Nykyajan karmea rakentaminen
Viimeisten 5-10 vuoden aikana rakennettujen talojen ulkoseinät ovat usein onttoja. Jos seinää koputtaa, niin kuuluu ontto ääni. Menee muuten helposti jalka seinän, läpi jos niitä seiniä potkii, ovat yhtä heikkoja kuin ikkunalasi kestävyydeltään. Kuka on vastuussa tällaisesta rakentamisesta?
Kommentit (29)
Tehtäisiin saman tien reilusti aaltopellistä ja lasivillasta oma höskä jokaiselle, muovipussi sisäreunaan ja sisimmäksi joku potkunkestävä runko. Rupeaa riittelemään tämä pelleily.
Ollaan mietitty talon hankintaa, ei mietitä enää. Justiin telkkarissa joku selitti, miten nykytalot on suunniteltu kestämään se viisikymmentä vuotta. Miksi niistä kuitenkin pyydetään talon hintaa siinäkin vaiheessa, kun elinkaaresta on neljä viidesosaa kulunut?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]Ei mene läpi selityksesi. Kyllä seinien pitää kestää enemmän, jos joku vaikka potkii jalkapalloa seinää vastaan kovempaa, se voi hajoittaa seinän. Siinä on vain ohut kaakelilaatta edessä, pitää kyllä olla vähintään 10 cm paksu, että kestää jotakin.
[/quote]
Kaakelilaatta? Oot kyllä hukassa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:43"]Riippuu seinästä. Haluatko tulla kokeilemaan jalalla seinän läpi potkaisua?
[/quote]
Eihän tämä koske kaikkia taloja - vanhojen talojen seinät kyllä kestävät kaikki. Lähinnä näistä uusista elementtihirvityksistä puhun.
[/quote]
3 vuotta vanha elementtitalo tämä olisikin. Saat potkaista niin lujaa seinään, kun haluat, mutta ota kuski mukaan, että pääset päivystykseen korjaamaan jalkasi.
Ap tarkoittanee eristerapattuja taloja.
Nyt kun valtiovaltamme on kaikessa viisaudessaan vaatinut rakenteiden lämmöneristävyydeltä hurjia arvoja, on rakenteita jouduttu paksuntamaan kovasti, että eristyskyky saatu riittäväksi. Perinteinen betonielementti, jossa on betonin sisä- ja ulkokuoren välissä villa, ei olekaan enää kustannuksiltaan järkevä tuotettavaksi. Tämän lisäksi rappaus on julkisivumateriaalina muodissa ainakin arkkitehtien silmissä. Nyt julkisivujen betonielementit ovatkin pelkkiä betonisia sisäkuoria, jotka toimivat kantavana rakenteena. Näiden sisäkuorten päälle lätkitään vajaa 200 mm villaa ja päälle ruiskutetaan ns. paksurappaus teräsverkon kanssa. Tämä "paksurappaus" on n. 10-20 mm kalkkisementtilaastikerros, jonka sisällä on rautalankaverkko, jonka erottaa kanaverkosta vain silmäkoko ja hitsaamalla toisiinsa kiinnitetyt rautalangat. Tämä verkko on tuettu riippumaan varsinaiseen betonirunkoon parin millimetrin rautalankakiinnikkein, jotka estävät lähinnä rapattua "kuorta" tippumasta. Ns. ohuteristerappaus tehdään kuituvahvistetuille kiviaineslevyille, jotka on ruuvattu eristeen päälle puu- tai metallirankojen varaan. Ohuteristerappaus tehdään levittämällä muutama milli laastia lasikuituverkolla saumatuille levyille, lisätään lasikuituverkko laastin sisään parikymmentä senttiä lomitettuna ja rapataan roiskeena tai hierrettynä silikonihartsisideaineinen pinta päälle. Levyrappaus on kestävä ja hyvän näköinen, mutta huonosti saumattuna levysaumat paistavat laastin alta. Paksueristerappaus on ulkonäöltään vastaava, mutta alttiimpi murtumaan iskusta. Näissä molemmissa yleensä näkyy pinnassa telinetasojen kohdat, kun työ tehdään liian lämpimässä ja laasti ehtii jämimään ennen rapparin ehtimistä seuraavalle tasolle. Työnsä tuntevan ruiskurapparin tunnistaa siitä, että heinäkuun helteissä rappari aloittaa hommansa muiden mennessä nukkumaan.
Eristerappaukset ovat onttoja siis juuri lämmöneristeiden määrän takia. Ennen 70-lukua tehdyissä taloissa lämmöneristeenä toimii punatiilestä muuratun julkisivun yleensä sisäpuolelle lisätty siporex-muuraus, eli koko julkisivu on kiinteää kiviainesta. 60-90- luvun betonielementtitaloissa betonijulkisivun kuorien väliin on valettu kivivilla, joka yleensä on painunut paikoin kokonaan kasaan, eikä täytä laskennallista lämmöneristysarvoaan. Nykyään eriste on lisätty työmaalla elementtien kasauksen jälkeen.
Rapatut julkisivut eivät kestä pallon potkimista, eivätkä muitakaan iskuja. Maantasokerroksen tasoissa pahimpiin paikkoihin lisätään paksumpi panssariverkko paksurappauksiin, mutta levyrappauksissa tätä ei käytetä. Levyrappauksessa levy kestää iskuja muutenkin paremmin.
Oikein asiantuntijakin paikalla :0
Jos luulette että ne vanhat Rintamamiestalot on samoja joita ne oli valmistuessaan erehdytte.
Vanhaa niissä ei usein ole kuin Runko. Seinäpaksuutta on tullut tuplaten lisää koska alunperin tuuli vaan vinkui Nurkissa ja pakkanen tunki joka raosta sisään.
Kylpymahdollisuudet oli Ulkosaunassa ja Vessana oli Puusee.
Sellaisia ei enää tehdä valitettavasti.
Oli meillä Potta Sängyn alla. Aamuisin oli pirun kylmä kun heräsi vaikka oli Kuumavesipullo jalkopäässä.
En ihan siihen rakentamisen aikaan niin kaipaa takaisin.
Sitä se teettää kun halutaan kaikki halvalla. Kyllä ammattitaitoisia ja luotettevia tekijöitä/suunnittelijoita löytyy mutta niistä ei haluta maksaa. Suurimmaksi osaksi talot suunnitellaan kestämään 50v koska ne voidaan tehdä nopeasti ja halvalla, voi myös teettää rakennesuunnittelijalla kuvat taloon jonka laskennallinen käyttöikä on 100v. Löytyy muutakin kuin elementtirakentamista ja pakettitaloja.
Naapuri rakensi juuri omakotitalon, jonka puisen rungon päälle ruuvattiin levyjä, jonka jälkeen pinta rapattiin. Näyttää kivitalolta, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Lisäksi vielä noiden levyjen saumat paistaa sopivassa kulmassa läpi rapatusta pinnasta. Jo uutena tuollainen, miltäköhän näyttää 20 vuoden kuluttua?
Ja tosiaan koputtelemalla kuulostaa siltä, että ei kannata kovempaa naputella ettei mene rystyset seinästä läpi.