Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehet, jotka eivät halua naimisiin naisen toiveesta huolimatta
23.11.2021 |
Tämä ei ole siis itseäni koskeva juttu (olen naimisissa ja meillä on mieheni kanssa lapsia), vaan seuraan sivusta useammankin pariskunnan elämää:
Pariskunnat ovat kolmenkympin molemmin puolin, yhdessä ovat olleet jo pitkään (5-10 v) eli ei ole mistään tuoreista suhteista kyse. Pariskunnat ovat vuosia asuneet yhdessä, monilla on yhteinen omistusasunto ja osalla pareista lapsi/lapsia. Pariskunnan osapuolet eivät ole olleet aiemmin naimisissa eli liitto olisi molemmille ensimmäinen. Naiset ovat tehneet hyvin selväksi, mitä ajattelevat avioliitosta: ovat sanoneet miehelle ja ulkopuolisille moneen kertaan, että haluaisivat naimisiin, mutta miehet eivät kosi. Miehet sanovat, että vielä ei ole sopiva aika mennä naimisiin, vaan haluavat odottaa. Naiset eivät miehiään kosi: osa kokee itse, että kosinnan pitää tulla mieheltä ja osalle mies on sanonut, että mies kosii sitten kun kokee hetken olevan sopiva. Naiset saattavat usein "muistuttaa" miestä kosimisesta esim. muiden häiden yhteydessä, muiden mennessä kihloihin, omien lasten ristiäisten/nimiäisten aikaan jne.
Sivusta seuraajana mietin, mitä ihmettä? Tajuan, että parikymppiset vasta tavanneet eivät ole menossa naimisiin, mutta pitkään yhdessä olleet, joilla on oma asunto ja jopa lapsia? Mitä tuossa vaiheessa pitää enää odottaa, kun yhdessä on oltu pitkään, on asunto ja lapsetkin? Yhteinen jälkikasvu on jo paljon suurempi sitoumus kuin avioliiton solmiminen. Itselleni tulee näistä tapauksista olo, haluaako mies koskaan naimisiin avopuolisonsa/lastensa äidin kanssa?
Enkä nyt tarkoita pariskuntia, jotka eivät haluakaan naimisiin (tämä on täysin ok), vaan näitä pareja, joissa nainen haluaisi naimisiin ja mies ei.
Ap
Kommentit (527)
Avioliitto ei sido ketään. Täytä yksi lomake ja avioliitto oli siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin yksinkertaista vuonna 2021: nainen kosii miestä ja tekee johtopäätöksen vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei sido ketään. Täytä yksi lomake ja avioliitto oli siinä.
Juuri siksi ei kannata mennä avioon, se ei tarkoita enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ärsyttää tuo. Itse olen juuri tuossa tilanteessa, että yhyeinen talolaina on, autot on puoliksi ostettu ja vauvaa odotellaan. Olen aina sanonut että haluan tehdä lapset aviossa, mutta ikä tuli vastaan ja piti luopua siitä. Varmasti odottaa, että vauva saa hänen sukunimen, mutta enpä usko. Sanoinkin siitä miehelle. Nyt se varmaan miettii että pitäisikö edes kihlata minut (tietenkin pitkällä mahalla kun en voi edes juhlia). Typerys!
Melkoinen suhde teillä, jos mies on omasta mielestäsi pelkkä typerys.
Itse tein selväksi miehelle että
A) kihloihin en mene, jos se ei tarkoita naimisiin menoa. Pelkkä sormus on yhtä tyhjän kanssa ja katteeton, jos sillä ei ole edes aikomusta johtaa avioliittoon.
B) yhteistä taloa ei osteta ilman avioliittoa, vaan asumme vuokrakerrostalossa, jos sitoutuminen ei kiinnosta.
C) lapsen voin tehdä, koska jos oikeasti lapsen haluan, niin sen voin tehdä yksinkin ilman miestä. Ihan omassa valinnassa tehdäänkö yhdessä lapsi vai erotaanko ja teen lapsen yksin tai jonkun muun kanssa.
D) avioliitto on juridinen sopimus, jolla taataan puolison oikeudet kuoleman ja onnettomuuksien varalta. Avioliitto on helpompi kokonaisuudesta vastaava sopimus, kuin tehdä kymmeniä erilaisia sopimuksia muun muassa testamentista ja sairaalan lähiomaiseksi nimeämisestä lähtien. Jos ei kiinnosta varautua mihinkään niin se kertoo siitä että toisen osapuolen osuus ei kiinnosta. "Ollaan tässä ja nyt - kunnes löydän jotain parempaa" -periaate ei ole mulle.
