Annatteko kummille lahjaehdotuksia?
Kommentit (64)
Minusta lahjatoiveita esittäessä olisi hyvä ottaa huomioon kummin taloudellinen tilanne, ettei esitetä ihan päättömiä lahjatoiveita.
Esim. itse olin koronan vuoksi pitkään lomautettuna työstäni, ja tämä vei rahatilanteeni aika kuralle. Kummilasteni vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa ammateissa, joten heille 50-100 euroa maksavat lahjat ovat ihan normaalihintaisia. Voin ihan suoraan sanoa, että minulla ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole varaa ostaa lahjaksi mitään 70 euron pleikkaripeliä tai 80 euron hupparia.
Ostan mitä ostan ja toivon että eivät ole poispilattuja joille ei mikään kelpaa. Rahaa on käytettävissä 15 euroa/kummilapsi. Monelle lellitylle vain raha kelpaisi. Tosin 15 euroa on heille liian vähän. Itse olin lapsena joka lahjasta ilahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Minusta lahjatoiveita esittäessä olisi hyvä ottaa huomioon kummin taloudellinen tilanne, ettei esitetä ihan päättömiä lahjatoiveita.
Esim. itse olin koronan vuoksi pitkään lomautettuna työstäni, ja tämä vei rahatilanteeni aika kuralle. Kummilasteni vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa ammateissa, joten heille 50-100 euroa maksavat lahjat ovat ihan normaalihintaisia. Voin ihan suoraan sanoa, että minulla ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole varaa ostaa lahjaksi mitään 70 euron pleikkaripeliä tai 80 euron hupparia.
Mielestäni ei tarvitse pitää mielessä kenenkään tulotasoa, kyllä lahjojen pitää olla aina tarpeeksi pieniä, jotta ne mahtuu hyvin lähes kenen tahansa budjettiin. Mielestäni on myös mautonta pyytää tai olettaa lahjaa, lahjan voi antaa omasta tahdostaan, ei se oli mikään pakko. Jotenkin näissä lasten toivessa on ihan kadonnut suhteellisuudentaju. Kuka ostaa omallekkaan ystävälle tai puolisolle mitään satojen eurojen maksavaa lahjaa, saatikka sitten sukulais/kummilapselle. Parikymppiä riittää hyvin. Ystävälle viini ja suklaata tai kirja ja lapsikin nauttii kirjasta ja jostain pienestä esim. lautapelistä.
Jos kysyvät. Yleensä annan vain aiheen mistä lapsi on kiinnostunut(esim. Harry Potter, TopModel tms). Lisäksi ehdotan sellaisesta kategoriasta, jota tiedän kummin arvostavan. Meillä lapsella on kolme kummia. Yksi tykkää ostaa vaatteita, toinen leluja ja kolmas yhteistä tekemistä.
Miksi pitää antaa kummilapselle joululahja? Minusta ystävällinen joulukortti riittää mainiosti. T. Kolme kummilasta itse työtön
Kysyn usein lahjatoiveita ja ihan kiva kun vastaavat.Se että annetaan lahjalista kysymättä (usein jotain kallista),on vähän röyhkeää..
1. Vaaditaan kummilta rahaa
2. Ei jakseta edes kiittää (koska oman äidin mielestä ei tarvitse)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tulee niin mieleen eräskin perhe. Kaiken piti aina olla niin upeaa mitä heille lapsille lahjaksi vietiin. Kerran vein itse silloin lapsettomana vähävaraisena opiskelijana kummitytölleni haalarin. Lapsi oli ehkä 1-2 v silloin. Yhtään ei haalarista kiitetty, naama nurinpäin vaan todettiin, että onhan se hyvä että AINAKIN xx (lapsi) tykkää haalareista, kun niitä hypisteli. Tähän väliin täytyy todeta, että he olivat itse todella hyvätulosia. Toinen tapaus oli, kun synttäreille eräs vei lahjaksi nuken. Lapsi alkoi parkua ja parkua, koska hänellä oli jo kyseinen nukke. Vanhempansa eivät yrittäneetkään hillitä vollotusta, vaan totesivat, että miksette kysyneet etukäteen lahjatoivetta. Sitten erään kerran vein joululahjan ja sitten joulun jälkeen törmättiin äidin kanssa kaupassa. Hän tuli juttusille ja ajattelin että kiittää lahjasta. Mitä vielä, kysyi että mikäs se oli sinulta oleva lahja, kun lahjoja tuli niin paljon, ettei tiedä mikä keltäkin. Kerroin mikä. Ei kiitosta. Hymähdys, ei ollut ilmseisesti mieleinen lahja. Viimeisin, tämän jälkeen sain tarpeekseni. Lapselle, silloin teini toivottiin rahaa. Ilmoitettiin, että emme ole kotona, käy pudottamassa postiluukusta kirjeessä.
