan työelämää varten ja koulutuksen pitää pystyä vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ei ole mitään järkeä kouluttaa maistereita ihan vaan sen takia, että ollaan samalla viivalla lukumääräisesti muiden maiden kanssa. Jos maistereille ei ole tarpeeksi kysyntää, niin sitten sille ei voi mitään. Vanhan aikaiset yliopistot ovatkin vähän ummehtuneita instituutioita j kaipaisivatkin vähän pöyhintää j uudistamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut. 

Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.

 

Haista home.

Kaikki amk:sta valmistuneet eivät todellakaan ole tradenoija.

Sieltähän ne valmistuvat kaikki insininöörit ja sairaanhoitajatkin. Erikseen tietenkin dippa inssit.

Ja toisekseen, ammattikorkakoulu todellakin on alin korkeakoulu asta.

Se on aivan yleisesti kaikissa noiden koulutusasteen tilastoissakin niin.

Tutkikaa pösilöt netistä.  Sieltä ne löytyy kaikki nykyiset kouluasteet.

Ammattikorkea koulut ovat niitä oppilaitoksia, joita ennen kutsuttiin opistotoiksi.

Ja joista valmistui ne opisto insinöörit ja sairaanhoitaja opistosta sairaanhoitajat, ja eri suuntauksen merkonomit, kuten laskentamerkonomit ja muut.

Ei ennen ollut mitään lähihoitajiakaan, vaan ensin nimitys oli apuhoitaja.

Sitten perushoitaja, ja nyt se nimitys on lähihoitaja.

Tsekatkaa fakta tiedot, ennen kuin tule tänne halveksimaan kenenkään ihmisen koulutusta tai ammattia.

Kannattaa tsekata faktatiedot äidinkielen yhteen- ja erikseenkirjoitussäännöistä, ennen kuin tulee tänne halveksimaan ketään pösilöiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kannata opiskella liikaa.

Ei ne työnantajat jaksa ruveta kädestä pitäen opettaa käytännön juttuja jollekin 30v tuplamaisterille joka luulee olevansa muita parempi.

Tuplamaisterit ei mee tekeen mitään ”käytännön juttuja”, vaan suoraan hyväpalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Itse olin suunnittelijana kulttuurin hallinnonalalla valmistuttuani ja menin sieltä kv-järjestöön kymmeneksi vuodeksi. Nyt johtavassa asemassa yksityisellä kulttuurialan toimijalla vastuualueena Pohjoismaat ja Iso-Britannia. Koulutus siis VTM ja FM.

On tuplamaistereita paljon lähihoitajinakin.

Jos on hyvä esiintyjä, koodaaja, photoshoppaaja, web devaaja, ja löytyy projektinhallintataidot ja on myös näyttöä näistä hommista niin tutkinnolla ei oo mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Koska useisiin, ja erityisesti kuntien ja valtioin virkohin vaaditaan ylempi korkeakoulu tutkinto.

Olen kandi ja minulla on ylempi korkeakoulututkinto. Miten selität sen?

okei kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska useisiin, ja erityisesti kuntien ja valtioin virkohin vaaditaan ylempi korkeakoulu tutkinto.

Olen kandi ja minulla on ylempi korkeakoulututkinto. Miten selität sen?

Kandidaatti vanhan tutkintosäännön mukaan, tai sitten sinulla on toinenkin tutkinto (se ylempi).

Suomessa on ongelmana se, että tietyillä AMK-tutkinnoilla (esim. sosionomi) on liian kova status työnhaussa. On jotenkin nurinkurista, että korkeamman tutkinnon ja sopivan työkokemuksen omaavaa ei voi palkata esim. lastensuojelun töihin, koska pitäisi olla nimenomaan sosionomi. Sama pätee monella muulla alalla.

Myös täysin ilman tutkintoa voi olla erittäin hyvä jollekin alalle, mutta sinne ei pääse edes haastatteluun, jos ei ole sitä tiettyä - ja täsmälleen sitä tiettyä - tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.

Dippainssiksi pääsee eri polkuja.

1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.

2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu

Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.

Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.

N-ulotteisilla kompleksifunktioilla ei tee hevonp*skaa työelämässä. Promille dippainsseistä tarvitsee tuota ehkä johonkin todella spesifiseen hömppään. Terveisin DI.