E) juhlat ei kiinnosta pätkän vertaa, joten siihen tekosyyhyn on turha vedota.Muutaman kuukauden mietittyään mies ihan itse ehdotti avioliiton solmimista maistraatin kautta ilman kutsuvieraita.
Tuliko kuitenkin ei-kutsuttuja vieraita?
Ei tullut. Miksi olisi tullutkaan? Jos ketään ei kutsuta, ei ketään myöskään tule. Ja toisaalta, mitä se olisi muuttanut vaikka olisi tullutkin? Yhtään sen enempää ei olisi silloinkaan juhlajärjestelyjä tehty.
Ihan käsittämätöntä miten miehetä kuvittelevat, että avioliitto on joku pallo jalassa, vankila, josta ei pääse pois... ja sitten tekevät lapsia, ottavat yhteisen lainan, ostavat yhdessä omaisuutta. NEHÄN ne vasta sitovatkin sen naisen sinuun!
Aina kun mies sanoo, että ei halua naimisiin, se tarkoittaa, että ei halua SINUN kanssasi naimisiin... Tämä on
niin nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta eroaminen on miehille henkisesti raskaampaa kuin naisille.
Avioliiton aikana hankittu omaisuus menee puoliksi oli avioehtoa tai ei, ja ne vuodet ovat yleensä miehen elämän tuottavinta aikaa.Ei avioliittoa, ei eroa.
Ei avioliittoa ei omaisuuden ryöstöä.Millä ihmeen perusteella aviolitosta eroaminen on miehelle henkisesti raskaampaa? Entä avoliitto, onko se naiselle henkisesti raskaampaa? Kuulostat pösilöltä.
Millä perusteella? No jos yhtään olisit tutustunut aiheeseen, tai edes googlettanut, tietäisit että kaikki mittarit mitä on saatavilla, osoittavat että ero on raskaampaa miehille. Terveydestä, taloudesta, ongelmista, eniten kärsii miehet.
Eihän sellaista VOI mittaroida. Ja miten ihmeessä se avioliitto liittyy eron raskauteen, ei mitenkään. Miehet vaan tuppaavat "yllättymään" erosta kun ensin ovat olleet välinpitämättömiä puolisoa kohtaan vuosikausia.
Kyllä voi mittaroida, ja ota hei nyt ihan oikeasti se google tai duckduck käyttöön, sivistä itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ärsyttää tuo. Itse olen juuri tuossa tilanteessa, että yhyeinen talolaina on, autot on puoliksi ostettu ja vauvaa odotellaan. Olen aina sanonut että haluan tehdä lapset aviossa, mutta ikä tuli vastaan ja piti luopua siitä. Varmasti odottaa, että vauva saa hänen sukunimen, mutta enpä usko. Sanoinkin siitä miehelle. Nyt se varmaan miettii että pitäisikö edes kihlata minut (tietenkin pitkällä mahalla kun en voi edes juhlia). Typerys!
Melkoinen suhde teillä, jos mies on omasta mielestäsi pelkkä typerys.
Itse tein selväksi miehelle että
A) kihloihin en mene, jos se ei tarkoita naimisiin menoa. Pelkkä sormus on yhtä tyhjän kanssa ja katteeton, jos sillä ei ole edes aikomusta johtaa avioliittoon.
B) yhteistä taloa ei osteta ilman avioliittoa, vaan asumme vuokrakerrostalossa, jos sitoutuminen ei kiinnosta.
C) lapsen voin tehdä, koska jos oikeasti lapsen haluan, niin sen voin tehdä yksinkin ilman miestä. Ihan omassa valinnassa tehdäänkö yhdessä lapsi vai erotaanko ja teen lapsen yksin tai jonkun muun kanssa.
D) avioliitto on juridinen sopimus, jolla taataan puolison oikeudet kuoleman ja onnettomuuksien varalta. Avioliitto on helpompi kokonaisuudesta vastaava sopimus, kuin tehdä kymmeniä erilaisia sopimuksia muun muassa testamentista ja sairaalan lähiomaiseksi nimeämisestä lähtien. Jos ei kiinnosta varautua mihinkään niin se kertoo siitä että toisen osapuolen osuus ei kiinnosta. "Ollaan tässä ja nyt - kunnes löydän jotain parempaa" -periaate ei ole mulle.
E) juhlat ei kiinnosta pätkän vertaa, joten siihen tekosyyhyn on turha vedota.Muutaman kuukauden mietittyään mies ihan itse ehdotti avioliiton solmimista maistraatin kautta ilman kutsuvieraita.