Sitten vielä valitettiin, että en ole riittävästi kummilapseni elämässä mukana. Synttärilahja sekä joululahja-automaatti minä olin, en muuta.
Ei jestas miten törkeää. Sanattomaksi vetää.
Niin veti minutkin. Olipa sen verran surkea trolli, että oksat pois. Lasten kunnolliset haalarit on pitkälle toista sataa, ei niitä opiskelija ostele lahjaksi eikä nyt varsinkaan kysymättä toiveita ja kokoa.
Vielä sitten loppuhuipennus, että"tuo lahja postilaatikkoon, emme ole kotona" no jep jep, uskoo ken haluaa.
Missäs tuossa mainittiin ettei kokoa ollut kysytty??
Jos kokoa olisi kysytty, olisi samalla juteltu merkistä, mallista ja siitä, ovatko haalarit edes tarpeelliset.
Minua ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä tuollaiset uhriutumiset, jotka kumminkin loppupeleissä johtuvat siitä, että lahjan antaja ajattelee vain omia mieltymyksiään, ei sitä, mikä saajaa oikeasti ilahduttaisi.
Ok, tuo sikailinaperhe on överiksi vedetty trolli, mutta noin laajemmin ottaen: aina kannattaa kysyä toiveita. Juuri siksi, että ei tee kalliita tyhmiä valintoja, joille ei saajalla ole käyttöä.
Kerron, kun kysytään. Ja hintahaitari lähtee alle kympistä ylöspäin.
Etenkin vaatteita hankkiessa toivon, että kysytään ainakin kokoa. Kaukana asuvat isovanhemmat olivat kysyneet kaupassa joltain äiti-ihmiseltä, että mikä on 4 vuotiaan koko lahjaa ostaessa. No, meidän nelivuotiaan koko oli kuitenkin aivan muuta kuin tuon äiti-ihmisen ilmoittama koko.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai, jos kysytään. Helpottaa kumminkin elämää kun ei lapsettomana naisena joudu arvailemaan, millä tuollaiset tirriäiset tykkäävät leikkiä. Ne mieluisat jutut kun vaihtelevat kovasti ajankohdan trendien, lapsen iän ja kaverien mukaan. Yhtenä hetkenä on yksi lelu ihan suurinta hottia, sitten kohta taas joku ihan muu. Toki niillä vanhoillakin leikitään, mutta eniten tietysti ihastusta herättää se fantsuin juttu.
Ja tietenkään en esitä mitään kalliita lahjapyyntöjä. Ja kummi saa lahjan totta kai myös.
Aiemmin kysyin ja ostin kummi lapselle hyvät lahjat. Sitten loppui kiittäminen enkä saanut mitään muistamista, edes ale tuikkukippoa tai halpaa suklaata joulun alla. Niin lopetin lahjat. Yritin myös yhteistä tekemistä kummilapseni kanssa mutta koskaan ei onnistunut. Luovutin.
Kortti kyllä lähtee mutta eipä siihenkään reagoida. Lapsi ja äiti on 24/7 kännykällä mutta kiitos viestiä ei tule koskaan.
Tämä on kolmas joulu nyt ilman pakettia, lapsi on 13v.
Tiedän että tää ei ole lapsen syy vaan huonon kasvatuksen mutta ei huvita lahjoa siltikään.
Onneksi on toinen kummilapsi johon läheiset normaalit välit. Hän saa multa hyvän lahjan. Käydään välillä lastenleffassa tms myös.
Itse kummina kysyn aina, mikä on sen hetken lapsen mielenkiinnon kohde. Onko nyt Frozen-kausi vai L.O.L.-kausi vai kenties ihan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta lahjatoiveita esittäessä olisi hyvä ottaa huomioon kummin taloudellinen tilanne, ettei esitetä ihan päättömiä lahjatoiveita.
Esim. itse olin koronan vuoksi pitkään lomautettuna työstäni, ja tämä vei rahatilanteeni aika kuralle. Kummilasteni vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa ammateissa, joten heille 50-100 euroa maksavat lahjat ovat ihan normaalihintaisia. Voin ihan suoraan sanoa, että minulla ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole varaa ostaa lahjaksi mitään 70 euron pleikkaripeliä tai 80 euron hupparia.