Joku päivä kun miehesi ottaa eron, tulee hän syyttämään sinua avioliittoon panostamisesta. Nämä kuviot on niin nähtyjä. Näissä ei voi "voittaa". Hyvä kuitenkin, että olette naimisissa.
Tuskinpa. Osaa se järkeään käyttää. Ihan samalla tavalla toisin päin olisi voinut syyttää avoliittoon painostamisesta, mihin ilmeisesti nykyään monet miehet tuntuvat syyllistyvän.
Itse vain tein selväksi, että turha odottaa mun kantavan sormusta näön vuoksi tai sitovan itseäni isoihin päätöksiin ilman vakuuksia. Vaihtoehtona edelleen olisi ollut jatkaa kerrostaloelämää ilman sormusta. Jostain syystä sekään ajatus ei miestä miellyttänyt. Lapsista oli ollut puhetta jo ensimmäisenä tapaamiskuukautena, joten se puoli ei tullut yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä arvo on avioliitolla, joka ei ole molempien toive? Ei mitään, en ymmärrä miten joku voisi olla onnellinen avioliitossa kun tietää ettei toinen halunnut sitä.
Vierailija kirjoitti:
AP ei osaa asettua miesten asemaan.
Mies joutuu maksamaan sormukset.
Mies joutuu maksamaan juhlat.
Mies joutuu antamaan puolet omaisuudestaan naiselle heti sillä hetkellä, kun nainen haluaa erota (ryöstää miehen).Mies ei hyödy avioliitosta. N21
Mies, tuo oman elämänsä ikuinen objekti. Millainen mies ei kykene ilmaisemaan omia toiveitaan ja vaatimaan avioehtoa, mutta pystyy kyllä hankkimaan toisen kanssa yhteisen kodin ja lapsia, auton ja kultaisen noutajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset miehet ovat joko A) saamattomia laiskimuksia kaikilla elämän osa-alueilla, mieslapsia B) miehiä, jotka odottavat yhä "sitä oikeaa" ja/tai pettävät C) miehiä, jotka eivät vaan yksinkertaisesti halua naimisiin koskaan ikinä kenenkään kanssa.
Kyllähän nykymaailmassa tuota C-vaihtoehtoa on aika paljonkin ja ihan naisillakin.
Vierailija kirjoitti:
Mä koen et noita naisia k*s*tetaan ihan 6-0.
Mies nyppii rusinat pullasta kun saa avokin ja muun ilman avioliiton tuomia vastuita. Sillä avioliitolla on paljonkin väliä taloudellisen tilanteen takia, jos mies kuolee ja nainen jää leskeksi tai erotessa toinen jäisi tyhjin käsin.
Avoliitossa on samat oikeudet kuin avioliitossa nykyään, jos asutaan yhdessä. Omaisuus menee jakoon, kun erotaan.
Kuolemassa aviopuoliso saa puolet ja kuolleen perilliset toisen puolen. Tämä on todellinen pommi, jos omaisuutta on enemmän ja se ei ole helposti jaettavaa. Esimerkiksi minulla on yritys, jonka arvo on merkittävä, ja meillä on omakotitalo. Avioliiton kautta puolet noista kuuluu vaimolleni tietysti. Jos vaimoni kuolisi, omaisuutemme menisi jakoon, ja tuosta yrityksestä ja talosta puolet menisi vaimoni lapselle (joka ei ole minun lapseni). Minä joutuisin myymään talon ja firman, että saisin maksettua perintönä puolet talon ja firman arvosta tuolle perijälle (toiminimeä ei voi omistaa useampi).
En tuota ajatellut mennessäni naimisiin. Olin idiootti. Jos vaimoni kuolee ennen minua, olen täysin taloudellisen katastrofin uhri tuon perintäjutun takia. Tuo on se todellinen syy olla menemättä naimisiin yksinhuoltajan kanssa, aiemmat lapset ovat perillisiä ja saavat merkittävän osan perinnöistä (puolet!!)! Olisi ehdottomasti pitänyt olla avioehto tuon takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä arvo on avioliitolla, joka ei ole molempien toive? Ei mitään, en ymmärrä miten joku voisi olla onnellinen avioliitossa kun tietää ettei toinen halunnut sitä.
Taloudellinen arvo. Siis naiselle, koska naiset harvemmin köyhempien kanssa avioidu.
Kun mies on nalkissa, ei tarvitse enää panostaa, se tuo siis vastuuvapauden köyhemmälle osapuolelle, joka on melkein aina nainen, koska naiset harvemmin avioituvat vähemmän tienaavan kanssa. Avioliitto on melkein aintulaatuinen sopimus siitä, että sen rikkomisesta (erolla) toinen osapuoli palkitaan rahallisesti.
Miksi pitäisi mennä naimisiin? Vai onko tehtävä niinkuin nainen haluaa?
Jos avioliitto on naiselle niin tärkeä, niin hän varmaan kosii itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minun vanhemmatkaan ole naimisissa. Ovat +60v. ja yhteistä taivalta on joku 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei osaa asettua miesten asemaan.
Mies joutuu maksamaan sormukset.
Mies joutuu maksamaan juhlat.
Mies joutuu antamaan puolet omaisuudestaan naiselle heti sillä hetkellä, kun nainen haluaa erota (ryöstää miehen).Mies ei hyödy avioliitosta. N21
Mies, tuo oman elämänsä ikuinen objekti. Millainen mies ei kykene ilmaisemaan omia toiveitaan ja vaatimaan avioehtoa, mutta pystyy kyllä hankkimaan toisen kanssa yhteisen kodin ja lapsia, auton ja kultaisen noutajan?
Vastaava kuin nainen joka palavasti haluaa naimisiin, muttei kosi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi mennä naimisiin? Vai onko tehtävä niinkuin nainen haluaa?
Jos avioliitto on naiselle niin tärkeä, niin hän varmaan kosii itse.
On miehiä, jotka peräänkuuluttaa "perinteisiä arvoja", mutta eivät kuitenkaan ole valmiita avioliittoon. Tuskin ovat sitten suhteen kanssa tosissaan. Jos sitten taas ihan selkeästi ja määrätietoisesti tuovat ilmi, etteivät halua naimisiin koskaan kenenkään kanssa eivätkä usko avioliittoon, niin se on asia erikseen. Siinä nainen voi sitten etsiä miehen, jolla on samat arvot, jos niin kovin hinkuu naimisiin.
Suomessa kuten muissakin länsimaissa yhteiskuntaluokat ovat eritytyneet suhteessa avioliittoon. Keskiluokkaiset ja hyväosaiset menevät naimisiin, työväenluokka ja köyhät elelevät susipareina. Kun rahaa on hyvin vähän, on pelko, että sen vähänkin voi menettää vaikka sitten sille omalle puolisolle.
Avioliitto on täysin tarpeeton konsepti. Ihmiset voivat elää hyvin yhdessä ilman hassuissa hatuissa koikkelehtivien shamaanien tai virkamiesten hyväksyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koen et noita naisia k*s*tetaan ihan 6-0.
Mies nyppii rusinat pullasta kun saa avokin ja muun ilman avioliiton tuomia vastuita. Sillä avioliitolla on paljonkin väliä taloudellisen tilanteen takia, jos mies kuolee ja nainen jää leskeksi tai erotessa toinen jäisi tyhjin käsin.
Avoliitossa on samat oikeudet kuin avioliitossa nykyään, jos asutaan yhdessä. Omaisuus menee jakoon, kun erotaan.
Kuolemassa aviopuoliso saa puolet ja kuolleen perilliset toisen puolen. Tämä on todellinen pommi, jos omaisuutta on enemmän ja se ei ole helposti jaettavaa. Esimerkiksi minulla on yritys, jonka arvo on merkittävä, ja meillä on omakotitalo. Avioliiton kautta puolet noista kuuluu vaimolleni tietysti. Jos vaimoni kuolisi, omaisuutemme menisi jakoon, ja tuosta yrityksestä ja talosta puolet menisi vaimoni lapselle (joka ei ole minun lapseni). Minä joutuisin myymään talon ja firman, että saisin maksettua perintönä puolet talon ja firman arvosta tuolle perijälle (toiminimeä ei voi omistaa useampi).
En tuota ajatellut mennessäni naimisiin. Olin idiootti. Jos vaimoni kuolee ennen minua, olen täysin taloudellisen katastrofin uhri tuon perintäjutun takia. Tuo on se todellinen syy olla menemättä naimisiin yksinhuoltajan kanssa, aiemmat lapset ovat perillisiä ja saavat merkittävän osan perinnöistä (puolet!!)! Olisi ehdottomasti pitänyt olla avioehto tuon takia.
et joutuisi.
ei perintöä ole mikään pakko jakaa heti tai koskaan.
Alue: Aihe vapaa
Eihän sellaista VOI mittaroida. Ja miten ihmeessä se avioliitto liittyy eron raskauteen, ei mitenkään. Miehet vaan tuppaavat "yllättymään" erosta kun ensin ovat olleet välinpitämättömiä puolisoa kohtaan vuosikausia.