Kyllä. Ja myös se, ollaanko kummin kanssa läheisiä, tekemisissä vapaaehtoisesti. Kiittääkö lapsi lahjasta? Muistetaanko kummia koskaan mitenkään?
Jos tää toimii niin sitten voisi harkita kalliita lahjoja. Pyytäisin silti miettimään. Fiksua ei se koskaan ole.
Mulla olisi varaa ostaa vaikka tonnin lahjat kummille mutta kun ollaan naama näkkärillä koko vuosi niin en osta yhtikäs mitään.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lahjatoiveita esittäessä olisi hyvä ottaa huomioon kummin taloudellinen tilanne, ettei esitetä ihan päättömiä lahjatoiveita.
Esim. itse olin koronan vuoksi pitkään lomautettuna työstäni, ja tämä vei rahatilanteeni aika kuralle. Kummilasteni vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa ammateissa, joten heille 50-100 euroa maksavat lahjat ovat ihan normaalihintaisia. Voin ihan suoraan sanoa, että minulla ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole varaa ostaa lahjaksi mitään 70 euron pleikkaripeliä tai 80 euron hupparia.
Kyllä. Ja myös se, ollaanko kummin kanssa läheisiä, tekemisissä vapaaehtoisesti. Kiittääkö lapsi lahjasta? Muistetaanko kummia koskaan mitenkään?
Jos tää toimii niin sitten voisi harkita kalliita lahjoja. Pyytäisin silti miettimään. Fiksua ei se koskaan ole.
Mulla olisi varaa ostaa vaikka tonnin lahjat kummille mutta kun ollaan naama näkkärillä koko vuosi niin en osta yhtikäs mitään.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Missä iässä voidaan alkaa olettaa että lapsi laittaa itse kuulumista, terkkuja, kiitos sanaa ym kummeille? Mun kummityttö nyt 14 enkä ikinä ole mitään huomiota saanut. En viestin viestiä. Hyvät lahjat ostanut aina. Nyt olen harkinnut, lopetanko lahjat.
Hullua koko kummi touhu. Kysyin näiltä lahjojen vaatijilta monellekko lapselle ne itse ovat kummeina ja paljonko vuodessa menee rahaa lahjoihin. Tuttavallani on kauhea määrä kummeja haalittu mutta hän itse ei ole kummina kenellekkään. Tuntuu hyväksikäyttäjältä.
Kummin virka on ihan turha ja kiittämättömyys johtuu siitä kun lapsi tai nuori ei ymmärrä yhtään mitään joltain tuntemattomalta ihmiseltä tulleelta lahjalta. Sitten ne saavat roinaa, krääsää pitkin vuotta niin ettei joululahjat tunnu miltään.
Minä laitan kummilasten lahjoihin n.25e/pää. Tänä vuonna ostin yhdelle Ninjago-legopaketin ja toiselle lahjakortin kosmetiikkaliikkeeseen. Minulla on oma lapsikin lahjottavana ja olen pienipalkkainen yh. Välillä tuntuu että pitäisi ostaa isompia lahjoja, mutta niistä kertyy vuositasolla aika mittavat summat pois omasta budjetista.
Vain pyydettäessä ja lahjatoiveet ovat kohtuullisia. Meillä nyt vasta vauva, mutta katsottiin muutamia vauvalle tarpeellisia lahjatoiveita varastoon kummeja ajatellen (hintahaarukka 5-13 e), jos joku kummi sattuu kysymään. Lapsen kasvaessa säilyy tämä logiikka, että kummit eivät ole heitä, jotka ostavat ne kalliit lahjat. Kustannamme ne kalliit lahjat itse, se ei ole kummien tehtävä. Omienkin kummilasten suuntaan lahjat ovat n. 15-20 euroa, ei sen kalliimpia.
Minulta on kummitytön äiti kysellyt mm. voisinko kummina osallistua tytön kalliiseen harrastukseen. Silloin olin kyllä aika äimän käkenä, miten joku kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kummin virka on ihan turha ja kiittämättömyys johtuu siitä kun lapsi tai nuori ei ymmärrä yhtään mitään joltain tuntemattomalta ihmiseltä tulleelta lahjalta. Sitten ne saavat roinaa, krääsää pitkin vuotta niin ettei joululahjat tunnu miltään.
Te jotka olette lopettaneet lahja automaattina olon, miten saitte sen katkeamaan? Joulu tulossa kohta ja asia monelle ajankohtainen.
Mun toisella lapsella on atooppinen iho ja toisella psoriasis.
Me saadaan aina lahjaksi niitä valmiita kosmetiikkapakkauksia. Eikä nää niitå voi käyttää. Eikä niitä edes juuri voi myydäkään.